Tiedotteet 2014

Kokemäenjoen nikkelipäästön vaikutusten selvittäminen jatkuu (Varsinais-Suomen ELY-keskus)

Häiriöpäästössä jokeen päässeen nikkelisulfaattiliuoksen määräksi on pitoisuus- ja virtausmittausten perusteella arvioitu 500 – 550 m³ sisältäen 66 tonnia nikkeliä ja 1,3 tonnia kobolttia. Päästö ei sisällä merkittäviä määriä muita metalleja.  Käytössä ollut rikaste ei sisältänyt uraania, näin myöskään päästössä ei ollut sitä.  

Kokemäenjoki kuljettaa nikkeliä mereen nykyisin keskimäärin yli 30 tonnia vuodessa, pääosin kiintoaineeseen sitoutuneena. Tämä on peräisin useista lähteistä, suurin osa on huuhtoutumaa valuma-alueelta. Nyt tapahtuneen 66 tonnin kuormitus ja vaikutus on kuitenkin omaa luokkaansa, koska päästö tuli runsaassa vuorokaudessa ja nikkeli oli kokonaan liukoisessa eli selvästi haitallisemmassa muodossa.  Normaalisti Kokemäenjoen teollisuudesta pääsee nikkeliä jokeen 1 – 3 tonnia liukoista nikkeliä vuodessa. Teollisuuden kuormitus väheni selvästi 1990-luvun alussa, 1970- ja 1980-luvuilla teollisuus päästi nikkeliä jokeen 10 – 25 tonnia vuodessa.

Joen nikkelipitoisuudet ovat laskeneet selvästi, mutta ovat Pihlavanlahdella vielä korkeat

Päästön alkutilanteessa 7.-8.7. jokiveden liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat 30–50 kertaa suurempia kuin ns. hetkellinen ympäristölaatunormi (34 µg/l).  Torstaina 10.7. pintaveden korkeimmat nikkelipitoisuudet joessa mitattiin Porin kaupungin kohdalla, mutta kaikissa jokipisteissä pintaveden nikkelipitoisuudet olivat alle suurimman sallitun hetkellisen pitoisuuden (34 ug/l), jota ei saa ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi ylittää. Sen sijaan Pihlavanlahdella ja Ahlaisten saaristossa pitoisuudet ovat tällä hetkellä selvästi korkeampia kuin itse joessa, mikä viittaa siihen, että päästö on pääosin kulkeutunut pois joesta. Tämän varmistamiseksi näytteitä otetaan joesta vielä uusista paikoista. Korkein liukoisen nikkelin pitoisuus (220 ug/l) mitattiin eilen Reposaaren sillan kohdalla. Merialueelta saadaan lisää tuloksia alkuviikolla.

• Kokemäenjoen ja merialueen vesinäytteenotto ja simpukkahavainnot.pdf (772 kt)

Suomen ympäristökeskus (SYKE) arvioi mallintamalla päästön laimenemista ja kulkeutumista Porin edustan merialueella. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia ottaa tarkasteluun mukaan myös Pihlavanlahti ja Ahlaisten saaristo. Päästön vaikutuksia merellä selvitetään merentutkimusalus Arandan elokuun matkalla Selkämerellä.

Kalastovahingoista ei ole toistaiseksi tehty havaintoja muutamaa yksittäistä kalaa lukuun ottamatta

Koekalastukset on jo aloitettu Harjavallan patoaltaassa ja Lammaistenlahdella. Viikonlopun kuluessa selvitetään sähkökalastamalla myös Harjavallan alapuolisten koski- ja virta-alueiden kalaston tilaa. Koeverkkokalastukset ja poikasnuottaukset ulottuvat tulevan viikon aikana Pihlavanlahdelle saakka. Joen alaosalla tehdään myös koeravustuksia.

Kalojen haitta-ainepitoisuuksia selvitetään koko vahinkoalueen laajuudelta. Nikkelin ohella tutkitaan myös koboltin ja kadmiumin pitoisuudet ahvenesta, särkikaloista ja hauesta. Ensimmäisiä tuloksia on käytettävissä maanantaina 21.7.

Simpukoista tutkitaan metallipitoisuudet

Päästön aiheuttama simpukkakuolema havaittiin lauantaina 12. 7. Porin kaupungin ympäristötoimi selvitti viipymättä jokialueen seitsemästä eri kohteesta viikonloppuna  kuolleena kerättyjen simpukoiden pehmytosien nikkeli- ja kobolttipitoisuudet.  Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vedenalaisen luonnon monimuotoisuusohjelma VELMU:n sukeltajat olivat 14.-15. heinäkuuta sukeltamassa Arantilankoskella , Ruskilankoskella, Lammaistenlahdella ja Harjavallan patoaltaassa. Sukelluksen yhteydessä arvioitiin pohjan tilaa, otettiin sedimentin yläpuolisen kerroksesta vesinäytteitä ja simpukkanäytteitä.  Simpukoiden lajisto selvitettiin ja todettiin monipuoliseksi. Rauhoitettua vuollejokisimpukkaa löytyi sekä elävänä että kuolleena. Analysointiin on lähetetty 26 eri simpukkanäytettä, joista selvitetään kadmium-, koboltti-, kromi-, nikkeli-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet ja lajikohtainen kertymä. Vertailuarvoja on saatu käyttöön ympäristöhallinnon aiemmista seurantaselvityksistä ja arviointiapua SYKEn asiantuntijoilta. Tuloksia tulkitaan ja päästön pitkäaikaisvaikutuksia selvitetään edelleen. Lintujen on havaittu syöneen kuolleita simpukoita, mutta lintukuolemia ei ole havaittu.

Kokemäenjoen virtaama on ollut kesäajalle tyypillisen vähäinen

Harjavallan vesivoimalaitoksella käynnissä olevien rakennustöiden vuoksi laitokselta on juoksutettu päiväsaikaan normaalia enemmän minimivirtaamaa 50 m³/s. Muilta osin Harjavallan voimalaitos on harjoittanut normaalia säännöstelytoimintaa, eikä nikkelipäästö ole siihen vaikuttanut. Suurimmat hetkelliset juoksutukset kahden viime viikon aikana, noin 320 m³/s, toteutuivat nikkelipäästön jälkeisenä maanantaina 7.7. Kokemäenjoen vesitilanteen ennustetaan pysyvän ennallaan lähiviikkojen ajan.

Vaikutusten selvitys jatkuu

Päästön vaikutusten selvitykset jatkuvat lähipäivinä ja -viikkoina edelleen joessa, Pihlavanlahdella ja Porin merialueella sekä Ahlaisten saaristossa. Kokonaisuuteen kuuluu mm. vesi- ja sedimenttinäytteiden ottoa sekä pohjaeläin- ja kalastoselvityksiä. Norilsk Nickel on toimittanut laadituttamansa seurantaohjelman viranomaisille ja siihen on edellytetty joitakin täydennyksiä. Selvitysten tuloksista tiedotetaan aina niiden valmistuttua.

Varsinais-Suomen ELY-keskus koordinoi neuvotteluja ja yhteistyötä, jossa ovat mukana muun muassa jokivarren kuntien, Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön edustajat. ELY-keskus jakaa kansalaisten huolen päästön vaikutuksista ja jatkaa osaltaan vaikutusten selvittämistä. Kokemäenjoki ja sen suistoalue Pihlavanlahdella on arvokas vesi- ja luontoympäristön kokonaisuus, jonka puolesta monet satakuntalaiset toimijat ovat tehneet paljon työtä vuosien ajan.

Tutkintapyyntö poliisille on tehty ja poliisi tiedottaa tutkintaan liittyvistä asioista.

Lisätiedot

Vesinäytteet: Janne Suomela 0295 022 947

Kalat: Leena Rannikko 0295 022 649

Simpukat ja sukellukset: Rami Laaksonen 0295 022 948, Suvi Kiviluoto 0295 022 861

Simpukoiden raskasmetallipitoisuudet: Helmi Kotilainen 0295 022 887, 21.7. alkaen Janne Suomela

Norils Nickelin laitokseen liittyvät ympäristöasiat: Eljas Hietamäki 0295 022 866, 21.7. alkaen Anna Laiho 0295 022 889

Kokemäenjoen virtaamatiedot: Olli-Matti Verta 0295 022 961