Raakkuja kylpylään kuherruslomalle (Varsinais-Suomi, Satakunta)
Karvianjoen ja Kiskonjoen simpukkainventointeja on tehty osana Freshabit LIFE IP -hanketta. Erittäin uhanalaisia jokihelmisimpukoita eli raakkuja on viety Karvianjoelta Konneveden tutkimusasemalle hoidettavaksi, jotta ne saataisiin lisääntymään. Virtavesiä myös kunnostetaan ja kalateitä rakennetaan raakkujen väli-isäntinä toimivien lohikalojen kannan vahvistamiseksi.
Kuva: Raakkuja Karvianjoella. © Rami Laaksonen.
Raakkuja siirrettiin täysihoitoon Konnevedelle
Jokihelmisimpukkaa esiintyy enää harvoissa paikoissa Karvianjoella. Kiskonjoella laji on henkitoreissaan, eikä lajia löytynyt vuoden 2016 ja 2017 sukellusinventoinneissa. Raakku oli vielä sata vuotta sitten yleinen laji Suomessa, mutta nyt sen selviäminen myös Lounais-Suomen joissa on vaakalaudalla.
Laji on rauhoitettu vuonna 1955, mutta haitalliset muutokset raakun elinympäristössä ovat ajaneet lajin ahdinkoon. Raakun toukat elävät loisena lohen ja taimenen kiduksilla yhden elinkiertonsa vaiheen aikana. Lohikalojen vaelluksen estäminen, veden laadun heikkeneminen sekä jokipohjien liettyminen ovat heikentäneet lajin elinmahdollisuuksia.
Freshabit Life IP -hankkeen (2016-2022) sukelluksissa on löytynyt lähes yksinomaan noin 100 vuotiaita raakkuja Karvianjoelta. Lisääntyminen ei ole onnistunut enää kymmeniin vuosiin ja nuoremmat lajinjatkajat ovat vähissä. Nyt on tarkoitus elvyttää ja pelastaa Karvianjoen raakkukanta ennen kuin on myöhäistä. Syyskuussa 2017 raakut matkasivat Jyväskylän yliopiston tutkimusasemalle Konnevedelle "kuntoutukseen".
Tällä hetkellä Konneveden vesialtaissa on 100 iäkästä raakkua Karvianjoelta kylpemässä Mustionjokelaisten ja Ähtävänjokelaisten lajitoverien seurassa, jotka siirrettiin jo viime syksynä hoitoon. Kylpylähoidon tavoitteena on saada seniilit vanhukset lisääntymään. Näin lajin säilyminen voidaan turvata. Tutkimusaseman altaissa simpukat saavat olla puhtaassa vedessä ja niitä syötetään päivittäin kasviplanktontiivisteellä. Tavoitteena on lihottaa simpukat, niin että ne tuottaisivat toukkia. Toukat istutetaan lohikalojen kiduksille, ja kesällä toukat olisivat kypsiä irrottautumaan kaloista altaan pohjille. Toukkia lähetetään myös norjalaiselle poikaskasvatuslaitokselle. Lopulta pienet raakunpoikaset palautetaan takaisin kotijokeensa.
Kuva: Simpukkainventointia Kiskonjoella. © Pinja Kasvio
Lohikalakannan vahvistamiseksi FRESHABIT -hankkeessa kunnostetaan virtavesiä
Karvianjoella kunnostukset alkoivat viime vuonna ja jo nyt sivupuroihin on lisätty virranohjaimia, kiviä ja soraa yhteensä kolmen kilometrin pituiselle matkalle. Vuoden 2021 mennessä Karvianjoen sivupuroja kunnostetaan yhdeksän kilometrin matkalta. Kiskonjoella kunnostukset alkavat ensi vuonna ja tavoitteena on kunnostaa pääuomaa ja sivupuroja yhteensä kaksi kilometriä.
Vaellusyhteyden avaaminen kahdella rakennettavalla kalatiellä Kiskonjoessa on edennyt hyvin ja suunnitelmat valmistuvat syksyn 2017 aikana. Luonnonmukaisesti rakennettavilla kalateillä mahdollistetaan 19 kilometrin vaellusyhteys merestä Kiskonjoen vesistöön. Kalatiet toteutetaan Koskenkosken sekä Hålldamin padon yhteyteen. Kalateihin johdetaan vettä ympärivuoden, mikä mahdollistaa kalateiden toimimisen myös poikastuotantoalueina.
Lisätietoja:
Aluekoordinaattori Pinja Kasvio
p. 0295 022 948, [email protected]
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Luonnonsuojeluyksikkö
PL 236 (Itsenäisyydenaukio 2), 20101 Turku
Teemasivut avataan lähiaikoina www.ymparisto.fi/freshabit-lounais-suomi
