| Inom trafiksystemarbetet planerar NTM-centralen och landskapsförbunden trafikens framtid, hur trafiken fungerar nu och hur den bör förbättras. Vi ansvarar för underhåll, planering och byggande av statliga vägar samt gång- och cykelvägar. Dessutom främjar vi trafiksäkerheten genom att förbättra trafikmiljön och genom att samarbeta med myndigheter. Vi värnar också om vägunderhållskulturens arv. |
Förbättring av trafiksäkerheten är ett av NTM-centralernas främsta mål. NTM-centralerna främjar trafiksäkerheten genom väghållningsåtgärder och samarbete med bland annat Trafikskyddet, polisen, räddningstjänsten och kommunerna. Förebyggande trafiksäkerhetsarbete utförs genom att samordna markanvändning och trafikplanering. NTM-centralerna stöder kommunernas trafiksäkerhetsarbete genom att delta i kommunernas trafiksäkerhetsgrupper och aktivera kommunerna i trafiksäkerhetsplaneringen. Oansvarigt trafikbeteende är tyvärr vanligt, men det är svårt att åtgärda genom väghållningsåtgärder. Därför betonas varje trafikants ansvarsfulla beteende i den dagliga trafiken.
Funderar du på att lämna ett utvecklingsförslag? Vi har samlat olika genomförandemöjligheter i Förslagsguiden.
I guiden kan du kontrollera om det är värt att föreslå åtgärden. Alla förslag kan inte genomföras eftersom finansieringen för väghållning är begränsad eller den föreslagna åtgärden inte passar in i trafikmiljön.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan pitkän aikavälin onnettomuustrendi on laskeva eli henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä on vähentynyt tasaisesti. Silti Varsinais-Suomessa ja erityisesti Satakunnassa tapahtuu väestö- ja liikennemääriin suhteutettuna enemmän onnettomuuksia kuin muualla. Huolestuttavinta alueen liikenneturvallisuustilanteessa on nuorten 15–24-vuotiaiden suuri osuus onnettomuuksissa. Joka kolmas henkilövahinkoon johtanut onnettomuus on tapahtunut nuorille.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikennemäärät ovat suuret ja tieverkko on vanhaa. Vanhentuneella päätieverkolla merkittävin turvallisuusongelma on kohtaamisonnettomuudet. Alueen erityispiirteenä on taajamien suuri määrä. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on ollut pitkään asutusta, ja se ilmenee entisajalle ominaisena tiiviisti rakennettuna kulttuuriympäristönä. Tällä hetkellä merkittävin riskitekijä onnettomuuksien taustalla on tienkäyttäjien piittaamattomuus liikennesäännöistä ja toisten tielläliikkujien turvallisuudesta.
Kuolemaan johtavat onnettomuudet tapahtuvat useimmiten valtateillä, joissa on yleensä korkeammat nopeusrajoitukset. E18 Turku-Helsinki moottoritien rakentaminen ja vt 8 Turku-Pori parantaminen turvallisuusratkaisuineen ovat vähentäneet merkittävästi henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrää.
Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on paljon vanhentuneita liittymäratkaisuja. Liittymäonnettomuuksia on saatu vähennettyä viime vuosina keskittämällä parannustoimia liittymiin, joissa on tapahtunut eniten onnettomuuksia.
Onnettomuustyypeistä selvästi eniten tapahtuu yksittäisonnettomuuksia. Niistä suurin osa tapahtuu taajama-alueen ulkopuolella laajasti tieverkon eri osilla. Merkittävin selittävä tekijä yksittäisonnettomuuksissa on liian suuri tilannenopeus. Pääteillä tapahtuu paljon suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksia ja niiden seuraukset ovat suuremmilla ajonopeuksilla usein kohtalokkaita. Suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksien vähentämiseksi keski- ja reunakaiteiden rakentaminen olisi vaikuttava toimenpide.
Henkilövahinkoon johtavat onnettomuudet tapahtuvat useimmiten hyvissä olosuhteissa, kun tienpinta on paljas ja kuiva. Vain pieni osa onnettomuuksista tapahtuu, kun tienpinta on luminen, sohjoinen tai jäinen.
Pyöräilyn lisääntyminen näkyy pyöräilyonnettomuuksien määrän kasvuna. Pyöräilyonnettomuudet keskittyvät pääasiasiassa taajama-alueille. Mopo-onnettomuuksien määrä sen sijaan on vähentynyt viime vuosina huomattavasti. Mopon paikkaa liikenteessä on selkeytetty ja monin paikoin mopot on siirretty pois pyöräteiltä liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
Maanteillä mopoille sallitut jalankulku- ja pyöräilyväylät Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa (pdf)
Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa hirvieläinonnettomuustilanne on vakava ja kehityssuunta huono. Peura- ja kauriskolarit lisääntyvät tasaisesti n. 10–20 % /vuosi, mutta hirvionnettomuuksien osalta tilanne on vakaa. Eniten onnettomuuksia tapahtuu loka-tammikuussa. Hirvieläinkannan kasvu on merkittävin onnettomuuksien selittävä tekijä. Tavoitteena tulisi olla selvästi nykyistä pienempi peura- ja kauriskanta. Hirven osalta nykytilanne on tyydyttävä. Metsästäjien esitykset jahdin painottamisesta onnettomuuspaikkojen läheisyyteen ovat kannatettavia, samoin ruokinnan rajoittaminen ja ruokintapaikkojen sijoittaminen etäälle liikenneväylistä. Liikenteeseen kohdistuvia keinoja ovat varoitusmerkit, nopeusrajoitukset, tiealueiden raivaus ja riista-aidat. Turvavälineisiin ja turvatoimiin liittyvät panostukset ovat kuitenkin rajallisia.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on lanseerannut Viiden tähden liikenneturvallinen kunta toimintamallia, joka mahdollistaa kunnille käytännönläheisen – toimivan ja tuloksellisen toimintamallin liikenneturvallisuustyöhön. Malli tarjoaa kunnalle mahdollisuuden turvallisuusbrändiin tähtiluokituksella. Hieman niin kuin autoilla on turvallisuuden tähtiluokitus. Tähtijärjestelmän avulla on tarkoitus kannustaa kuntia tekemään aktiivista liikenneturvallisuustyötä ja saavuttamaan viiden tähden liikenneturvallisuusstatus.
Jos kunnan omat resurssit eivät riitä liikenneturvallisuusryhmän aktiivisen toiminnan ylläpitämiseen niin kunnat ja ELY-keskus ovat yhdessä palkanneet liikenneturvallisuuskoordinaattorin aktivoimaan toimintaa ja helpottamaan kunnan viranhaltijoiden työtaakkaa.
Liikenneturvallisuussuunnitelmissa linjataan alueellista ja paikallista liikenneturvallisuustyötä. Liikenneturvallisuus syntyy eri osapuolten toiminnan ja yhteistyön tuloksena. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaatii laajaa keinovalikoimaa, usean toimijan välistä yhteistyötä sekä resursseja liikenneturvallisuustyöhön.
Suunnitelmien laadinnassa selvitetään vaarallisimmat katu- ja tieosuudet. Liikenteen vaaranpaikkoja selvitetään mm. onnettomuustilastojen ja asukaskyselyjen perusteella. Lisäksi suunnitelmiin kirjataan tehokkaimmat liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet ja niiden toteutusvastuut. Päätoteutusvastuita liikenneturvallisuussuunnitelmissa on usein esim. ELY-keskuksella, kunnilla, poliisilla, Liikenneturvalla. Liikenneturvallisuussuunnitelmissa on omana osionaan valistus- ja tiedotussuunnitelma. Suunnitelmallisella valistustyöllä ja tiedottamisella pyritään muokkaamaan ihmisten asenteita liikenteessä turvallisuushakuisemmiksi.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vastuulla on alueellisen liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle. Lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus laatii seudulliset liikenneturvallisuussuunnitelmat yhteistyössä kuntien kanssa. Alueellinen suunnitelma laaditaan hallituskausittain ja sen tavoitteena on valtakunnallisten liikenneturvallisuustavoitteiden jalkauttaminen alueellisesti.
Seudulliset suunnitelmat laaditaan 8-10 vuoden välein. Niissä määritellään kuntakohtaiset liikenneturvallisuustavoitteet ja toimenpiteet. Ongelmapaikkoihin pyritään löytämään pieniä ja edullisia parantamistoimenpiteitä, jotka on mahdollista toteuttaa lähivuosien aikana, kuten suojateiden ja liittymien turvallisuutta parantavat järjestelyt ja nopeusrajoitusten tarkistukset. Lisäksi suunnitelmassa voidaan esittää suurempia liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä, kuten liikenneympyröiden ja kevyen liikenteen väylien rakentamista. Näiden suurempien toimenpiteiden toteuttaminen on kuitenkin mahdollista vain, jos niihin saadaan erikseen rahoitusta.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien liikenneturvallisuussuunnitelma linjaa liikenneturvallisuustyön vuosille 2024–2030. Suunnitelman laadintaan osallistui useita eri toimijoita. Varsinais-Suomen ELY-keskus koordinoi yleisesti liikenneturvallisuustyötä Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien alueella.
Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien liikenneturvallisuustilanteen jatkuva parantuminen kohti kansallisia ja kansainvälisiä tavoitteita, joiden mukaisesti kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä vuoteen 2050 mennessä. Suunnitelmassa on rajauduttu tieliikenteen turvallisuuden parantamiseen, ja tältä osin Suomi on sitoutunut tavoittelemaan vuoteen 2030 mennessä liikennekuolemien ja liikenteessä vakavasti loukkaantuneiden määrän vähentämistä puoleen vuoden 2020 tasosta.