HappyOrNotin palavereissa kuullaan nyt englannin lisäksi suomea - Työpaikkasuomi-koulutus rohkaisi vieraskielisiä työntekijöitä suomenkielen puhumiseen

Tamperelaisen asiakaspalauteyhtiö HappyOrNotin ulkomaalaistaustaiset työntekijät opettelevat suomea työaikana ja työpaikalla Työpaikkasuomi-koulutuksessa. Koulutus lisää työtekijöiden rohkeutta puhua suomea sisäisissä palavereissa ja asiakkaiden kanssa. Tavoitteena on oppia kieltä niin paljon, että työntekijä pystyy hoitamaan tärkeimmät työhön liittyvät tilanteet suomeksi.

Sekä ohjelmistokehittäjä Tamás Kertész (vas.) että hankepäällikkö Mauno Pasanen pitävät Työpaikkasuomi-koulutusta hyödyllisenä. ”Kielen osaaminen auttaa kotiutumaan tänne”, Pasanen sanoo.

Moni on nähnyt ravintolasta tai kaupasta lähtiessään tamperelaisen asiakaspalauteyhtiö HappyOrNotin palautehymiölaitteen. Kun asiakas antaa palautetta hymiöiden avulla heti palvelutilanteen jälkeen, kerätty palaute auttaa kauppiasta tai ravintoloitsijaa parantamaan asiakaskokemusta. Parempi asiakaskokemus taas edistää yrityksen kasvua, tehokkuutta ja tuottavuutta.

HappyOrNot myy palveluaan yli sataan maahan, ja yrityksen pääkieli on englanti. Suomessa yrityksellä on parikymmentä ulkomailta tänne muuttanutta työntekijää. He ovat kotoisin muun muassa Ukrainasta, Puolasta, Venäjältä, Iso-Britanniasta, Ranskasta, Saksasta, Australiasta ja Ruotsista.Viime kesästä lähtien HappyOrNot on tarjonnut näille työntekijöille mahdollisuutta osallistua Työpaikkasuomi-kielikoulutukseen, jossa heille opetetaan työtehtävissä tarvittavaa suomea.

Suomen kieltä tutussa ja pienessä ryhmässä

Yrityksen hankepäällikkö Mauno Pasanen on ollut tyytyväinen yhdessä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa hankittuun Työpaikkasuomi-koulutukseen. Siihen on osallistunut kymmenkunta työntekijää, jotka ovat ohjelmistokehittäjiä sekä myynnin ja markkinoinnin henkilöstöä. Myös yrityksen juristi osallistuu koulutukseen.

“Kun työntekijät ovat harjoitelleet suomea tutussa ja pienessä porukassa, he ovat rohkaistuneet puhumaan. Nyt he pystyvät kommunikoimaan palavereissa jonkin verran suomeksi”, Pasanen sanoo.

Työpaikkasuomi-koulutusta on kerran viikossa 1,5 tuntia kolmen hengen ryhmissä Teams-etäpalaverina. Aluksi osallistujien suomen kielen taito testattiin, ja sitten heidät jaettiin ryhmiin lähtötason perusteella. Koulutukset pidetään työajalla. Pasasen mukaan yrityksessä haluttiin, että kaikki pääsevät osallistumaan koulutukseen ja että sinne ei tarvitse rientää illalla työpäivän jälkeen.

“Suomen kielen osaaminen helpottaa elämää toimiston ulkopuolellakin ja auttaa täällä kuulumaan paremmin joukkoon”, Pasanen toteaa.

HappyOrNotin Tampereen toimisto sijaitsee keskustassa. Heti ovesta sisään astuttuaan tulija näkee oikealla rivin erilaisia hymynaamakoneita ja vasemmalla naulakon ja paljon kenkiä. Toimistolla on kokolattiamatto ja työntekijät liikkuvat siellä sukkasillaan. Yhdessä taukotiloista on pöytäfutispeli. Pasanen kertoo, että toimistosta on haluttu tehdä kotoisa.

Kun kyseessä on asiakaspalauteyhtiö, myös Työpaikkasuomi-koulutuksen palaute on kerätty palautehymiöiden avulla. ”Koulutuksesta on tykätty”, hankepäällikkö Mauno Pasanen (oik.) sanoo. Ohjelmistokehittäjä Tamás Kertész on samaa mieltä oman kokemuksensa perusteella.

Työpaikkasuomi auttaa työssä ja myös vapaalla

Ohjelmistokehittäjä Tamás Kertész on yksi Työpaikkasuomi-koulutuksen osallistujista. Hän on taustaltaan Romanian unkarilainen. Kertész puhuu tätä juttua varten ajatuksistaan englanniksi, mutta hän sanoo käyttävänsä nykyään suomea arkisissa tilanteissa esimerkiksi bussissa ja ruokakaupassa.

Kertész voisi tehdä työtään etänä kotoaan, mutta hän tulee mielellään toimistolle, jossa tapaa työkavereita.

Kertész muutti Tampereelle seitsemän vuotta sitten. Hän opiskeli TAMKissa muun muassa graafista suunnittelua ja ohjelmointia. TAMKissa koko kandidaatintutkinnon pystyi suorittamaan englanniksi. Jo opiskeluaikana Kertész teki yrittäjänä osa-aikaisesti alihankintatöitä suomalaiselle it-alan yritykselle. HappyOrNotissa hän aloitti työt kolme vuotta sitten, ja kertoo viihtyvänsä mainiosti.

Kertész sanoo, että Tampereella pärjää hyvin englannin kielellä. Hän saa asioista tarpeeksi tietoa, ja arki sujuu helposti.Työpaikkasuomi-kielikoulutuksen tarjoamista Kertész pitää ystävällisenä eleenä työnantajalta. Kertész sanoo, että hänestä työntekijänä tuntuu siltä, että työnantaja välittää hänen hyvinvoinnistaan, kun hänelle tarjotaan suomen kielen opetusta, vaikka siitä ei ole yritykselle heti taloudellista hyötyä.

Koulutus suunnitellaan yrityksen tarpeiden perusteella

Pirkanmaan ELY-keskuksen koulutusasiantuntija Leena Tuunanen kertoo, että Työpaikkasuomen tavoitteena on edistää yrityksen ulkomaalaistaustaisen henkilöstön valmiuksia selviytyä arjen työtehtävistään suomen kielellä. Koulutus tukee työntekijän ammatillista osaamista, työssä tarvittavan ammatillisen sanaston oppimista ja integroitumista suomalaiseen työyhteisöön.

Koulutus räätälöidään yrityksen ja koulutettavien tarpeiden mukaan.  Yritys voi valita itselleen sopivimman suomen kielen kouluttajan sopimuskouluttajarekisteristä. Kouluttajat on listattu nettisivulle palvelualusta.fi.

”Kun työnantajalla on tarve kehittää nykyisen ulkomaalaistaustaisen henkilöstönsä suomen kielen taitoa, Työpaikkasuomi on siihen hyvä vaihtoehto”, Leena Tuunanen toteaa.

HappyOrNotissa Työpaikkasuomi-koulutus jatkuu vuoden 2023 loppuun. Pasanen suosittelee koulutusta yrityksille, jotka haluavat tukea työntekijöiden kotoutumista Suomeen.

“Koulutuksen tahti on ollut rankka, mutta ihmiset ovat kehuneet, että siinä oppii”, Pasanen sanoo.

Mauno Pasanen (vas.)ja Tamás Kertész aloittavat työpalaverit nykyään suomeksi.

​​​​​​​

HappyOrNot

https://www.happy-or-not.com/fi/

• Myy palvelua, jolla voi kerätä reaaliaikaista asiakaspalautetta hymiölaitteilla.
• Asiakasyritykset toimivat varsinkin vähittäiskaupan-, terveydenhuollon- ja palvelualalla.
• Asiakasyrityksiä on yli 4000 noin 135 maassa.
• Työntekijöitä on maailmanlaajuisesti noin sata, ja heistä pääosa on Tampereella.
• Yhtiöllä on konttorit Suomessa, Yhdysvalloissa, Englannissa ja Saksassa.
• Liikevaihto oli 8,3 miljoonaa euroa vuonna 2021, ja vuoden 2022 ennuste 9,3 miljoonaa euroa.
• Perustettu 2009.

 

 

Teksti ja kuvat: Sinikka Suominen