Uusiomateriaalien käytöllä on infrarakentamisessa pitkät perinteet (Pirkanmaa)
Uusiomateriaalien käyttö infra-alalla on jo varsin yleistä. Viime vuonna ELY-keskusten ja Väyläviraston tie-, rata-, ja vesiväylähankkeilla uusiomateriaaleja käytettiin noin 180 000 tonnia. Pirkanmaalta merkittävin yksittäinen kierrätyskohde löytyy kolmostien Hämeenkyrönväylältä, missä tien uudelta linjaukselta poistettua materiaalia kuljetetaan Ylöjärvelle vanhan Haverin kaivoksen maisemointiin.
Uusiomateriaalien käyttö on yksi parhaista keinoista säästää luonnonvaroja. Tieympäristössä meluvallien rakentamiseen on jo useampana vuosikymmenenä käytetty vanhoista autonrenkaista jauhettua rouhetta. Sorateiden rakennekerroksessa taas voidaan käyttää lentotuhkaa, jota kokeiltiin Pirkanmaalla viimeksi reilu vuosi sitten parannetulla Nokian Pajulahdentiellä. Ennen soratiekunnostuksen käynnistämistä tai tien parannusta suunniteltaessa ELY-keskuksessa pohditaan, mitkä uusiomateriaalit kulloisessakin kohteessa sopivat käytettäviksi.
Uusiopäällyste säästää luonnonmateriaaleja ja asfaltoinnin kustannuksia
Suomi on ollut jo pitkään päällystystöiden kierrätysmateriaalien käytössä kansainvälinen edelläkävijä. Jyrsimällä vanhaa ja kulunutta päällystekerrosta uuden päällystemassan joukkoon säästetään sekä luonnonmateriaaleja että selvää rahaa. Yksinomaan viime kesän erillisessä Remixer -urakassa Pirkanmaalla asfaltoitiin uudelleensekoitusmenetelmillä noin 140 tiekilometriä, kun kesän kokonaispäällystyspituus oli noin 235 kilometriä.
Myös näillä nykyisillä, vielä voimassa olevilla ohjeilla kilpailutetuissa Pirkanmaan perusurakoissa lähes 14 prosenttia neitseellisestä kiviainesmäärästä korvattiin kierrätetyllä rouheella. Asfalttinormistoon on jo lähiaikoina tulossa rouheen lisäkäyttöä koskevia muutoksia, jotta hyväksi todettua kiviaineista voitaisiin jatkossa käyttää mahdollisimman tehokkaasti uudelleen.
Päällystysurakoihinkin on luultavasti jo vuonna 2023 tulossa hinnan lisäksi uudeksi kilpailutekijäksi hiilidioksidipäästöt. Hiilidioksidipäästöjen arviointiin käytettävä EPD-työkalu on hankinnassa, ja se saataneen käyttöön ensi vuoden aikana sovellettavaksi seuraavan vuoden urakoiden tarjouspyyntöihin.
Hämeenkyrönväylältä 200 000 kuutiota maa-ainesta Haverin kultakaivoksen peittomaaksi
Pirkanmaan tämän hetken suurimmalta tienrakennuskohteelta, Hämeenkyrönväylältä, vapautuu 200 000 kuutiota hienorakeista, silttistä maa-ainesta, joka ajetaan Ylöjärven käytöstä poistetun Haverin kultakaivoksen rikastushiekka-alueen peittomaaksi.
Ajamalla useiden metrien paksuinen silttikerros raskasmetalleja sisältävän rikastushiekan päälle estetään sateiden mukana huuhtoutuvien haitallisten metallien ja syanidia sisältävien maa-ainesten pääsy ympäristöön ja viereiseen Kirkkojärveen. Kunnostus on suunniteltu tehtäväksi peittämällä rikastushiekka-alue hienorakeisella maa-aineksella. Hämeenkyrön kunnan ylijäämämaille varatut sijoitusalueet jäävät näin vielä käyttämättä, ja kunta voi miettiä tehokkaampaa maankäyttöä nykyisen valtatie 3:n varrelle. Kun Hämeenkyrönväylä vuonna 2023 valmistuu, sen hoitovastuu siirtyy Pirkanmaan ELY-keskukselle.
Väylävirasto parantaa valtatie 3:a Hämeenkyrössä Kyröskosken ja Hanhijärven välisellä osuudella vuosina 2020–2023 rakentamalla uuden kolmostien linjauksen, Hämeenkyrönväylän. Uutisessa on hyödynnetty Väyläviraston asiantuntemusta ja väylänrakentamisen ohjeistusta uusiomateriaalien käytöstä.