Uutiset

Alueellista tietoa

Uutiset 2022

Helmin päivänä 7.5.2022 esitellään ympäristöohjelman tekijöitä

Hiekassa piilee luontoarvo

Erittäin uhanalaisiksi luokitelluilta luonnonhiekkarannoilta löytyy vain siellä viihtyviä kasveja ja erityisesti hyönteisiä, kuten kovakuoriaisia ja perhosia. 

Moottoriveneen vauhdissa ohi vilahtava hiekkarannan pätkä ei vaikuta suojelukohteelta. Muutaman metrin mittainen hiekkakaistale saaren lahdukassa on kätevä paikka rantautua, mutta useimmat eivät jää pohtimaan kohteen luontoarvoa.

Luontoarvo piileskeleekin hiekan alla. Harvinaistuneet kovakuoriaiset lymyilevät yleensä näkymättömissä ja vaativat juuri tällaisen ympäristön selviytyäkseen. Myös ympäristöön erikoistunutta kasvillisuutta voi rannoilta löytyä, jos tietää mitä etsii. 

Lajeja eivät uhkaa niinkään rantautuvat moottoriveneet, vaan rantojen rehevöitymisestä johtuva umpeenkasvu. Järviruoko on laajalti yleistynyt ongelmalaji luonnon hiekkarannoille, joka on monesti hiekkarantojen umpeenkasvun takana. Hiekkarantojen umpeutuminen johtuu kuitenkin monesta tekijästä: vesistöjen rehevöitymisestä, ilman typpilaskeumasta, ilmastonmuutoksesta, jääpeiteajan lyhenemisestä, vesistöjen säännöstelemisestä ja myös perinteisen karjanlaiduntamisen vähenemiseen. Karja kun ennen päästettiin rannoille rouskuttamaan kasvillisuutta suihinsa.

Ajan myötä rantakasvustot mahdollistavat monivuotisien kasvien, kuten puiden juurtumisen rannalle, ja lopulta hiekkaranta katoa kasvillisuuden sekaan. Alkuvaiheen rehevöitymistä vastaan voi taistella viikatteella ja kitkemällä, mutta pidemmin kasvanutta kasvustoa täytyy kuoria hiekan päältä kaivinkoneella.

Luonnonsuojelussa on harmillisen usein vastakkain ihmisen ja luonnon tarpeet, mutta luonnonhiekkarantojen entisöinnissä molemmat voittavat: kovakuoriaiset pääsevät mönkimään hiekassa ja ihmiset uintiretkelleen. 

Kohteita etsitään vuoteen 2030 kestävässä Helmi-ohjelmassa seuraavaksi muualta Järvi-Suomesta. Vinkkiä mahdollisista kohteista voi lähettää suoraan luonnonhoidon asiantuntija Rasmus Rudnäsille (rasmus.rudnas@ely-keskus.fi) Pohjois-Savon ELY-keskukseen.

Lue lisätietoa Helmi-ohjelmasta osoitteessa ym.fi/helmi

 

Neljä kohdetta kunnostuksessa:

- Järvien luonnonvaraiset hiekkarannat on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi kohteiksi.
- Kohteita löytyy luonnollisesti sieltä mistä järviäkin, eli Itä-Suomesta. Vuonna 2020 kartoitettiin esiselvityksessä järvien hiekkarantojen tilaa.
- Ennallistamisen avuksi kohteista etsittiin ilmakuvia yli 50 vuoden takaisesta tilanteesta. Rehevöityminen todettiin tuoreilla verrokkikuvilla, jotka otettiin droneilla.
- Kohteissa käytiin myös paikan päällä ja laadittiin arvio kunnostustarpeesta.
- Vuoden 2021 aikana kunnostettaviksi kohteiksi Pohjois-Savosta löytyi kolme rantaa Rautavaaralla ja yksi Pielavedellä.
 

 

HELMI-OHJELMASSA MUKANA:

Rasmus Rudnäs, luonnonhoidon asiantuntijana Pohjois-Savon ELY-keskuksessa

Mitä työtä teet Helmi-ohjelmassa?
Työskentelen Helmi-ohjelmassa sisävesien luonnontilaisten hiekkarantojen parissa, johon kuuluu mm. hiekkarantojen inventointia, lajistoselvityksiä, kunnostuskohteiden valintaa, kunnostustoimisen suunnittelua ja toteuttamista.
Lisäksi kirjoitan parasta aikaa hiekkarantaopasta, jossa annetaan kattava ohjeistus hiekkarantojen kunnostamiseen ja tähän liittyviin pohjatöihin sisämaan hiekkarantojen osalta. Opas valmistuu näillä näkymin vuoden loppuun mennessä.  Meillä on lisäksi Pohjois-Savossa koordinaatiovastuu hiekkarannoista sisämaan osalta, niin tarjoan mm. apua ja ohjeistusta hiekkarantatöihin liittyen.

Miksi hakeuduit Helmi-ohjelmaan töihin?
Hakeuduin työskentelemään Helmi-ohjelman pariin, koska itseäni on aina kiinnostanut luonnonhoito ja ennallistamistyöt. Lisäksi näen uhanalaisien tai muuten vaarantuneiden luontotyyppien ja niillä elävien lajien turvaamisen hyvin tärkeänä ja palkitsevana työnä.

Miten pitkään olet työskennellyt Helmi-ohjelman parissa?
Olen ollut näissä töissä yhden vuoden ajan.

Mitä työskentely Helmi-ohjelman parissa sinulle merkitsee?
Se merkitsee minulle mahdollisuutta päästä suoraan parantamaan heikentyneiden luontotyyppien tilaa ja turvaamaan näistä elinympäristöistä riippuvaisen lajiston selviämisen maassamme. 

Mikä on parasta työssäsi?
Parhaita hetkiä ovat ne, kun saa nähdä kunnostustyön tulokset huonoon tilaan päässeillä kohteilla ja tietää, että on saanut jotain hyvää aikaiseksi.
Lisäksi mahtavien luonnontilaisten kohteiden näkeminen ja harvinaisten tai uhanalaisien lajien löytäminen innostaa aina minua.