› Tillbaka till den grafiska version

Grusvägar

Till underhållet av grusvägar hör jämning av vägytan, lappning, påfyllning av grus, dränering av vägen, dammbindning, reparation av tjälskador och förbättring av vägkonstruktioner.

Illustrationsbild

 

Läs mer Minimera

Det finns cirka 27 000 km grusbelagda landsvägar i Finland. Största delen av dem är gamla leder som stegvis förbättrats och deras konstruktionsmässiga skick är en summa av många faktorer. Grusvägarnas bärighet svarar oftast inte mot trafikkraven. Det är vanligt med skador på dessa vägar, särskilt vid rikliga regn och när marken tinar på våren. Då är man tvungen att fastställa viktbegräsningar, genom vilka man säkerställer säkerheten för dem som använder vägen och att vägen hålls i sådant skick att den kan repareras. Även de avsnitt som är i allra sämst skick kan rustas upp, i övrigt håller man genom lättare åtgärder vägarna i ett sådant skick att de kan trafikeras.

Underhållsklasserna styr prioriteringen av åtgärder

Grusvägars skick mäts på basis av faktorer som påverkar bekvämligheten: vägytans jämnhet, täthet och dammighet. För prioriteringen av åtgärder och krav på skötselns nivå har grusvägar delats in i tre olika klasser på basis av bl.a. trafikmängden, vägens betydelse och markanvändningen. Ju högre klass vägen tillhör, desto strängare är kraven.

Genom att sköta och underhålla grusvägarna strävar man efter att säkerställa att vägarna är farbara så att trafiken inte väsentligt försvåras eller att man är tvungen att ty sig till viktbegränsningar, som försvårar trafiken särskilt inom jord- och skogsbruket.

Underhåll av grusvägar ger inte önskat resultat vid regnväder

Väderförhållandena påverkar tidtabellen för åtgärderna för vägunderhåll. Det lönar sig t.ex. inte att hyvla en våt grusväg eftersom den tunga väghyveln gör vägens yta ännu mjukare och försämrar ytans skick och körbarhet. Under hyvlingen lösgör väghyveln endast det fasta gruset från vägytan, så att det finare stenmaterialet lossar från det grövre. Då binds det för mycket vatten till det fina stenmaterialet, vilket orsakar att vägytan blir gyttjig. Vid regn binds inte det lossnade stenmaterialet på nytt, och därför bildas det lätt gropar i vägen och situationen förvärras ytterligare.

Som första hjälp sprider entreprenörer ut stenkross på de vägavsnitt som är i sämsta skick. Det lönar sig att hyvla våta vägar först när det utlovats en torr period på ca en vecka. Innan hyvlingen behövs det ett par regnfria dagar, och efter hyvlingen måste trafiken hinna göra vägytan tätare under några dagar innan nya regn. Annars var arbetet förgäves och resultatet kan vara sämre än originalet.  

NTM-centralernas områdesansvariga och entreprenörerna som ansvarar för vägunderhållet är vanligtvis medvetna om grusvägarnas dåliga skick. Underhållsåtgärder vidtas så fort vädret tillåter.

Tjällossning ett problem på grusvägar

Tjälskador är ett problem på grusvägar på våren och delvis även på hösten. Det kan finnas tjälskador både i vägkroppen och i vägytan. På en del vägar som fått tjälskador måste sättas viktbegränsningar.

Aktuell information om viktbegränsningar finns på Trafikledsverkets webbplats. Länken finns i sidans högra kant.

Undantagslov för landsvägar under menförestid

REGIONAL INFORMATION

Soratiet - Varsinais-Suomi ja Satakunta

(Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa liikenneasioista myös Satakunnan alueella)

Soratiet on luokiteltu hoitotoimenpiteiden priorisointia ja hoidon tasolle asetettavia vaatimuksia varten kolmeen luokkaan mm. liikennemäärän, tien merkittävyyden ja maankäytön perusteella. Mitä korkeampaan luokkaan soratie kuuluu, sen tiukemmat ovat myös vaatimukset.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella on sorateita yhteensä n. 2 000 km. Korkeampaan luokkaan eli perussorateihin luokitellaan
n. 91 % sorateistä ja vähäliikenteisiin sorateihin n. 9 % sorateistä.

Kuva vasemmalla. Kuivalla kelillä soratielle muodostuu helposti epätasaisuutta eli nimismiehen kiharaa.

Sorateiden pintakuntoa mitataan ajomukavuuteen vaikuttavien tienpinnan tasaisuuden, kiinteyden ja pölyävyyden perusteella. Pintakunto vaihtelee kuitenkin sään ja sen mukaan, milloin hoitotoimia on viimeksi tehty.

Kuva vasemmalla. Soratietä lanataan tasaiseksi.

Sorateiden peruskunnostus tapahtuu keväällä, jolloin tehdään soratien kevätmuokkaus sekä pölynsidonta. Pölynsidonta tehdään pintakelirikon loputtua tien ollessa kostea. Syksyn hoidolla huolehditaan routaantuvan tienpinnan tasaisuudesta talvihoidon, ennen kaikkea lumen aurauksen vuoksi. Sorateiden syystasauksella estetään syyssateiden aikana reikiintyneen ja raiteistuneen tienpinnan jäätyminen epätasaisena. Syksyllä huolehditaan myös, että tien sivukaltevuudet säilyvät riittävinä ja mahdolliset reunapalteet poistetaan. Näin varmistetaan, että kevään sulamisvedet valuvat luiskiin eikä tielle aiheuttamaan tien pintaa pehmittäviä vesilammikoita.

Kuvat vasemmalla. Sorateiden pölynsidontaa tehdään suolaamalla ja kastelemalla.



 

Sorateiden kunnostus ei tuota toivottua tulosta sateisilla keleillä

Sääolosuhteet vaikuttavat tienhoitotoimenpiteiden ajoitukseen. Esim. erittäin märkää soratietä ei kannata höylätä, sillä raskaan höyläyskaluston paino vain pehmittää entisestään tien pintaa ja heikentää sen kuntoa ja ajettavuutta. Toisaalta myöskään liian kuivalla kelillä ei kannata tasoittaa kuoppia, sillä kovan tienpinnan työstäminen raskaalla kunnossapitokalustolla vain rikkoisi soratien pinnan irrottaen siitä isoja tienpinnan kappaleita. Samalla hajotettaisiin myös hyväkuntoisia soratieosuuksia.

Varsinais-Suomen ELY-keskus saa usein palautetta huonokuntoisista sorateistä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Runsaat sateet pehmittävät soratiet ja tienkäyttäjille se tuntuu pinnan epätasaisuutena ja liejuuntumisena. Tienkäyttäjät toivovat useimmiten tiekarhua parantamaan tien kuntoa. Märkää soratietä ei kuitenkaan kannata höylätä, sillä raskas höyläyskalusto vain pehmittää entisestään tien pintaa ja heikentää sen kuntoa ja ajettavuutta.

Höylätessään tiekarhu vain irrottaa kiinteän soran tienpinnasta, jolloin hieno kiviaines irtoaa karheammasta. Tällöin hieno kiviaines sitoo itseensä liikaa vettä aiheuttaen tien pinnan liejuuntumista. Irronnut kiviaines ei sitoudu sateella enää uudelleen, minkä vuoksi tielle muodostuu helposti kuoppia ja tilanne pahenee entisestään. Ainoa keino parantaa märän soratien kuntoa on levittää uutta mursketta pahimpiin paikkoihin. Tällä keinolla saadaan kuitenkin tilannetta parannettua vain muutaman päivän ajaksi.

Urakoitsijat levittävät ensiapuna mursketta huonokuntoisimmille tieosuuksille. Märät tiet kannattaa höylätä vasta, kun on luvattu n. viikon mittaista kuivaa jaksoa. Ennen höyläystä pitää olla pari sateetonta päivää ja sen jälkeen liikenteen pitää ehtiä tiivistää tien pintaa muutama päivä ennen uusia sateita. Muutoin höyläystyö menee hukkaan ja lopputulos voi olla alkuperäistä huonompi.     

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen aluevastaavat ja teiden hoitourakoitsijat ovat yleensä tietoisia sorateiden huonosta kunnosta. Hoitotoimiin ryhdytään heti, kun säät sallivat.

Tielläliikkujien on syytä noudattaa varovaisuutta märillä keleillä sorateillä liikkuessaan. Teiden kunnosta ja liikenteen ongelmista voi ilmoittaa Tienkäyttäjän linjalle, puh. 0200 2100 (24 h/vrk).

Tienkäyttäjän tyytyväisyystutkimuksissa sorateiden kunnossapitoon ei olla kovin tyytyväisiä. Sorateiden kunnossa eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat epätasaisuus eli kuopat, heitot ja kelirikko. Henkilöautoliikenteen odotukset kohdistuvat etenkin tien tasaisuuteen, kevyen liikenteen ja tienvarren asukkaille tärkeätä on pölyämättömyys ja kurattomuus, kun taas raskaalle liikenteelle oleellista on tien kantavuus. Sorateiden hoitotoimilla pyritään vastaamaan mahdollisimman hyvin tielläliikkujien tarpeisiin. Sorateiden osuus Varsinais-Suomen ja Satakunnan teistä on 25 %, mutta liikenteestä niillä ajetaan vain 2 %.

Perustienpidon rahoituksella ei pystytä parantamaan sorateiden kuntoa juuri lainkaan, mutta puukuljetusten turvaamiseen tarkoitetun lisärahoituksen turvin tehtiin vuosina 2008–2012 merkittäviä sorateiden rakenteellisia korjauksia vilkkaimmilla puunkuljetusreiteillä n. 290 kilometrillä. Korjauksista hyötyivät myös muut tielläliikkujat. Teiden kantavuus on pääosin hyvä, Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella ei yleensä ole painorajoitettuja teitä.


Uppdaterad

ta kontakt

0295 020601 mån-fre,  kl. 9-16 (lna/mta)
Obs. På sommaren 17.6.-9.8. kl. 9-15

trafikens.kundservice(at)ntm-centralen.fi

  • Vägtrafikantlinjen 0200 2100 (lna/mta) Meddelanden om vägnätets skick och problem i trafiken, öppen 24h

genvägar