› Tillbaka till den grafiska version

Belagda vägar

Till underhållet av beläggningen hör förnyelse och ytbehandling av beläggningen samt lappning av fåror, hål och sprickor. I samband med beläggningsarbetet kan man även göra en grundrenovering av vägkonstruktionen.

Illustrationsbild

Läs mer Minimera

Det finns ungefär 50 000 km permanentbelagda landsvägar i Finland, vilket motsvarar 65 procent av alla landsvägar. Klimatet, tung trafik och dubbdäck sliter på vägytan, och en ansenlig del av beläggningarna behöver förnyas. På grund av de knappa anslagen kan endast en del av de vägar som är i dåligt skick få ny beläggning under ett år. Enligt de nationella riktlinjerna riktas åtgärderna i första hand till huvudvägarna, medan beläggningsskador på andra vägar sköts genom lappning.

Vid beläggningen tillämpas vanligen en metod där den gamla beläggningen utnyttjas för att tillverka ny beläggning. På så sätt sparar man materialkostnader och anslagen räcker till för att reparera fler objekt.

Beläggningsarbeten utförs sommartid, från maj till oktober. Beläggningsprogrammet publiceras på NTM-centralernas regionala webbplatser. Det bör observeras att till exempel väderförhållandena kan orsaka förändringar i tidsplanen för arbetena.

Beläggningarnas skick övervakas

Belagda vägars skick beskrivs med fyra variabler: fårornas djup, jämnhet, skador och bärighet. Jämnheten och fårornas djup beskriver vägytans skick och har den största inverkan på hur trafikanterna upplever vägens skick. Vägens strukturella skick beskrivs av bärigheten, som mäts från vägytan, samt skador i beläggningen. På basis av dessa variabler fastställs vägens konditionsklass enligt en konditionsklassificering med fem nivåer.

Konditionsklassificeringen används för att programmera beläggningsarbeten. Dessutom ger klassificeringen en överblick av vägarnas skick i Finland och dess utveckling.

Lappningsmetoderna utvecklas

 Eftersom det långt ifrån alltid är möjligt att förnya beläggningen när det behövs är man, särskilt i fråga om vägar med mindre trafik, tvungen att ty sig till lappning av beläggningsskador. Lappningsmetoderna har utvecklats så att de lämpar sig för olika skador och förhållanden. Trots det kvarstår problemet att särskilt sådana lappningar som genomförts i fuktigt och kallt väder inte klarar av det slitage som trafiken och väderförhållandena orsakar och samma ställen måste lappas om och om igen.

På de vägar som är i allra sämst skick överväger man att ta bort beläggningen och belägga vägen med grus så att den kan hållas i trafikerbart skick till lägre kostnader. 

Säkerhet genom vägmärkning 

Vägmärkningen har stor betydelse för säkerheten, för hur trafiken löper och hur behagligt det är att köra på vägen. Syftet med vägmärkena är att visa var körbanan och körfilerna finns samt att bättre avskilja vägen från miljön. De har också en viktig uppgift i fråga om den optiska styrningen på vägen i förarens synfält och de kompletterar den information om trafikmärkena ger. I mörkt och dåligt väder gör de reflekterande vägmärkena det betydligt lättare att hålla fordonet på rätt plats på körbanan.

Vägmärkning som orsakar vibrationer eller förändrade däckljud som baseras på impulseffekter anses minska antalet enskilda avkörnings- och mötesolyckor. Genom dessa märkningar, som grundar sig på olika inristningar och profiler som urskiljer sig i vägytan, kan man också uppnå bättre sikt i vått väder än genom vanlig vägmärkning.

REGIONAL INFORMATION

Päällysteet - Uusimaa ja Häme

(Uudenmaan ELY-keskus vastaa liikenneasioista myös Hämeen alueella.)
 

Tiestön kunto rapistuu

Päällystetty tieverkko on jaettu yhteysväleittäin ylläpitoluokkiin liikennemäärän, yhteysväliajattelun sekä paikallisia liikenteen tarpeita kuvaavan muun tiedon perusteella. Rahoitus ohjaa voimakkaasti eri ylläpitoluokassa olevien teiden päällystystoimia. Valtakunnallinen linjaus on, että vilkasliikenteisten teiden pintakunto turvataan. Muualla teiden kunto heikkenee.

Pidemmällä aikavälillä tilanne on haasteellinen yhteiskunnan ja erityisesti tien käyttäjien näkökulmasta. Eduskunta on myöntänyt vuotuisen perustienpidon määrärahan lisäksi korjausvelkarahaa vuosille 2016-2018. Se käytetään ennalta määrättyihin kohteisiin. Kohteet ja lisätietoa korjausvelkaohjelmasta löytyvät Väyläviraston sivuilta.

Päällysteiden kuntoa mitataan urien ja vaurioiden perusteella. Uudenmaan ELY-keskuksen päällystettyjen teiden kunnon kehitys on huolestuttava. Korjausvelkakohteiden toteuttaminen katkaisi teiden kunnon heikkenemisen vain yhdeksi vuodeksi (2016). Ennusteen mukaan huonokuntoisten jaksojen määrä jatkaa edelleen kasvuaan.

Tilanteen parantaminen ja toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu edellyttäisivät muutosta toiminnan rahoituksessa. Viime vuosina Uudenmaan ELY-keskuksessa on käytetty noin 25-30 miljoonaa euroa perustienpidon määrärahaa vuosittain. Tämä on kohdentunut ylläpitoluonteisiin päällysteiden, tiemerkintöjen ja teiden rakenteellisiin korjauksiin.

Korjausvelkaohjelman myötä vuoden 2016 rahoitus nousi peräti 42 miljoonaan euroon. Korjausvelkarahoitus päällysteisiin oli vuonna 2016 suurimmillaan, noin 9 miljoonaa euroa. Tämä näkyy edellä olevassa kaaviossa kuntokehityksen pysähtymisenä. Vuonna 2018 rahoitus jäänee noin 30 miljoonaan euroon. Korjausvelkakohteiden rahoitus on tänä vuonna noin 2,6 Me Uudenmaan ELYn alueella.

Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu huonokuntoisten tiejaksojen kehitystä kymmenen vuoden aikajaksolla, mikäli rahoitus pysyy muuttumattomana.

Päällysteiden ja tierakenteiden ylläpito

Päällysteiden ylläpito jakaantuu palvelusopimuksessa tehtäviin töihin, vuosittain kilpailutettaviin päällysteen uusimisiin ja päällysteiden paikkauksiin. Toimenpidevalikoimaan on jouduttu ottamaan päällysteen huonosta kunnosta johtuen myös pysyvät varoitusmerkit sekä nopeusrajoituksen alentaminen.

Päällysteiden ylläpidon palvelusopimuksissa vastuu tien pintakunnosta on palveluntuottajalla. Palveluntuottaja valitsee ja ajoittaa uusimistoimenpiteet päällysteiden kunnon perusteella. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella on käynnissä yksi palvelusopimus vuosina 2007–2018. Sopimus kattaa valtatiet 3, 9 ja 10. Palveluntuottajana on Lemminkäinen Infra Oy.

Vuosittain kilpailutettavaan päällysteiden uusimiseen käytetään suurin osa päällysterahoituksesta. Uudenmaan vilkkailla teillä päällysteiden tyypillinen kestoikä noin viisi vuotta, johtuen muun muassa nastarenkaiden aiheuttamasta kulutuksesta. Päällyste uusitaan kokonaan vain harvoin. Uusiopäällystys on ympäristö- ja talousnäkökulmasta tehokas menetelmä urien poistamiseksi. Raskaampia rakenteellisia toimenpiteitä ei ole varaa tehdä juuri lainkaan. Rakenteen parantamista on tehty satunnaisilla korvamerkityillä elvytysrahoilla. Tällöinkin on keskitytty lähinnä kuivatuksen toimimisen varmistamiseen.

Päällysteiden paikkauksilla korjataan liikennettä vaarantavat ja selvästi haittaavat vauriot, kuten reiät, halkeamat ja routaheitot. Liikennettä vaarantavat reiät korjataan heti. Ajomukavuutta oleellisesti haittaavat vauriot korjataan 1–2 viikon kuluessa. Liikennettä varoitetaan liikennemerkein ennen tien paikkausta. Päällysteiden ylläpidossa erilaisten paikkausten merkitys onkin kasvanut. Koko päällysteen uusimisen sijaan paikkaamalla pyritään kustannustehokkaasti jatkamaan päällysteen käyttöikää.

Erityisen haasteen tierakenteiden korjaamiselle aiheuttavat sortumavaaraiset painumat. Seurannassa on useita kymmeniä painumakohteita, joissa tie on vaarassa sortua pitkällä aikavälillä. Lisäksi seurannassa on yli sata muuta painumakohdetta. Rahoituksen puutteessa painumia oikaistaan usein ensiapuna päällystämällä, mikä lisää painuman kuormitusta. Varsinainen tierakenteen korjaus tehdään myöhemmin, kun tien paalutus tulee käyttöikänsä päähän. Tie rakennetaan silloin käytännössä uudestaan korvaamalla alkuperäisen perustuksen puupaalut teräsbetonipaaluilla ja paalulaatalla.

Pinnoitetut soratiet ovat oma erityiskysymyksensä. Soratien pintauksella tarkoitetaan sitomattomalle alustalle bitumisella sideaineella liimattua ohutta murskekerrosta. Vanhojen pintausten reikiintyminen ja epätasaisuus haittaavat liikennettä. Pinnoitettujen sorateiden kunnossapito on vaikeaa, ja tyydyttävän palvelutason ylläpitäminen johtaa hoitokustannusten kasvuun. Toimenpidevaihtoehtoina ovat tien päällystäminen uudelleen tai muuttaminen soratieksi. Pinnoitettuja sorateitä on Uudenmaan ELY-keskuksen ylläpitoalueella noin 250 km Kanta- ja Päijät-Hämeessä.

Kevyen liikenteen väylien kunnostamistarve arvioidaan niiden kunnon, arvioidun käytön, sijainnin ja asiakaspalautteen perusteella. Kunnostamistarpeet ovat monesti paikallisia ja rakenteesta johtuvia, koska liikenteen kuormitusta ei juuri ole. Akuutit puutteet pyritäänkin hoitamaan täsmäkorjauksilla.

Uudenmaan ELY-keskuksen alueella on:

  • päällystettyä tieverkkoa 7 200 km (79 % alueen tieverkosta)
  • vilkasliikenteistä tieverkkoa 2 100 km
  • lähes 40 % koko Suomen vilkkaiden maanteiden liikennesuoritteesta
  • ramppeja 500 km
  • kevyen liikenteen väyliä  1 100 km

 

 


Uppdaterad

ta kontakt

0295 020601 mån-fre,  kl. 9-16 (lna/mta)

trafikens.kundservice(at)ntm-centralen.fi

  • Vägtrafikantlinjen 0200 2100 (lna/mta) Meddelanden om vägnätets skick och problem i trafiken, öppen 24h

på andra webbplatser