Suomen ensimmäisen moottoritien, Tarvontien, valmistumisesta tulee joulukuussa kuluneeksi 50 vuotta. Nykyisin Turunväylänä tunnettu tie aloitti uuden vaiheen suomalaisessa tieliikenteessä.
Helsingin Munkkiniemestä Espoon Gumböleen johtaneen Tarvontien rakentaminen alkoi vuonna 1956, ja tien valmistumisesta tulee 16. joulukuuta 2012 kuluneeksi 50 vuotta. Tarvontie oli ensimmäinen moottoritieksi muutettu osuus Helsingin ja Turun välisellä ykköstiellä. Moottoritietä rakennettiin osissa yli 50 vuoden ajan, ja viimeinen, Lohjan ja Muurlan välinen moottoritieosuus valmistui tammikuussa 2009.
"Tarvontien myötä Suomen liikennejärjestelmä harppasi aimo asekelen uuteen aikakauteen. Nyt valtaväylien suonisto pumppaa elinvoimaa Helsingin seudulle ja koko Suomelle. Uusia keinoja tarvitaan, etteivät suonet tukkeudu ja sydän pysähdy", toteaa Uudenmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Rita Piirainen.
Tarvontien rakennustyömaa oli yksi työllisyystilanteen heikentymisen vuoksi perustettuja työttömyystyömaita. Suomalaiset siirtyivät moottoriteiden aikaan muun Euroopan tahtiin, mutta teiden rahoitusmalli oli erilainen. Urakoiden ja tiemäärärahojen sijaan Suomessa rahoitus sidottiin työttömyyden hoitamiseen.
Rahoituksen ja rakentamisen haasteellisuudesta huolimatta lopputulokseen oltiin tyytyväisiä. Tietä pidettiin aikanaan suomalaisen tienrakentamisen kauneimpana saavutuksena.
Tarvontien merkkivuoden kunniaksi Uudenmaan ELY-keskus ja Liikennevirasto järjestivät Finlandia-talossa asiantuntijaseminaarin 27.marraskuuta 2012. Seminaarissa käsiteltiin mm. moottoriteiden roolia alueiden saavutettavuuden ja elinvoimaisuuden edistäjinä sekä maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteistyötä sekä logistiikkahankkeiden tulevaisuuden näkymiä. Valtiovallan terveiset seminaariin toi liikenneministeri Merja Kyllönen.
Lisätietoja: ylijohtaja Rita Piirainen p. 0295 021 000