- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Nuasjärven tila edelleen hyvä, happikato ei uhkaa Nuasjärveä (Kainuu, Pohjois-Savo)
Nuasjärven ekologinen tila on säilynyt hyvänä. Kainuun ELY-keskuksen tila-arvio perustuu laajaan seuranta- ja tarkkailuaineistoon. Tarkkailuaineiston perusteella pohjaeläinyhteisöt ilmentävät hyvää tilaa.
Terrafamen purkuputken käyttö ja sen vaikutukset ovat olleet ympäristöluvan mukaisia. Purkuputken käytön vaikutukset ovat olleet havaittavissa vuodesta 2016 lähtien. Purkuputken käyttöönoton jälkeen happipitoisuus purkuputken lähellä olevissa syvänteissä on ajoittain ollut tavanomaista alhaisempi. Vaikutukset ovat olleet havaittavissa noin 3 kilometrin etäisyydellä purkuputken suulta. Syvänteissä ei tiheästä seurannasta huolimatta ole havaittu hapettomuutta. Terrafamen Nuasjärveen johtava purkuputki on otettu käyttöön 2015 syksyllä.
Helsingin yliopiston tiedotteessa 18.10.2019 kerrotaan Terrafamen käsiteltyjen jätevesien johtamisen purkuputken kautta Nuasjärveen aiheuttaneen happikadon ja turmelleen pohjan eliöyhteisön. Yliopiston tutkimuksessa on hyödynnetty paleolimnologisia menetelmiä eli sedimenttikerrostumiin tallentunutta tietoa. Näytteet yliopiston tutkimusta varten on otettu elokuussa 2017. Happitilanteen kehittymistä pohjassa on mallinnettu surviaissääskien lajikoostumuksiin perustuvilla tilastomenetelmillä.
Purkuputken vaikutustarkkailua toteutetaan valtakunnallisesti käytössä olevien ohjeiden mukaisesti. Rehja-Nuasjärvessä veden laatua tarkkaillaan tarkkailuohjelman mukaisesti muun muassa yhdeksällä eri havaintopaikalla 4-6 kertaa vuodessa. Happipitoisuutta mitataan ja happinäytteitä otetaan useasta eri näytteenottopisteestä kattavasti eri syvyyksistä. Veden happipitoisuutta mitataan säännöllisesti myös aivan pohjan läheisyydestä. Kasviplanktonin ja syvännepohjaeläinten määrää sekä lajistorakennetta tarkkaillaan viidellä havaintopaikalla. Viimeisimmät tarkkailuohjelman mukaiset pohjaeläinnäytteet on otettu vuosina 2015, 2016 ja 2018.
Käytettyjen näytteenottomenetelmien ollessa erilaiset, tulokset ja niiden johtopäätökset saattavat tuottaa toisistaan poikkeavia näkemyksiä. ELY-keskuksen vesistöjen ekologisen tilan luokittelussa pohjaeläinyhteisöjen lajistorakennetta tarkastellaan kattavasti. Helsingin yliopiston tutkimuksessa vesistön tilaa on tarkasteltu yhden lajiryhmän, surviaissääskien, elinympäristövaatimuksien perusteella.
Nuasjärven pohjaeläimistön laaja seuranta-aineisto ja vedenlaatutiedot eivät tue Helsingin yliopiston tutkijoiden käsitystä etenevästä happikadosta tai pohjaeliöstön ekologisen tilan turmeltumisesta.
Terrafamen purkuputken käyttöä ja vaikutusten tarkkailua jatketaan nykyisessä laajuudessaan.
Tausta-aineistoa:
- Kainuun ELY-keskuksen tiedote 15.6.2018:
Terrafamen alapuolisten vesistöjen tila – veden laatu kohentunut useissa joissa ja järvissä. - Velvoitetarkkailun vuosiraportit ja tarkkailuohjelma:
www.ymparisto.fi/valvonta/terrafame
Lisätietoja:
Kainuun ELY-keskus
Vesistön tilaan ja vesistöseurantoihin liittyvät asiat:
vesistöasiantuntija Kimmo Virtanen, kimmo.virtanen(at)ely-keskus.fi, p. 0295 023 899
Valvonta-asiat:
ympäristöasiantuntija Riina Päätalo, riina.paatalo(at)ely-keskus.fi, p. 0295 023 500
- Julkaisupäivä
- 23.10.2019