- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Tiedotteet 2014
Vaikuta vesienhoitoon - anna palautetta Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaehdotuksesta vuosiksi 2016-2021 (Pohjois-Karjalan ELY-keskus)
Pohjois-Karjalan alueen pinta- ja pohjavesiä koskeva Vuoksen vesienhoitosuunnitelma ja sitä täydentävä toimenpideohjelma valmistuivat vuonna 2009, ja niiden toteutus on parhaillaan käynnissä. Suunnitelmat on nyt tarkistettu vuosiksi 2016-2021. Suunnitelmassa kerrotaan vesistöjen ja pohjavesien tilasta, ongelmista ja siitä, miten vesien tilaa aiotaan parantaa. Suunnitelmasta ja toimenpide-ehdotuksista pyydetään kansalaisilta, viranomaisilta, yrityksiltä ja järjestöiltä kannanottoja 1.10.2014 – 31.3.2015 välisenä aikana. Palautteen perusteella vesienhoitosuunnitelmaa ja toimenpideohjelmaa tarkistetaan. Vesienhoitosuunnitelmat vahvistetaan valtioneuvostossa vuoden 2015 lopussa. Palautteen antamista varten on käytössä sähköinen lomake osoitteessa www.ymparisto.fi/vesienhoitoalue/vuoksi/osallistuminen.
Vesien hyvä tila vaatii tekoja, aikaa ja rahaa
Vesienhoidon tavoitteena on estää pinta- ja pohjavesien tilan heikkeneminen ja saavuttaa kaikkien vesien vähintään hyvä tila. Pohjois-Karjalassa vedet ovat pääosin hyvässä tilassa, kuitenkin parantamistoimia tarvitaan monin paikoin. Luokitellusta järvipinta-alasta 92 % on erinomaisessa tai hyvässä ja 8 % hyvää huonommassa tilassa. Tyydyttävässä tai sitä huonommassa tilassa on 75 vesimuodostumaa. Mm. Heposelässä, Viinijärven länsiosassa, Onkamojärvissä, Ätäskössä sekä Taipaleenjoessa ja Koitajoen alajuoksulla tila on tyydyttävä. Pääosa muista hyvää huonompaan tilaan luokitelluista vesistöistä on pienehköjä.
Pohjavesien tila on pääosin hyvä. Polvijärven Lavalammen, Kontiolahden Lykynlammen sekä Ilomantsin Sonkajan I-luokan pohjavesialueet ovat riskialueita niissä todettujen haitallisten aineiden vuoksi. Pohjois-Karja-lassa on lisäksi 8 pohjavesialuetta, ns. selvityskohteita, joilla on paljon ihmistoimintaa, mutta pohjaveden laadusta ei ole vielä riittävästi tietoa tilan arvioimiseksi. Suurimmalle osalle riski- ja selvityskohteista on laadittu suojelusuunnitelmat riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi. Suojelusuunnitelmaan sisältyvien toimien toteuttaminen on tärkeää pohjavesien tilan turvaamisen kannalta. Riskikohteissa hyvän tilan saavuttamiseen kuluu aikaa.
Pintavesien tilaa heikentävät Pohjois-Karjalassa erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen ja paikoin myös pistekuormitus, kuten jätevedenpuhdistamot, kaivannaisteollisuus ja turvetuotanto. Vesienhoidon painopistealueita ovat Viinijärven-Sysmäjärven-Taipaleenjoen ja Heposelän alueet, joihin kohdistuu runsaasti kuormittavaa toimintaa. Alueella sijaitsee useita tilaltaan heikentyneitä vesistöjä. Rehevöitymisen vähentämiseksi toimenpiteitä esitetään erityisesti maataloudesta ja muista hajalähteistä aiheutuvan ravinnehuuhtouman vähentämiseksi. Myös yhdyskuntien, turvetuotannon ja kaivostoiminnan päästöjen hallintaan esitetään toimenpiteitä. Lisäksi esitetään kunnostustoimia rehevöityneiden järvien tilan kohentamiseksi.
Outokummun alueen vesistöissä kemiallista tilaa heikentää veden nikkelipitoisuus kaivostoiminnan seurauksena. Kemiallista tilaa arvioidaan vesistöissä myös ahvenen elohopeapitoisuuden perusteella. Maakunnan suurissa järvissä kemiallinen tila on kalatulosten perusteella yleensä hyvä. Pielisjoessa ja muutamissa humuspitoisissa vesistöissä (esim. Hattujärvi ja Ilajanjärvi) tila on arvioitu hyvää huonommaksi. Petokalojen elohopeapitoisuus on runsashumuksisissa vesistöissä yleisesti korkeahko. Tämä on seurausta kaukokulkeumasta ja osin maankäytöstä, joka lisää humuksen huuhtoutumista.
Kuormituksen lisäksi rakenteelliset muutokset, kuten padot ja perkaukset ovat monin paikoin vaikuttaneet etenkin virtavesien tilaan. Tilan parantamiseksi esitetään mm. elinympäristökunnostuksia. Maakunnan suurimmat joet, kuten Pielisjoki ja Lieksanjoen alajuoksu, ovat voimakkaasti muuttuneet voimalaitosten rakentamisen seurauksena. Rakentaminen on heikentänyt niiden ekologista tilaa, erityisesti kalastoa vaellusesteiden kautta. Toimenpiteet Saimaan järvilohen elinolojen ja lisääntymismahdollisuuksien parantamiseksi ovat parhaillaan käynnissä ja jatkuvat myös tulevina vuosina.
Muutokset tapahtuvat vesistöissä hitaasti. Hyvän tilan saavuttamiseen tarvitaan useissa vesistöissä aikaa aina vuoteen 2027.
Vesien tilaan voi vaikuttaa aktiivisesti osallistumalla
Vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan niin toiminnanharjoittajien, kansalaisten kuin kansalaisjärjestöjen työtä. Julkinen hallinto edistää vesienhoitoa esimerkiksi lupamenettelyllä, ohjauksella ja rahoitusta suuntaamalla.
Kiinnostus vesistökunnostuksiin on Pohjois-Karjalassa virinnyt viime vuosina. Kunnostukset ovat jo hyvässä vauhdissa Onkamojärvissä sekä Valtimolla mm. Kalliojärven-Patojärven ja Sorsajärven-Pitkälahden lintuvesialueilla. Lisäksi Polvijärvellä Viinijoen ja Polvijärven valuma-aluekunnostukset ovat parhaillaan käynnistymässä. Onkamojärville ja Höytiäiselle on perustettu yhdistykset, joiden tavoitteena on mm. edistää kunnostus- ja muita hankkeita järvissä.
Linkkejä:
- www.ymparisto.fi/vesienhoito
- www.ymparisto.fi/vesienhoitoalue/vuoksi
- www.ymparisto.fi/vesienhoito/pohjois-karjala
- www.ymparisto.fi/vaikutavesiin
Lisätietoja
Limnologi Paula Mononen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. 0295 026 204
Vesistöasiantuntija Tiina Käki, ELY-keskus, puh. 0295 026 196
Hydrogeologi Panu Ranta, ELY-keskus, puh. 0295 026 220
[email protected]
- Julkaisupäivä
- 1.10.2014