ELY-keskus edisti vuonna 2018 monipuolisesti Pirkanmaan kestävää kasvua ja ympäristön hyvää tilaa (Pirkanmaa)

Pirkanmaan ELY-keskuksen vuosi 2018 sujui ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueella sekä perinteisten ympäristötehtävien että uusien, erikoistumiseen ja verkostoitumiseen liittyvien tehtävien parissa. Työtä tehtiin monin eri tavoin Pirkanmaan ympäristön ja pirkanmaalaisten hyväksi.

Perinteisten ympäristötehtävien lisäksi toimintaa on sävyttänyt maakuntauudistuksen valmistelu, jossa ELY-keskus on osallistunut aktiivisesti sekä uuden maakunnan että valtakunnallisen lupa- ja valvontaviraston (LUOVA) valmisteluun. Huolimatta vahvasta panostuksesta uuden hallinnon suunnitteluun keskeiset ympäristöpalvelut ja -tehtävät on pystytty hoitamaan hyvin. Koko ELY-keskuksen painopisteiksi loppuvuodesta valitut ilmastonmuutos, kiertotalous ja digitaalisuus loivat uuden lähtökohdan kehittää toimintaa.

Tieto ympäristön tilasta ohjaa toimintaa

Ympäristöön liittyvien tehtävien hoito ja päätöksenteko perustuvat suurelta osin ympäristön tilan seurantaan.  ELY-keskus seuraa muutoksia vesien tilassa, luonnon ympäristössä sekä yhdyskuntarakenteessa. Näytteisiin ja mittauksiin perustuvaa ympäristönseurantaa jatkettiin vuonna 2018 ottamalla yli 1500 näytettä ympäristöstä, lähinnä vesistöistä.

Pirkanmaan ympäristö tilaan liittyvää tietoa on koottu www.ymparisto.fi/pirkanmaa -osion lisäksi myös paikkatietoon perustuvaan palveluun, johon pääsee tutustumaan osoitteessa bit.ly/tietoapirkanmaanymparistosta .

Vuonna 2017 laajassa yhteistyössä valmistuneen Pirkanmaan ympäristöohjelman toteuttaminen ja seuranta aloitettiin ELY-keskuksen toimesta vuonna 2018. Erityisesti päätettiin panostaa konkreettisiin toimenpiteisiin ja niiden tukemiseen. Ilmastokyvykkyys nostettiin maakunnallisen toiminnan läpileikkaavaksi teemaksi; tavoitteeksi asetettiin systeeminen muutos.

Ilmastonmuutoksen ohella myös toinen ELY-keskuksen painopisteistä eli kiertotalous sai oman, sille kuuluvan kokonaisuutensa ohjelmassa. Ympäristöohjelman toteuttamiselle ja seurannalle valittiin vaikuttavuuden lisäämiseksi painopisteet: ilmastokestävä yhdyskuntarakenne, hyvinvointia luonto- ja kulttuuriympäristöistä, matkaketjut sekä ympäristöliiketoiminta. Painopisteiden ympärille päätettiin koota jo tapahtuvaa tekemistä ja kannustaa uuden aloittamiseen suuntaamalla siihen mm. maakunnallista rahoitusta.

Toiminta Pirkanmaalla päätettiin jatkossa entistä selkeämmin pohjata ajantasaiseen tietoon, ja vireille laitettiin mm. maakunnallinen kasvihuonekaasuselvitys. Tekemiselle ja tiedolle haluttiin myös selkeä koti, ja ohjelman seurantaa ja toteuttamista tukevien nettisivujen suunnittelu aloitettiin loppuvuodesta 2018. Jatkossa maakunnallinen ympäristötieto ja -toiminta löytyy selkeiltä ja mm. kartalla esitettävään tietoon perustuvilta Ympäristöviisas Pirkanmaa -sivuilta. Sivut julkaistaan kevään 2019 aikana.

Pirkanmaa nousi edelläkävijäksi ilmastoasioissa

Koko maailmaa haastava ilmastonmuutos otettiin vuonna 2018 yhdeksi Pirkanmaan ELY-keskuksen toiminnan ja kehittämisen kärkiteemaksi, ja Pirkanmaa perusti valtakunnan ensimmäisenä ELY-keskuksena kokoaikaisen viran ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmasto otettiin lähtökohdaksi kaikkeen tekemiseen, ja yhdessä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa lähdettiin valmistelemaan aluehallinnon ilmastotiekarttaa, jossa tarkastellaan läpileikkaavasti kaikki ELY-keskuksen viranomaistehtävät ilmastonäkökulmasta. Keskustelu lakisääteisten tehtävien ilmastokehittämisestä ja toiminnan muutos tulee laajentumaan valtakunnalliseksi perustettavan ELY-keskusten ilmastoasiantuntijaverkoston kautta. Tavoitteena on vaikuttaa myös lainsäädäntöön, nostaa koko aluehallinto uudenlaiseen rooliin toimijana ilmastomuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa, ja rakentaa vahvaa kumppanuuteen perustuvaa ilmastoyhteistyötä Pirkanmaalla. ELY-keskuksen koostamaa, Pirkanmaata koskevaa ilmastotietoa löytyy osoitteesta https://hiilineutraalipirkanmaa.com.

Tavoitteena kestävä yhdyskuntarakenne

Ministeriöiden, ELY-keskuksen ja kaupunkiseudun kuntien välinen kolmas maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus 2016-2019 todettiin hyvin toteutuneeksi ja uuden sopimuksen valmistelu aloitettiin loppusyksystä 2018.

Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n voimaan tulo ja Tampereen kaupunkiseudun kuntien MAL-sopimuksen mukainen strateginen yleiskaavoitustyö on ohjannut alue- ja yhdyskuntarakennetta aiempaa paremmin vastaamaan kestävän yhdyskuntarakenteen tavoitteita ja mahdollistamaan erilaisia liikkumiseen, rakentamiseen ja energiantuotantoon liittyviä ilmastomyönteisiä toimenpiteitä. Vahva yleispiirteinen kaavoitus luo myös edellytykset monipuoliselle asuinrakentamiselle, millä voidaan vaikuttaa asuntojen saatavuuteen ja hintaan.

Koko maakunnan alueella yleiskaavoitus ja ranta-alueiden kokonaisvaltainen suunnittelu on edennyt hyvin. Yhä enenevässä määrin huomioita vaaditaan loma-asumisen ja ympärivuotisen asumisen kysymysten käsittelemiseen tavalla, jolla ympäristölliset ja virkistykselliset arvot voidaan turvata samalla tukien taajamien ja kylien elinvoimaisuutta. Maankäyttö- ja rakennuslain uudet yleispiirteisen suunnittelun työkalut mahdollistavat paremman ja joustavamman vastaamisen eri tyyppisten kuntien maankäytön tavoitteisiin ja niiden käyttöön ottamista kunnissa on edistetty.

Asemakaavoituksessa ELY-keskus on keskittynyt uudistetun tehtävänkuvansa mukaisesti valvomaan vain laajempaa merkitystä omaavia maankäyttösuunnitelmia ja edistämään yleisesti kuntien kaavamenettelyjä. Erityisesti kaupan suuryksikköjen ja valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen kysymykset ovat olleet esillä kuntien välillä käytävässä vuorovaikutuksessa.

Kaavojen viranomaisneuvotteluja käytiin kuntien kanssa 26 kpl ja erilaisia työneuvotteluja 31 kpl. Kaavalausuntoja annettiin 37 kpl. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden hoitoon myönnettiin avustusta 14 kohteelle yhteensä 67 000 euroa.

Luontoa suojellaan monilla eri keinoilla

ELY-keskus toimii yhteistyössä sidosryhmien kanssa pysäyttääkseen luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen. Luontoa suojellaan monilla eri keinoilla. Usein arvokkaita elinympäristöjä turvataan ohjaamalla hankkeiden ja suunnitelmien valmistelua niin, että luonnonarvot otetaan huomioon. Uhatuimmat luontotyypit ja eliölajien elinympäristöt voidaan perustaa myös suojelualueiksi ja niillä voidaan järjestää luonnonhoitotoimia. Pirkanmaan luonnonarvoiltaan merkittäviä vesialueita on hoidettu esimerkiksi EU-rahoitteisessa FRESHABIT LIFE IP –hankkeessa.    

ELY-keskus myös täydentää jo olemassa olevaa suojelualueverkostoa. Painopiste on viime vuosina ollut metsien suojelussa, jota toteutetaan metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) periaatteiden mukaisesti. Vuonna 2018 suojelualueverkostoa täydennettiin lähes tuhannella hehtaarilla. Pinta-alaltaan laajin yksittäinen kohde oli Kintulammen luonnonsuojelualue 547,5 ha Tampereella. Luonnon monimuotoisuuden suojelun lisäksi alue tunnetaan erinomaisena virkistys- ja retkeilykohteena.

Vuosina 2017 ja 2018 on toteutettu merkittävimpien perinneympäristöjen päivitysinventointi. Valtaosa perinneympäristöjen luontotyypeistä on arvioitu valtakunnallisessa uhanlaisluokituksessa äärimmäisen uhanalaisiksi. Nämä harvinaiset ja arvokkaat luontotyypit ylläpitävät monimuotoista kasvi- ja hyönteislajistoa, joiden säilyminen on uhattuna sopivien elinympäristöjen hävitessä.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ennakoidaan ympäristövaikutuksia

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) avulla on mahdollista vähentää tai kokonaan estää merkittävien hankkeiden haitallisia ympäristövaikutuksia, kun arviointi liitetään osaksi hankkeen suunnittelua jo varhaisessa vaiheessa. Menettelyä ohjaa ja valvoo yhteysviranomaisena toimiva ELY-keskus. Laajan yleisön tiedonsaanti ja osallistuminen ovat tärkeä osa menettelyä.  ELY-keskus antoi vuonna 2018 lausunnon Ylöjärven Tunturavuoren YVA-ohjelmasta. Arvioitavassa hankkeessa suunnitellaan suurta rakennusjätteen käsittely- ja kierrätysaluetta sekä maankaatopaikkaa.

YVA-lain soveltamisesta yksittäistapauksiin annettiin useita päätöksiä mm.  jätteenkäsittelystä, tuulivoimahankkeesta ja eläinsuojista. Uuden YVA-lain mukaisissa päätöksissä otettiin nyt huomioon hankkeesta vastaavan esittämiä tehokkaita mahdollisuuksia estää merkittäviä haitallia ympäristövaikutuksia, mikä vaikutti päätösten ratkaisuihin YVA-lain soveltamisesta hankkeeseen.

Pirkanmaalla vireille tulevista hankkeista ELY-keskus järjesti YVA-lain ennakkoneuvotteluja viranomaisille ja hankkeesta vastaavalle.  Ennakkoneuvotteluissa muodostettiin kokonaiskuva hankkeen hallinnollisesta kokonaisprosessista mukaan lukien hankkeen lupamenettelyt. Tuulivoiman ennakkoneuvottelussa sovittiin YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhteismenettelystä.

ELY-keskus näkee YVA-vaiheen tärkeäksi Pirkanmaalla uutta kasvua synnyttävän toiminnan kannalta ja on lisännyt voimavaroja YVA-prosessien sujuvoittamiseksi.

Ympäristövalvonnalla ehkäistään ympäristön pilaantumista

Ympäristövalvonnalla, erityisesti tarkastustoimintaan panostamalla, ehkäistään ympäristön pilaantumista.  Määräaikaistarkastuksia ja tarkastuskäyntejä toteutui Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella vuonna 2018 lähes 90 kpl. Kaiken kaikkiaan valvontakohteita oli Pirkanmaalla yhteensä 316 kpl.

Ympäristövalvonta on riskiperusteista ja perustuu vuosittain laadittavaan valvontasuunnitelmaan ja -ohjelmaan. Osa valvonnasta on maksullista, mikä osaltaan takaa laadukkaan ja säännöllisen valvontapalvelun sekä toiminnanharjoittajan että ympäristön hyväksi.

Tarkastusten, ilmoitusten ja valvottavien laitosten lähettämien raporttien käsittelyjen lisäksi valvonnassa panostettiin ennakkovalvontaan antamalla lausuntoja lupaviranomaisille ja osallistumalla ennakkoneuvotteluihin eri toimijoiden kanssa.  Ennakkoneuvottelujen tavoitteena on, että toimijoilla on riittävän aikaisessa vaiheessa tarvittava tieto toimintansa ympäristövaikutuksista.

Ilmastonmuutos haastaa merkittävästi myös vesisektoria

Vesienhoidon toimenpitein tavoitellaan Pirkanmaalla niin pinta- kuin pohjavesienkin hyvää tilaa. Vesien hyvä tila edellyttää valumavesien kuormituksen minimointia ja hyvää hallintaa koko vesistön valuma-alueella ja pohjavesialueella. Vesitiedosta erityisesti leväasiat kiinnostavat kansalaisia. Touko-syyskuussa jatkettiinkin levähavaintojen järjestelmällistä seurantaa ja viikoittaista tiedottamista.

Pirkanmaan ensimmäinen vesienhoidon neuvottelukunta perustettiin Ikaalisten vesistöreitille vuonna 2018. Neuvottelukunta yhdistää paikalliset ja alueelliset toimijat sekä kunnat ja valtion tekemään yhdessä toimenpiteistä tilatavoitteen saavuttamiseksi. Neuvottelukunnan toimintaa tukeakseen pilotoitiin kunnostusten malliverkko, johon on koottu mm. tehtyjä kunnostushankkeita alueelta ja erityisesti tietoa ravinnekuormituksen synnystä.

Pohjaveden rakenneselvityksiä valmistui neljällä alueella. Rakenneselvitysten perusteella pohjavesialueen tuntemus parantuu merkittävästi ja suojelutoimenpiteet tai pohjavedenoton oikea paikka ja määrä voidaan suunnitella tarkemmin. Pohjaveden suojelutoimet turvaavat osaltaan myös laadukkaan ja turvallisen talousveden yhteiskunnan käyttöön.

Ilmastonmuutos haastaa merkittävästi myös vesisektoria ja varautumista tulva- ja kuivuusriskeihin muuttuvissa ilmasto- ja vesiolosuhteissa. Tähän vastattiin mm. säännöstelyjen kehittämishankkeilla. Lisäksi päivitystyö koskien suosituksia alimmista rakentamiskorkeuksista valmistui. Suosituksilla ohjataan vesistöjen läheisyydessä rakentamista siten, ettei tulvista aiheutuisi niille riskiä.

Digitalisaatiota ja tiedon parempaa saatavuutta parannettiin laajasti, ja yhtenä merkittävänä aineistona kaikki vanhat peltoalueiden peruskuivatushankkeet ovat nyt kartoilla ja kaikkien katsottavissa ja hyödynnettävissä (linkki karttapalveluun).    

Avustuksia myönnettiin n. 225 000 euroa yhteensä 24 eri hankkeelle, mm. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n toteuttamaan hajajätevesineuvontaan, vesistöjen kunnostushankkeisiin sekä vesien käytettävyyttä parantaviin hankkeisiin.

Pirkanmaalta hoidetaan useita ympäristötehtäviä valtakunnallisesti

Pirkanmaan ELY-keskukseen on keskitetty myös valtakunnallisia tehtäviä; koko maata palvelevat ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus, pilaantuneiden maiden tutkimiseen ja kunnostamiseen tähtäävä Maaperä kuntoon -ohjelma sekä jätehuollon tuottajavastuuvalvonta. Lisäksi Pirkanmaan ELY-keskus vastaa seitsemän ELY-keskuksen alueellisen jätesuunnitelman (ELSU) valmistelun ja toimeenpanon koordinoinnista.

Ympäristöön liittyvissä kysymyksissä auttaa ympäristön asiakaspalvelukeskus

Pirkanmaan ELY-keskuksen valtakunnallinen ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus opastaa asioiden vireillepanossa, neuvoo ymparisto.fi-verkkopalvelun käytössä sekä vastaa yleisiin ympäristöä koskeviin kysymyksiin ja palautteisiin. Palvelua tarjotaan puhelimitse, sähköpostitse ja chatissa.

Vuoden 2018 aikana ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskukseen tuli lähes 11 000 yhteydenottoa, joista valtaosa (62%) tuli puhelimitse. Vuonna 2017 käyttöönotetun chatin kautta tuli 22% yhteydenotoista, loput tulivat sähköpostilla sekä ymparisto.fi- ja ELY-keskus.fi- verkkosivujen palautekanavien kautta.

Asiakkaiden yhteydenotot koskivat mm. asiointia, erilaisia ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä ilmoituksia sekä vesien tilaan liittyviä tietoja (esim. ruoppaukset, vedenkorkeudet ja sinilevätilanne).
Asiakkaille tehtyjen palvelukyselyjen perusteella asiakkaat olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun: chatista asiakaspalautetta antaneista 64 % oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun, ja puheluista asiakaspalautetta antaneista 78 % arvioi palvelua arvosanalla 9 tai 10.

Maaperä kuntoon -ohjelman tavoitteena on turvallinen maaperä

Ympäristöministeriön vuonna 2015 julkaiseman valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategian päämääränä on saada pilaantuneiden maa-alueiden riskit kestävästi hallintaan vuoteen 2040 mennessä.  Käytännössä strategiaa toteutetaan vuonna 2016 Pirkanmaan ELY-keskukseen keskitetyn Maaperä kuntoon -ohjelman kautta.  Maaperä kuntoon -ohjelman tavoitteena on tunnistaa merkittävät pilaantuneet alueet ja priorisoida ympäristön ja terveyden kannalta kiireellisten kohteiden tutkimista ja kunnostusta. Ohjelman avulla kohteet priorisoidaan valtakunnallisella tasolla siten, että voimavarat suunnataan riskiperusteisesti kiireellisyysjärjestyksessä.

Vuonna 2018 Maaperä kuntoon -ohjelmassa tutkittiin 50 isännätöntä tai kohtuutonta pilaantuneen maaperän kohdetta, jotka sijaitsivat pohjavesialueella. Valtion jätehuoltotöinä kunnostettiin kolme kohdetta sekä jatkettiin neljän demonstraatiohankkeen kunnostamista.

Osana Maaperä kuntoon -ohjelmaa vuosina 2016 - 2018 toteutetun Pilaantuneiden maiden kokeiluohjelman tavoitteena oli kehittää kansallisesti pilaantuneiden maiden kestävään riskienhallintaan ja kunnostukseen liittyviä käytäntöjä ja menettelytapoja, toteuttaa kunnostushankkeita, joissa testataan erilaisia riskinhallintaratkaisuja ja tekniikoita sekä edistää alalla toimivien cleantech-yritysten liiketoimintaa ja mahdollisuuksia kansainväliseen liiketoimintaan.

Kokeiluohjelman loppuraportti valmistuu keväällä 2019. Vaikka varsinainen kokeiluohjelma päättyi vuoden 2018 lopulla, tullaan kokeilemista ja kehittämistä jatkamaan Maaperä kuntoon -ohjelmassa.

Tuottajavastuuvalvonta tähtää jätteen synnyn ehkäisyyn ja jätteiden hyödyntämiseen

Pirkanmaan ELY-keskus toimii valtakunnallisena jätehuollon tuottajavastuun toteutumista valvovana viranomaisena sekä ylläpitää tuottajarekisteriä. Tuottajavastuu tarkoittaa sitä, että valmistajilla ja maahantuojilla on velvollisuus omalla kustannuksellaan hoitaa markkinoille laskettujen tuotteiden jätehuolto. Tuottajavastuuvalvonta on osa kiertotalouden toteuttamista.

Tuottajavastuu koskee kuutta alaa; paperi, renkaat, pakkaukset, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, paristot ja akut sekä romuajoneuvot. Lisäksi Pirkanmaan ELY-keskus hoitaa myös pantillisten juomapakkauspalautusjärjestelmien valtakunnallisen hyväksynnän ja valvonnan.

Tuottajavastuuvalvonnan tavoitteena on mm. edistää jätteen synnyn ehkäisyä ja jätteiden hyödyntämistä sekä edistää jätehuollon tuottajavastuun toteutumista mm. edellyttämällä tuottajavastuun alaisille jätteille alueellisesti riittävän laajaa ja tiheää keräysverkkoa, johon tuotteen viimeinen haltija voi maksutta ja vaivattomasti palauttaa tuottajavastuun piiriin kuuluvat jätteet. Lisäksi tavoitteena on saada kaikki tuottajat hoitamaan tuottajavastuuvelvoitteensa ja siten varmistaa tuottajien tasapuoliset mahdollisuudet toimia markkinoilla. Vapaamatkustajavalvonnalla pyritään löytämään ne toimijat, jotka eivät huolehdi tuottajavastuuvelvoitteistaan.

Vuoden 2018 aikana panostettiin akkujen tuottajavastuujärjestelmien kehittämiseen ja valvontaan, koska kuluttajakäytössä oleville suurille litiumakuille (esim. sähköpyörät) ei ole vielä ollut olemassa tuottajien järjestämää vastaanottoverkostoa. Vapaamatkustajavalvontaa on tehty resurssien puitteissa.

Säädösmuutosten seurantaan ja toimeenpanoon on jouduttu panostamaan tavanomaista enemmän. Lisää säädösmuutoksia on tulossa alkuvuodesta 2019 ja jätelakityö direktiivien implementoinniksi kansalliseen lainsäädäntöön alkoi helmikuussa 2019. Pirkanmaan ELY-keskuksella on jätelakityöryhmässä edustaja erityisesti tuottajavastuukysymysten asiantuntijana. Muutokset vaikuttavat lisäksi sähköisen asioinnin tietojärjestelmien kehittämiseen.

Syksyllä 2018 aloitettiin esityöt uuden tuottajarekisterin luomiseksi siten, että ympäristövalvonnan YLVA-rekisterin ja tuottajarekisterin soveltuvia osia integroidaan yhteen ja YLVA-alusta olisi uuden pääosin vuoden 2019 aikana tehtävän tuottajarekisterin pohjana.

Alueellisen jätesuunnittelun edistämistyön koordinointia koko ELSU-alueella

Jätesuunnittelun valtakunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja edistämiseksi ELY-keskusten on laadittava oma tai toimialueen ELY-keskusten yhteinen jätesuunnitelma, jossa voidaan valtakunnallisten tavoitteiden ohella esittää myös alueellisia tavoitteita.  Pirkanmaan ELY-keskus vastaa seitsemän ELY-keskuksen (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Häme, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa) alueellisen jätesuunnitelman (ELSU) valmistelun ja toimeenpanon koordinoinnista.

Tällä hetkellä vuoteen 2020 asti voimassa olevan ELSU-alueen alueellisen jätesuunnitelman painopisteiksi on suunnitelmakauden alussa 2016 valikoitu rakentamisen materiaalitehokkuus, biohajoavat jätteet, yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet, pilaantuneet maat, tuhkat ja kuonat sekä poikkeustilanteiden jätehuolto. Aluehallintouudistuksen lähentyessä ELSU-työn painopisteitä yhtenäistettiin valtakunnallisen jätesuunnitelman (VALTSU) tavoitteiden kanssa. Vuoden 2018 tavoitteiksi valikoitui materiaalitehokkuuden edistäminen ympäristölupaprosessissa sekä alueellisen kierrätystavoitteen nostaminen.

Materiaalitehokkuuden edistämistavoitteen toimenpiteen toteuttamista on tehty kartoittamalla alueen ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen tilannetta sekä selvittämällä koulutustarpeita ja -mahdollisuuksia mm. Motivan kanssa. Materiaalitehokkuuden tarkastelua on toteutettu ja laajennettu myös ympäristölupaprosessin ympärillä tapahtuvaan toimintaan sekä YVA-tarkasteluun.

Pohjatyötä on tehty keräämällä sisäisesti tietoa materiaalitehokkuuden tunnistamisesta sekä selvittämällä asiaan liittyvien lupa- ja valvontakirjauksien tilannetta. Tavoite on mm., että käytössä olisi vuoden 2020 lopussa viranomaistyötä tukevia toiminta- ja -lausuntomalleja. Alueellisen kierrätystavoitteen nostamista edistetään puolestaan mm. hakemalla yhtenäisiä linjoja lausuntojen antamiseksi.

Vuoden 2020 ELSU-työn ykköstavoitteeksi päätettiin nostaa sähkö- ja elektroniikkaromuun (SER) liittyvät tavoitteet (mm.  yhtenäistää alueellisten käytäntöjen yhtenäistäminen SER-jätteisin liittyvän valvonnallisen ohjauksen suhteen).  

Lisätietoja:

www.ymparisto.fi/pirkanmaa
www.ely-keskus.fi/pirkanmaa
Tietoa Pirkanmaan ympäristöstä -karttasovellus (http://bit.ly/tietoapirkanmaanymparistosta)

Pirkanmaan MAHKU:
https://hiilineutraalipirkanmaa.com/pirkanmaan-mahku/

Maaperä kuntoon -ohjelma:
www.maaperakuntoon.fi

Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä:
https://www.facebook.com/Ikaalistenreitti/

Vesivisio 2050 Kokemäenjoen vesistöalueella:
https://vesivisio2050.wordpress.com/

Tuottajavastuu:
www.ely-keskus.fi/tuottajavastuu

Ympäristö- ja luonnonvarat:

• johtaja Olli Madekivi, p. 0295 022 899
   
• Luonnonsuojelu ja YVA-menettely: yksikön päällikkö Mari Rajala, puh. 0295 036 373 (4.3. alkaen)
• Maaperä kuntoon -ohjelma ja ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus: yksikön päällikkö Ari Nygrén, p. 0295 036 363
• Ympäristönsuojelu: yksikön päällikkö Tuija Sievi-Korte, p. 0295 036 383
• Vesiasiat: yksikön päällikkö Heidi Heino, puh. 0295 036 325
• Alueidenkäyttö: johtava asiantuntija Samuli Alppi, puh. 0295 036 378 (4.3. alkaen)
• Ilmastonmuutos: erityisasiantuntija Soili Ingelin, p. 0295 036 333 (28.2. alkaen)
• Tuottajavastuu: johtava tuottajavastuuvalvoja Teemu Virtanen, p. 0295 036 399
• ELSU: ylitarkastaja Marja Rantanen, puh. 0295 036 161

Sähköpostiosoitteet muotoa [email protected]