› Tillbaka till den grafiska version

Belagda vägar

Till underhållet av beläggningen hör förnyelse och ytbehandling av beläggningen samt lappning av fåror, hål och sprickor. I samband med beläggningsarbetet kan man även göra en grundrenovering av vägkonstruktionen.

Illustrationsbild

Det finns ungefär 50 000 km permanentbelagda landsvägar i Finland, vilket motsvarar 65 procent av alla landsvägar. Klimatet, tung trafik och dubbdäck sliter på vägytan, och en ansenlig del av beläggningarna behöver förnyas. På grund av de knappa anslagen kan endast en del av de vägar som är i dåligt skick få ny beläggning under ett år. Enligt de nationella riktlinjerna riktas åtgärderna i första hand till huvudvägarna, medan beläggningsskador på andra vägar sköts genom lappning.

Vid beläggningen tillämpas vanligen en metod där den gamla beläggningen utnyttjas för att tillverka ny beläggning. På så sätt sparar man materialkostnader och anslagen räcker till för att reparera fler objekt.

Beläggningsarbeten utförs sommartid, från maj till oktober. Beläggningsprogrammet publiceras på NTM-centralernas regionala webbplatser. Det bör observeras att till exempel väderförhållandena kan orsaka förändringar i tidsplanen för arbetena.

Beläggningarnas skick övervakas

Belagda vägars skick beskrivs med fyra variabler: fårornas djup, jämnhet, skador och bärighet. Jämnheten och fårornas djup beskriver vägytans skick och har den största inverkan på hur trafikanterna upplever vägens skick. Vägens strukturella skick beskrivs av bärigheten, som mäts från vägytan, samt skador i beläggningen. På basis av dessa variabler fastställs vägens konditionsklass enligt en konditionsklassificering med fem nivåer.

Konditionsklassificeringen används för att programmera beläggningsarbeten. Dessutom ger klassificeringen en överblick av vägarnas skick i Finland och dess utveckling.

Lappningsmetoderna utvecklas

 Eftersom det långt ifrån alltid är möjligt att förnya beläggningen när det behövs är man, särskilt i fråga om vägar med mindre trafik, tvungen att ty sig till lappning av beläggningsskador. Lappningsmetoderna har utvecklats så att de lämpar sig för olika skador och förhållanden. Trots det kvarstår problemet att särskilt sådana lappningar som genomförts i fuktigt och kallt väder inte klarar av det slitage som trafiken och väderförhållandena orsakar och samma ställen måste lappas om och om igen.

På de vägar som är i allra sämst skick överväger man att ta bort beläggningen och belägga vägen med grus så att den kan hållas i trafikerbart skick till lägre kostnader. 

Säkerhet genom vägmärkning 

Vägmärkningen har stor betydelse för säkerheten, för hur trafiken löper och hur behagligt det är att köra på vägen. Syftet med vägmärkena är att visa var körbanan och körfilerna finns samt att bättre avskilja vägen från miljön. De har också en viktig uppgift i fråga om den optiska styrningen på vägen i förarens synfält och de kompletterar den information om trafikmärkena ger. I mörkt och dåligt väder gör de reflekterande vägmärkena det betydligt lättare att hålla fordonet på rätt plats på körbanan.

Vägmärkning som orsakar vibrationer eller förändrade däckljud som baseras på impulseffekter anses minska antalet enskilda avkörnings- och mötesolyckor. Genom dessa märkningar, som grundar sig på olika inristningar och profiler som urskiljer sig i vägytan, kan man också uppnå bättre sikt i vått väder än genom vanlig vägmärkning.

REGIONAL INFORMATION

Päällysteet - Lappi

Lapin alueella päällystettyä tieverkkoa on 6187 km, joka on 68 % alueen Lapin maanteistä. Päällystetyllä tieverkoilla on kuitenkin suurin osa liikenteestä. Päällysteitä on uusittu vuosittain 2010-luvulla 70–323 km välillä keskiarvon ollessa 187 km/vuosi, kun todellinen tarve korjausvelan kasvun välttämiseksi olisi n. 300 km/vuosi. Vuosittaiseen päällystysmäärään vaikuttavia tekijöitä ovat käytettävissä oleva rahoitus, markkinatilanne sekä bitumin hinta, jotka vaikuttavat miten paljon päällystyskilometrejä voidaan toteuttaa vuosittain.

Vilkasliikenteisen päällystetyn tieverkon kuntotaso säilytetään nykyisellä ja muu tieverkko pidetään kunnossa ylläpidon rahoituksen mukaan. Päällystystyön työkohteita keskitetään vuosittain kustannusten säästämiseksi, ja kevyen liikenteen väyliä korjataan tarvittaessa päällystystöiden yhteydessä.

Vuoden 2020 päällystystyöt

Kokonaisrahoitus vuoden 2020 vuoden päällysteiden ja tiemerkintöjen ylläpitoon on n. 18,3 M€. Päällystetyllä maantieverkolla oleviin urien ja reikien korjauksiin käytetään rahoituksesta noin miljoona euroa. Maanteiden päällysteitä uusitaan 165 km, josta rakenteenparantamistöitä tieverkolla on n. 45 kilometrin matkalla. Rakenteenparantamiskohteilla parannetaan tien rakenteen kantavuutta, leveyttä ja tasaisuutta erilaisilla toimenpiteillä: sekoitusjyrsinnällä, teräsverkkoasennuksilla, murskelisäyksillä sekä kuivatusta parantamalla.

Päällystystyöt sijoittuvat Rovaniemen seudulle, sekä Länsi-Lappiin päätieverkolle sekä tieosuuksille, jotka vaativat pikaista korjausta. Valtatiellä 4 uudelleen päällystetään yhteysvälit Rovaniemeltä Muurolaan sekä Vikajärveltä Jouttikeroon. Uudelleen päällystyksiä tehdään valtatiellä 4 yhteensä 35 kilometrin matkalla.

Valtatiellä 21 uudelleen päällystetään Ylitornion ja Pellon väliltä huonokuntoiset päällysteet 20 kilometrin matkalta. Torniossa tehdään tierakenteenparantamista ja uudelleenpäällystämistä maantiellä 927 Ala-Vojakkalasta Arpelaan.

Tienpäällystystöitä tehdään myös kantatiellä 79 välillä Sinettä Tapionkylä, maantiellä 926 välillä Mattinen Valajaskosken tienhaara sekä maantiellä 934 välillä Saarenkylä Tapionkylä. Tienpitäjä tiedottaa aktiivisesti päällystystöiden etenemisestä mm. Twitterissä.

Varsinaisten päällystystöiden lisäksi tehdään pienempiä päällysteiden paikkaustöitä, joissa korjataan päällysteiden reikiintymiset, halkeamiset ja urautuneisuus. Päällysteiden paikkauksiin käytetään n. 1 M€ ja paikkaustyöt painottuvat myös alemmalle tieverkolle

Haitta liikenteelle

Päällystysurakan töistä aiheutuu hetkellistä haittaa tienkäyttäjille johtuen tilapäisistä pysäytyksistä ja nopeusrajoituksien alentamisista. Kaikki työt pyritään toteuttamaan siten, että haitta tienkäyttäjälle olisi mahdollisimman pieni. Liikenteelle aiheutuu eniten haittaa välillä: Vt 4 Rovaniemi-Muurola, Vt 21 Saukkolanpää–Pello sekä Mt 934 Saarenkylä-Tapionkylä.

Tietyömaan ja tienkäyttäjien turvallisuutta parannetaan saattoautoa käyttämällä pisimmillä päällystyskohteilla. Tienkäyttäjää opastetaan noudattamaan päällystystyömaan liikenne- ja varoitusmerkkejä sekä noudattamaan huolellisuutta ohittaessa tietyömaa.

Päällystystyöt ja turvallisuus

Tienkäyttäjiä pyydetään noudattamaan päällystystyömaan liikenne- ja varoitusmerkkejä sekä noudattamaan huolellisuutta tietyömaata ohitettaessa.

Saattoauton käyttöä on kokeiltu aiempina vuosina päällystyskohteilla, ja saatujen hyvien kokemusten perusteella, saattoautoa käytetään myös tänä kesänä pisimmillä päällystyskohteilla. Päällystyskohteilla saattoauton käyttäminen lisää niin tienkäyttäjien kuin päällystystyöntekijöidenkin turvallisuutta.

Tiemerkinnät ja turvallisuus

Tiemerkintäkone on ohitettava riittävän etäältä ja erityistä varovaisuutta noudattaen. Tiellä olevat itsestään haihtuvat vaahtohattarat tai tielle asetetut muovikeilat varoittavat autoilijaa tuoreesta tiemerkinnästä. Vastamaalatulle viivalle ei saa ajaa, sillä tuore maali tarttuu helposti auton kylkiin ja on vaikeasti poistettavissa. Muista noudattaa tiemerkintäajoneuvojen valo-opasteita.

Päällystyskohteet vuonna 2020 kartalla (pdf)


Uppdaterad

ta kontakt

0295 020 601 mån - fre kl. 9 - 16 (lna/mta)
Obs. på sommaren 2.7.-14.8. kl 9-14

Vägtrafikantlinjen 0200 2100
Meddelanden om brådskande problem på vägarna som äventyrar trafiken (24 h/dygn, lna/mta).

på andra webbplatser