› Tillbaka till den grafiska version

Slåtter och slyröjning

Grönområdena kring landsvägarna som sköts är i huvudsak gräs- och skogsområden. Grönområdenas underhållsåtgärder genomförs i enlighet med en skötselklass för grönområden som fastställts för varje vägavsnitt. Skötselklasserna har delats in i tre huvudklasser genom att granska trafikledens position i nätverket, markanvändningen och omgivningen. Målet med skötseln är att beakta omgivningens utgångspunkter och de vårdresurser som står till förfogande, samt minska trafikledshållningens och trafikens skadeverkningar på den biologiska mångfalden.

Läs mer Minimera

Slåtter av vägrenar

Syftet med slåtter av gräsområden är att

  • hålla sikten god för trafiken
  • minska slyväxten
  • förhindra gräset från att vikas ut på körbanan
  • främja dikenas funktion, samt
  • hålla trafikmiljön prydlig och tydlig

Slåttergångerna och tidpunkterna för dem fastställs på basis av skötselklasserna

Slåtter av vägrenarna utförs vanligen från mitten av juni tull slutet av augusti. Antalet slåttergånger beror på landsvägarnas skötselklasser. Största delen av landsvägarna ingår i en skötselklass där gräset slås en gång per sommar. I livligare regioner samt längs huvudvägar och stamvägar slås gräset vanligtvis två gånger per sommar. På små delar av vägnätet slås gräset tre till fyra gånger per sommar. Sådana områden ligger ofta i tätorter eller andra specialområden som ligger på en central plats.

På vägområden med den livligaste trafiken inleds slåttern i mitten av juni. På det mindre trafikerade vägnätet börjar man vanligen slå gräset i början av juli. Antalet slåttergånger påverkas av tillväxthastigheten som varierar från år till år beroende på vädret. Dessutom inkluderas regionspecifika preciseringar gällande slåttern i skötselentreprenaderna.

I skötseln av landsvägarnas gräsområden ingår förutom slåttergångerna och områdena som ska slås även övriga kvalitetskrav som man kan bekanta sig med närmare i Trafikverkets anvisning Viherrakentaminen ja ‑hoito tieympäristössä (Grönbyggande och -skötsel i vägmiljön). En länk till anvisningen finns till höger.

Slåttern ökar florans mångfald

Av säkerhetsskäl kan man inte helt låta bli att slå vägrenarna. Tidigare inleddes slåttern i mitten av juni även på det mindre trafikerade vägnätet, men tidpunkten har skjutits upp för att bättre beakta fält- och ängsblommornas blomning. Slåttersäsongen är kort eftersom man strävar efter att slutföra slåttern innan skolorna börjar. Slåttern genomförs på ett ekonomiskt sätt, och möjligheterna att skräddarsy tidpunkterna för slåttern av olika vägavsnitt enligt florans blomningstidpunkt är mycket små. På några vägavsnitt strävar man efter att främja fortbeståndet av utrotningshotade växtarter genom att begränsa slåttern. Årligen upprepad slåtter ökar i varje fall växtlighetens mångfald.

Slyröjning

Slyröjningen genomförs mot slutet av sommaren och på hösten. På största delen av landsvägarna röjs slyna vart tredje år. På landsvägars anslutningsområden röjs slyna årligen. Viltfarliga områden på huvudvägar och vägavsnitt i närheten av skolor röjs också oftare. Preciseringar som relaterar till dessa fastställs i de regionala skötselentreprenaderna.

Röjningar för att bevara sikten på privata väganslutningar är på väglagens ansvar.

Från regionerna

Niitot - Varsinais-Suomi ja Satakunta

(Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa liikenneasioista myös Satakunnan alueella)

Tienvarsien niitot alkavat kesäkuussa ja niittoja jatketaan elokuun loppuun saakka. Viherhoitoluokasta riippuen tienvarsia niitetään 1-4 kertaa kesässä. Suurin osa Varsinais-Suomen ja Satakunnan teistä niitetään kertaalleen pääasiassa juhannuksen ja elokuun lopun välisenä aikana. Kasvuolosuhteet vaihtelevat vuosittain, mikä vaikuttaa niittoaikatauluihin ja -kertoihin.

Viherhoitoluokat määrittelevät niittojen toteuttamista

Maanteille on määritelty viherhoitoluokat, joiden mukaisesti niittoja tehdään. Hoitoluokat määräytyvät teiden liikenteellisen merkityksen, maankäytön ja ympäristön mukaan. Suurin osa Varsinais-Suomen ja Satakunnan teistä niitetään kertaalleen, pääasiassa juhannuksen ja elokuun lopun välisenä aikana. Päätiet niitetään yleensä pari kertaa kesässä. Taajamissa ja joissain erityiskohteissa niittokertoja on kolme tai neljä kesässä. Niittojen ajoituksessa huomioidaan mm. koulut, joiden lähistöllä niitetään yleensä vasta juuri ennen koulujen alkua.

Kasvuolosuhteet vaihtelevat vuosittain, mikä vaikuttaa niittoaikatauluihin ja niittokertoihin. Tänä kesänä tienvarsikasvillisuuden kasvu on ollut runsasta. Niittykukkien kukkimisen kannalta otollisin niittoajankohta olisi elokuussa, mutta niitettävää tiestöä on paljon ja työ tulee tehdä tehokkaasti. Näin ollen niittoja tehdään koko kesä. Monimuotoisuuden säilyminen pyritään toki huomioimaan, mutta ajankohtien pikkutarkkaan räätälöintiin ei ole käytännössä mahdollisuuksia.

Niitoilla poistetaan tieluiskasta korkeakasvuiset heinät ja vesakot, jotka peittävät helposti näkyvyyttä henkilöautosta ja haittaavat liikennemerkkien ja opasteiden havaitsemista. Korkea kasvillisuus haittaisi vähitellen myös kuivatuksen toimimista maanteiden ojissa. Tieympäristön viheralueiden hoidolla luodaan tieympäristöön myös siisteyttä ja viihtyisyyttä.

Viherhoitoa ohjaavat valtakunnalliset linjaukset. Näiden mukaisesti tiestölle määritellään viherhoitoluokat sekä laaditaan erityiskohteille kohdekohtaiset viherhoitosuunnitelmat.

Tienpientareet muodostavat merkittävän osan suomalaista luontoa

Tienpientareet muodostavat merkittävän osan suomalaista luontoa, sillä tienpientareille on levinnyt kasvi- ja eläinlajistoa, joka on menettänyt muualla perinteisen elinympäristönsä. Tieympäristöt paikkaavatkin osaksi niittyjen harvenevaa verkostoa. Niitoista käydään joka vuosi keskustelua, sillä tienvarren kasvustot ilahduttavat kukkaloistossaan tielläliikkujia. Vuosittain toistettu niitto lisää kasvillisuuden monimuotoisuutta ja parantaa niittylajiston elinoloja.

Komea lupiini pitäisi monen tielläliikkujan mielestä säästää niitoilta ja antaa koristaa tienpientareita. Suurikokoinen lupiini vie kuitenkin elintilaa kotimaisilta tienvarsikasveilta. Lupiini onkin alun perin Suomen luontoon kuulumaton laji. Kun vieraslajit sopeutuvat uusiin olosuhteisiin ja leviävät voimakkaasti, ne voivat uhata alkuperäisen luonnon monimuotoisuutta. Jättiputki on vaarallinen vieraslaji, jonka torjunta on sisällytetty tienpidon alueurakoihin. Jättiputket poistetaan tiealueelta sitä mukaa, kuin niitä havaitaan.

Varovaisuutta liikenteessä niittokoneen läheisyydessä

Hitaasti liikkuva niittokone on syytä ohittaa riittävän etäältä ja varovaisuutta noudattaen. Koneiden kuljettajat seuraavat liikennettä ja ohitustarpeen havaittuaan antavat tilaa ohitukseen turvallisessa kohdassa.

Lisätietoja: Varsinais-Suomen ELY, liikenteen ympäristövastaava Niina Jääskeläinen, p. 0295 022 781


Uppdaterad

ta kontakt

0295 020 601 mån - fre kl. 9 - 16 (lna/mta)

Vägtrafikantlinjen 0200 2100
Meddelanden om brådskande problem på vägarna som äventyrar trafiken (24 h/dygn, lna/mta).

 

På andra webbplatser

ALUEELLISET LINKIT

Miten ympäristö huomioidaan tienpidossa? - Katso video