Ylijohtajan tervehdys yhteistyökumppaneille: Historian havinaa uuden äärellä
Elämme valtion aluehallinnossa poikkeuksellisen suurten uudistusten aikaa. Valtion vastuulla tällä hetkellä olevat työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut siirtyvät kuntien järjestämisvastuulle vuoden 2025 alussa. Käytännössä tämä tarkoittaa nykyisten TE-toimistojen lakkaamista. TE-toimistojen henkilöstö ja tehtävät siirtyvät toimintansa aloittaville kuntien muodostamille työllisyysalueille, joita Satakuntaan tulee kaksi ja koko Suomeen yhteensä 45. Vuoden 2026 alussa on luvassa seuraava suuri muutos, kun ELY-keskusten toiminnan pohjalta muodostettavien elinvoimakeskusten on määrä aloittaa toimintansa.
Työnvälityksen historia Suomessa on pitkä, sillä Suomen ensimmäinen työnvälitystoimisto perustettiin Helsinkiin vuonna 1903. Taustalla oli kaupungin väestön huoli tuolloin vallinneesta suuresta työttömyydestä. Helsingin kaupungin komitean mietinnön perusteella jokaiseen yli 5 000 asukkaan kaupunkiin tuli perustaa työnvälitystoimisto. Poriin työnvälitystoimisto perustettiin vuonna 1910. Valtion hoidettavaksi työnvälitystoiminta siirtyi vuonna 1961.
Ensi vuoden alussa voimaan tulevassa uudistuksessa on siten tunnistettavissa hieman myös historian havinaa, kun TE-palvelujen järjestämisvastuu nyt siirtyy valtiolta kunnille. Kuluneeseen kuuteenkymmeneen vuoteen valtion työnvälitystoiminnassa mahtuu monia vaiheita niin valtakunnallisesti kuin Satakunnassa, joten pieni historiakatsaus lienee paikallaan.
TE-keskuksesta ELY-keskus, työvoimatoimistosta TE-toimisto
Satakunnan työvoimapiiri perustettiin vuonna 1987. Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1997, perustettiin viisitoista alueellista TE-keskusta, joissa yhdistyivät valtion alueelliset työvoimapiirit, maaseutuelinkeinopiirit ja KTM yrityspalvelun piiritoimistot mukaan lukien silloinen Tekesin ja Suomen ulkomaankauppaliiton aluetoiminta.
Satakunnan TE-keskuksen työvoimaosaston alaisuudessa toimivat alueen työvoimatoimistot, joita oli tuolloin yhdeksän, ja ne sijaitsivat Raumalla, Eurassa, Huittisissa, Kokemäellä, Harjavallassa, Ulvilassa, Porissa, Kankaanpäässä ja Merikarvialla.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset eli tutummin ELY-keskukset perustettiin vuonna 2010. Niihin liitettiin silloiset TE-keskukset, niiden alaiset työvoimatoimistot sekä valtion liikenne- ja ympäristöhallinnosta silloiset tiepiirit ja ympäristökeskukset.
Itsenäisten työvoimatoimistojen määrää vähennettiin 2000-luvun alussa koko maassa noin 90:een. Valtion toimistoverkko käsitti tiheimmillään yli 200 toimipaikkaa. Satakuntaan perustettiin neljä seutukunnallista toimistoa, jotka muodostavat pääosin nykyisen Satakunnan TE-toimiston toimipaikkaverkoston.
Samoihin aikoihin työvoimatoimistojen nimet muuttuivat TE-toimistoiksi. Vuoden 2013 alusta perustettiin Suomeen viisitoista alueellista TE-toimistoa, ja Satakunnan TE-toimisto aloitti virastona maakunnallisen toimintansa.
Vuoden 2019 maakuntauudistuksessa TE-palvelut oli määrä siirtää maakuntien järjestettäviksi, mutta uudistus kaatui Sipilän hallituksen eroon keväällä 2019. Sanna Marinin hallitus puolestaan linjasi keväällä 2021 TE-palvelujen siirron kuntien järjestämisvastuulle.
Haasteita riittää ja yhteistyötä tarvitaan
TE-palvelu-uudistus tulee voimaan työmarkkinoiden kannalta haasteellisessa tilanteessa. Työvoiman kysyntä on ollut Satakunnassa – kuten muuallakin Suomessa – kaukana vuosien 2021 ja 2022 huippulukemista, eikä TEMin tuore työmarkkinaennuste lupaa parempaa ainakaan vielä ensi vuonna.
Samalla työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut Satakunnassa lähes kaikissa pääammattiryhmissä viime vuoteen verrattuna. Tämä ei voi olla vaikuttamatta myös uusien työllisyysalueiden arkeen ja työllisyyspalvelujen tarpeeseen ensi vuonna.
On kuitenkin hyvä muistaa, ettei ole kovin kauan siitä, kun rekrytointiongelmat olivat Satakunnassakin erittäin korkealla tasolla. Työvoiman kysyntä saattaa lähteä nopeastikin kasvuun, jos maakunnassa vireillä olevat mittavat investoinnit lähtevät liikkeelle.
Yksi palvelu-uudistuksen punaisista langoista on tuoda työ- ja elinkeinopalvelut lähemmäksi asiakkaita: ihmisiä ja yrityksiä osaksi kuntien elinvoimaekosysteemiä. Tämä pyrkimys näkyy selvästi myös Pori-vetoisen Satakunnan ja Rauma-vetoisen Etelä-Satakunnan työllisyysalueiden organisoinnissa, palveluverkossa ja suunnitelmissa.
Yritysten kasvuun kannustaminen ja toimivat yritys- ja työnantajapalvelut ovat keskeinen osa hyvää työllisyyden hoitoa. TE-palvelujen ja niitä tukevien palveluhankintojen siirtyessä kuntien työllisyysalueille ELY-keskuksille jää edelleen tärkeä rooli valtion yrityspalvelujen tehtävissä ja yleisessä työllisyyden edistämisessä työvoima- ja osaamistarpeiden ennakoijina sekä maahanmuuttajien kotoutumisen ja asettautumisen edistäjinä.
Tässä työssä haluamme tehdä vahvasti yhteistyötä uusien työllisyysalueiden ja kaikkien alueen toimijoiden kanssa. Työllisyyden hoito on mitä suurimmassa määrin laajan toimijajoukon yhteistyötä, jossa oma tärkeä roolinsa on niin alueen oppilaitoksilla ja korkeakouluilla, hyvinvointialueella, kolmannen sektorin toimijoilla, järjestökentällä kuin yksityisillä henkilöstöpalveluyrityksilläkin.
Kiitoksen paikka
Historiaan palatakseni työvoimapalvelujen keskeinen missio on tavattoman osuvasti todettu jo vuoden 1936 työnvälityslaissa, jossa määrättiin ”työnvälityksen toiminnassa otettavaksi huomioon tavoite siitä, että työnantaja saa avoimeen paikkaan sopivimman ja parhaan saatavissa olevan työntekijän ja työntekijä saa sitä työtä, jota parhaiten pystyy tekemään”.
Juuri näin on toimittu. TE-toimistot edeltäjineen ovat tarjonneet työnhakijoille ja työnantajille tärkeitä palveluita ja toimeenpanneet niille osoitettuja tehtäviä, jotta työnhakijat työllistyisivät mahdollisimman nopeasti ja työnantajat saisivat yritysten kasvun edellyttämää osaavaa työvoimaa.
Osaavat ja ammattitaitoiset asiantuntijat ovat tämän uudistuksen tärkein voimavara. Haluan kiittää lämpimästi Satakunnan TE-toimiston johtoa ja kaikkia asiantuntijoita erinomaisesti ja tuloksellisesti tehdystä työstä ja toivottaa työllisyysalueille siirtyvälle TE-toimiston henkilöstölle sekä työllisyysalueiden johdolle onnea ja menestystä työssänne.
Samalla haluan kiittää Satakunnan ja Etelä-Satakunnan työllisyysalueiden valmistelijoita ja kuntia hyvässä ja rakentavassa yhteistyössä tehdystä valmistelusta, johon henkilöstömme on otettu hyvin mukaan.
ELY-keskuksissa valmistaudutaan jo seuraavaan suureen muutokseen eli valtion aluehallintouudistukseen. Muutosvalmistelu sekä valtakunnallisen lupa- ja valvontaviraston että kymmenen elinvoimakeskuksen osalta on hyvässä vauhdissa.
Siinäkin koen elinvoimakeskusten osalta hieman historian siipien havinaa, jos kohta uusiakin tuulia laajentuvan toimialueen myötä, kun valmistelemme Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten yhteistyönä tulevan Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen käynnistymisestä vuoden 2026 alussa. Itse kun olen aloittanut työurani kesällä 1987 silloisen Turun ja Porin läänin teollisuuspiirin Porin paikallistoimistossa.
Lopuksi haluan kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivottaa rauhallista joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta!
Marja Karvonen
ylijohtaja
Satakunnan ELY-keskus