- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Alueellista tietoa
Tenolla ei kalasteta lohta ensi kesänä, mutta muun kalan pyyntiin pääsee
Tenojoen lohikantojen tila heikkeni entisestään vuonna 2024. Suomi ja Norja totesivat yhdessä, että lohenkalastusta ei voi avata tulevana kesänä. Sen sijaan kyttyrälohen voimakas nousu on odotettavissa, minkä vuoksi Tenolla varaudutaan kyttyrälohen kohdennettuun pyyntiin. Muuten kalastussääntöön ei sovittu muutoksia, joten kalastus jatkuu samoilla määräyksillä kuin edelliskesänä.
Tenolla lohikantojen tila heikkeni selvästi aiempiin vuosiin verrattuna kesällä 2024. Sekä lohen kutukannat että arviot lohikantojen koosta ennen minkäänlaista kalastusta olivat poikkeuksellisen alhaisia.
Yhden merivuoden pikkulohien poikkeuksellisen vähäinen määrä vuonna 2024 ennakoi erittäin heikkoa isompien lohien nousua vuodelle 2025.
Tenon lohikannat ovat jääneet yhä kauemmaksi hyvästä tilasta ja riittävää emomäärää kuvaavien kutukantatavoitteiden täyttymisestä. Tenon rajajokiosuuden kalastussäännön mukaisesti lohenkalastusmahdollisuudet määräytyvät Tenon sivujokien lohikantojen tilan perusteella. Suomen ja Norjan viranomaiset joutuivat valitettavasti toteamaan, ettei nykytilanteessa ole edellytyksiä avata lohenkalastusta lainkaan. Kaikki lohikannat oli arvioitu kaikkein heikoimpaan, liikennevalotermein punaiseen tilaluokkaan Utsjokea lukuun ottamatta, missä tilanne on myös heikentynyt merkittävästi. Toisaalta todettiin, että kalastussääntöön kirjatuille kyttyrälohen kohdennetun kalastuksen määräyksille on tarvetta, koska vuoden 2023 runsaasta kyttyrälohen vaelluksesta syntyneet poikaset palaavat jokiin tulevana kesänä.
Kalastussäännön määräyksiin tehtävistä muutoksista ei päästy yksimielisyyteen, vaikka Suomi pyrki saamaan aikaan muutoksia, jotka olisivat mahdollistaneet laajemmin kyttyrälohen kalastusta vapavälineillä. Kalastus tapahtuu siten vuonna 2024 voimaan tulleen kalastussäännön määräysten mukaisesti.
Lohen- ja kyttyrälohen kalastusta koskeva tilanne todettiin vuosittaisissa Suomen ja Norjan välisissä kalastussääntöä koskevissa neuvotteluissa. Neuvotteluista laadittiin pöytäkirja, joka saatettiin voimaan torstaina 3.4. valtioneuvoston asetuksella.
Muita lajeja kuin Atlantin lohta ja merinieriää saa kalastaa
Tenolla saa edelleen kalastaa muita lajeja kuin Atlantin lohta ja merinieriää. Tätä varten kalastussääntöön on kirjattu omat kalastusmääräyksensä. Matkailijoita varten tarjolla on muun kalan kalastuslupia, joka oikeuttaa keveiden perhokalastusvälineiden käyttöön.
Lisäksi kyttyrälohen kohdennettu kalastus on mahdollista paikallisille organisaatioille kalastusoikeuden haltijan johtamana Lapin ELY-keskuksen hyväksymien hankkeiden pohjalta. Lapin ELY-keskus voi myöntää paikallisille organisaatioille luvan kyttyrälohen kohdennettuun poistopyyntiin. Poistokalastus on toteutettava kalastusoikeuden haltijan johtamana. Kyttyrälohen kohdennettu kalastus laajentaa kyttyrälohen kalastusmahdollisuuksia. Lisäksi kyttyrälohta saa luonnollisesti kalastaa muiden kalojen pyyntiin ostetuilla kalastusluvilla, kalastussäännön mukaisilla kalastustavoilla.

Norja suunnittelee kyttyrälohen poistopyyntiä
Kyttyrälohen nousu Suomen puolelle riippuu paljon Norjan suunnitteleman kyttyrälohen poistopyynnin onnistumisesta Tenon alajuoksulle suunnitellun padon avulla. Suomi on painottanut, että on ensiarvoisen tärkeää arvioida riskejä ja tehdä ennalta sovitut suunnitelmat sen varalle, että padon todetaan haittaavan lohen tai muiden vaelluskalojen nousua.
Samoin on tärkeä selvittää perusteellisesti padon vaikutusta smolttien alasvaellukseen. Luonnonvarakeskus onkin yhdessä norjalaisten tutkimuslaitosten kanssa valmistelemassa radiotelemetriatutkimusta, jonka avulla on tarkoitus selvittää yksittäisten smolttien vaelluskäyttäytymistä niiden matkalla kohti merta.
Lue alkuperäinen maa- ja metsätalousministeriön tiedote.
Lisätietoa:
Kare Koivisto, kalatalousasiantuntija
[email protected], +358 295 037 067
- Julkaisupäivä
- 4.4.2025
Päivitetty: 07.04.2025