- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Tiedotteet 2015
Kyrönjoen yhteistyö 20 vuotta: riidoista yhteistyön esimerkiksi (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)
Kyrönjoen vesistöalueen ongelmia ratkova ja yhteistyötä edistävä Kyrönjoen neuvottelukunta juhlii 20-vuotista taivaltaan. Tiistaina 1.9. Ilmajoella järjestettävässä seminaarissa katsotaan sekä mennyttä että tulevaa. Neuvottelukunnan perustamista edeltävistä riidoista on edetty valuma-alueyhteistyön esimerkiksi, mikä on kiinnostanut myös muita vesistöalueita niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
Kyrönjoki virtaa kolmen maakunnan alueella, sillä osa sen alkulähteistä on Pirkanmaalla. Pääosa joen valuma-alueesta on Etelä-Pohjanmaalla: Kauhajoen, Kurikan, Jalasjärven, Ilmajoen ja Seinäjoen alueella. Alaosallaan joki virtaa Pohjanmaalla Isossakyrössä, Vaasassa ja Mustasaaressa. Vaasan Vesi käyttää Kyrönjokea vesilähteenään. Merialueella joen vaikutukset näkyvät niin Vöyrillä kuin muuallakin Merenkurkussa.
Kyrönjoen käyttö on menneinä vuosikymmeninä ollut useiden maakunnallisten ja valtakunnallistenkin ristiriitojen kohteena. On riidelty varsinkin koskien suojelusta, vesistörakentamisesta ja pohjaveden käytöstä. Tunnetuin riita oli 1980-luvulla käyty Kyrönjoen koskisota. Riita päättyi Kyrönjoen erityissuojelulakiin, jolla ratkaistiin Kyrönjoen vesistötyön loppuunsaattamisen periaatteet ja kiellettiin uusien vesivoimalaitosten rakentaminen Hanhikosken alapuolelle.
"Lex Kyrönjoki" antoi pohjan Kyrönjoen yhteistyön aloittamiselle vuonna 1995, sillä vuosien riitely oli osoittanut, että joen käytön suunnittelussa ei päästä eteenpäin ilman eri tahojen yhteistä avointa keskustelua. Kyrönjoen neuvottelukunnassa ovat mukana alueen kunnat, keskeiset alueelliset viranomaiset ja järjestöt sekä kalastusalueet. Neuvottelukunta on tehnyt aloitteita, edistänyt alueen hankkeita ja yhteistyötä sekä yhteensovittanut erilaisia näkemyksiä.
Neuvottelukunnan aloitteesta Kyrönjoen alueelle perustettiin jokirahasto, joka on antanut rahoitusta mm. vesistöjen kunnostamiseen, maisemanhoidon ja virkistyskäytön edistämiseen sekä ympäristötiedotukseen. Kyrönjoen neuvottelukunnan ja rahaston toiminnan keskeisenä tavoitteena on elinkeinoelämän ja ympäristönsuojelun yhteistyön edistäminen. Kyrönjoen yhteistyön kokemuksia on hyödynnetty useiden muiden neuvottelukuntien ja rahastojen perustamisessa.
Kyrönjoen neuvottelukunnan ja sen alaisen Kyrönjokityöryhmän käytännön järjestelystä vastaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Kyrönjokirahaston isäntänä toimii Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry.
Lisätietoja:
Kyrönjokiseminaari:
- Johtaja Aulis Rantala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, puh. 0295 027 911
Kyrönjoen neuvottelukunta ja työryhmä:
- Vesistöpäällikkö Liisa Maria Rautio, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, puh. 0295 027 919
- Ylitarkastaja Lotta Haldin, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, puh. 0295 027 792
Kyrönjokirahasto:
- Toiminnanjohtaja Eeva-Kaarina Aaltonen, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, puh. 0400 924 848
- Julkaisupäivä
- 1.9.2015