- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Tiedotteet 2014
Sinileväseuranta päättyi (Lapin ELY-keskus)
Sinilevien esiintymistä seurattiin valtakunnallisesti kesäkuusta syyskuun loppuun. Lapissa havaintoja tehtiin yhteensä 16 seurantapaikalta, joista kaksi sijaitsi merialueella ja loput järvissä. Havaintoverkkoon kuului ympäri Lappia. Havaintopisteen sinilevän määrä pyrittiin arvioimaan viikoittain asteikolla 0 (ei havaittu) - 3 (erittäin runsaasti).
Tänä vuonna seurantapaikoilla alettiin havaita sinilevää heinäkuun alusta alkaen (vko. 27, kuva 1), ja eniten levää havaittiin heinäkuun lopussa (vko. 29), jolloin myös pintavesien lämpötilat olivat korkeimmillaan. Myös elokuun alussa (vko. 32) ja syyskuussa (vko. 38) havaittiin yhden viikon aikana suhteellisen runsaasti sinilevää. Havaintojen kertyminen noudatti pääpiirteissään edellisvuosien kaavaa, säätiloja mukaillen.
Ilmoitetut sisävesihavainnot olivat pääosin pieniä määriä sinilevää (taso 1), runsasaita sinileväesiintymiä (taso 2) havaittiin lähinnä heinäkuussa Posiolla, Ranualla ja Kemijärvellä. Kemin rannikkoalueen havainnot olivat vain pieniä esiintymiä.
Lapin ELY-keskukseen lähetettiin 11 näytettä yleisöhavaintoina, eniten heinä-elokuussa (kuva 2). Näistä neljä Etelä-Lappiin sijoittuvaa oli runsaita. Pieniä, mutta havaittavia esiintymiä löydettiin monenlaisista vesistöistä aina Pohjois-Lappia myöten.
Sinilevien runsastuminen on kytköksissä pintavesien lämpötilaan ja ravinteisuuteen. Mitä rehevämpi järvi, sitä runsaammin ja pidemmän aikaa sinilevämassaa yleensä esiintyy. Hetkellisiä, pieniä esiintymiä voi lämpimänä päivänä luonnostaan ilmestyä karunkin järven rannalle tai joen suvantoon. Kovat sateet lisäävät ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin ja siten usein aiheuttavat sinilevien nopean runsastumisen.
Kuva 1. Sinilevähavaintojen suhteellinen määrä viikoittain painotettuna levien runsaudella vuonna 2014 (pylväät) sekä keskimäärin vuosina 2003-2013 (tausta) Lapin leväseurannan havaintopaikoilla.
|
Kuva 2. Yleisöilmoituksina tulleiden levähavaintojen määrä vuosina 2000-2014 sekä vuosien 2000-2013 keskiarvo (musta viiva) Lapin alueella.
Lisätietoja:
Lapin ELY-keskus
biologi Jukka Ylikörkkö, puh. 050 351 2161
Ympäristöasioiden asiakaspalvelu, puh. 0295 020 900
- Julkaisupäivä
- 1.10.2014