Tiedotearkisto

Kotkan Rajavuoren kiviainesten ottoalueen tuotantokapasiteetin nostamista koskeva ympäristövaikutusten arviointimenettely on päättynyt. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 1.9.2010 antanut yhteysviranomaisen lausunnon Rudus Oy:n hanketta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on asiakirja, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus katsoo, että ympäristövaikutusten arviointiselostus on riittävä. Arviointiselostus on tehty aiemmin laaditun arviointiohjelman sekä yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon mukaisesti ja se vastaa YVA-lain ja -asetuksen keskeisiä vaatimuksia. Yhteysviranomaisen lausunnossa esiin tuodut YVA-selostusta koskevat tarkennukset tulee ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa ja lupaharkinnassa.

Hankevaihtoehdot

Hanke sijoittuu jo olemassa olevalle maa-ainesten ottoalueelle. Kalliokiviaineksen ottamistoiminnalla ei ole vaikutusta maa- ja kallioperään ottamisalueen ulkopuolella. Kaikissa vaihtoehdoissa 0-5 ja A-B ottoalueen rajaus säilyy ennallaan, eikä uusia alueita avata ottotoimintaan. Vaihtoehdoissa 0-5 otto ulotetaan -20 metriin ja vaihtoehdossa A -30 metriin. Kiven kokonaisottomäärä on vaihtoehdoissa 0-5 noin 11,8 milj. m³ktr ja vaihtoehdossa A noin 14 milj. m³ktr. YVA-menettelyssä tarkastellut hankevaihtoehdot on esitetty tarkemmin tämän tiedotteen liitteessä (sivu 5).

Vaikutusten selvittäminen ja merkittävyyden arviointi

YVA-menettelyssä on tunnistettu hankkeen kannalta merkittävät ympäristövaikutukset. Keskeisessä asemassa ovat ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat, melu-, pöly- ja tärinävaikutukset  sekä pinta- ja pohjavesiin ja liikenteeseen liittyvät kysymykset.

Tuotantokapasiteetin nostaminen lisää osaltaan alueen asukkaiden terveyteen, elinolosuhteisiin ja viihtyisyyteen kohdistuvia haittoja. Lisäksi hanke lisää raskaan liikenteen suoria ja epäsuoria vaikutuksia.

Kiviainesten kestävän käytön kannalta ottotason syventäminen samoin kuin louhintamäärän osittainen korvaaminen alueen viereisten tarvekivilouhimoiden sivukiven murskaamisella on perusteltua. Syvemmillä louhintatasoilla tapahtuva toiminta pienentää hankkeen edetessä myös ympäristöön leviäviä melupäästöjä.

 Melu ja tärinä

Melumallinnus on tehty laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.0 käyttäen yhteispohjoismaisia teollisuusmelumallia ja tieliikennemallia. Laskennassa murskauslaitoksien on oletettu aiheuttavan melua koko toiminta-ajan. Rikotuskoneiden ja pyöräkoneiden on oletettu aiheuttavan merkittävää melua 75 % ilmoitetusta toiminta-ajasta. Poravaunujen on oletettu aiheuttavan merkittävää melua 50 % ilmoitetusta toiminta-ajasta.

Tehtyjen selvitysten mukaan tietyissä tilanteissa melun ohjearvojen saavuttaminen/alittaminen lähialueen asutuksen suhteen edellyttää meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttamista. Melumallinnuksen tulokset on syytä varmista toiminnan aikana melumittauksilla ja sen jälkeen mittaustulosten perusteella tarvittaessa tehostaa/lisätä mahdollisesti tarvittavia meluntorjuntatoimenpiteitä. Valtioneuvoston päätöksen (1992) mukaiset melutason ohjearvot eivät saa ylittyä lähistön asuinalueilla.

Tärinälle ei ole Suomessa lakisääteisiä ohjearvoja. Yleisesti louhintatöiden tärinöitä arvioitaessa käytetään Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeita "Räjäytysalan normeja, turvallisuusmääräykset 16:0" (1998). Niissä rakenteiden vahinkovaaran mittana pidetään pystysuuntaisen heilahduksen huippuarvoa, joka saa olla etäisyydestä ja maalajista riippuen 5–28 mm/s. Heilahdusnopeuden avulla voidaan parhaiten arvioida tärinän vaarallisuutta, koska tärinän nopeus on verrannollinen tärinän sisältämään energiaan.

Tärinän mittaamista käytetään räjäytysten aiheuttaman tärinän suuruuden toteamiseen ja tärinän aiheuttamien riskien arvioinnissa. YVA-selostuksen kuulemisvaiheessa louhosalueen ympäristön asukkailta on tullut runsaasti tärinään liittyviä valituksia ja kannanottoja, myös kauempana itse louhosalueelta olevista kiinteistöistä. Yhteysviranomainen katsoo, että tärinämittauksia tulee laajentaa käsittämään lähialueella jo olemassa olevien mittauspisteiden lisäksi kauempana oleville kiinteistöille. Lisäksi tulee tehdä kiinteistökatselmukset lupavaiheessa tarkemmin määritellyltä alueelta.

YVA ei ole lupaprosessi, mutta YVA-menettelyn jälkeen ympäristölupaharkinnassa lupaviranomaisella tulee olla myös mittauksiin perustuvaa tietoa räjäytysten aiheuttamasta tärinästä hankkeen eri toteutusvaihtoehtojen osalta ja niiden mahdollisista vaikutuksista louhosalueen ympäristössä. 

Pinta- ja pohjavedet

Louhinnassa käytettävät räjähdysaineet Redex, Kemix ja Kemiitti sisältävät typpiyhdisteitä (erilaisia nitraatteja). YVA-menettelyn yhteydessä tehtyjen selvitysten ja mittausten perusteella, vaihtoehtojen 1-5 mukainen kuormitus Heinlahteen purkautuvan ojan kokonaistyppimäärästä olisi 1,8-3,6 %. Näin ollen louhinta-alueiden vaikutus pintavesien laatuun ja Heinlahden Natura-alueeseen on kokonaisuudessaan vähäinen.

Vesiensuojelussa yleisenä tavoitteena on kuitenkin vesien tilan parantaminen. Tästä syystä yhteysviranomainen katsoo, että louhosalueen pintavedet on syytä ohjata selkeytysaltaan (mahdollisesti kasvillisuutta) kautta ympäristön ojiin. Lisäksi jatkossa, ottaen huomioon valuma-alueelta tulevan kokonaiskuormituksen (hajakuormitus), on sekä vesiensuojelun kannalta että Heinlahden Natura-alueelle kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi tarpeellista suunnitella ja toteuttaa mahdollisesti yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa Heinlahteen purkavaan ojaan vesiensuojelurakenteita (kosteikkoja tms.). Lupaehdoissa tulee olla esitettynä vaadittavat toimenpiteet pintavesien ravinnekuorman vähentämisestä.

Avolouhoksen vaikutus pohjaveden pinnankorkeuteen ja vaikutusalueen laajuus on tapauskohtaista ja riippuu kallioperän rakenteesta, kiven laadusta sekä alueen ja sen lähiympäristön maa- ja kallioperän muista geologisista ominaispiirteistä. Vaikutuksia pohjavesiin tarkkaillaan louhinnan edetessä. Toiminnan harjoittaja osallistuu louhimoiden yhteiseen tarkkailuohjelmaan (säännöllinen tarkkailu käsittää kuusi (6) kalliopohjaveden tarkkailupistettä). Tarkkailuohjelman mukaista vesien pinnankorkeuden havainnointia on tehty alueella jo vuosia. Tarkkailun tuloksista ilmenee, ettei louhintatoiminnasta ole aiheutunut suuria muutoksia kaivojen veden laadussa vuosien 2001-2006 välillä. Louhintatoiminnalla ei ole havaittu vaikutuksia kaivojen vedenpinnan tasoihin. Mikäli ottotoiminnasta aiheutuu haittaa esim. kaivojen kuivumisen muodossa, toiminnanharjoittaja on velvollinen korvaamaan syntyneet vahingot.

Liikennemäärät ja liikenneturvallisuus

Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on selvitetty hankevaihtoehtojen vaikutukset liikennemääriin niillä liikennereiteillä, joille toiminnan aiheuttama liikenne ensisijaisesti kohdistuu.

Rudus Oy:n kuljetusten osuus raskaasta liikenteestä on nykyään Sutelantiellä noin 61 %, Mussalontiellä noin 41 % ja muilla tieosuuksilla noin 0-18 %. Koko liikennemäärästä Rudus Oy:n osuudet ovat nykyään Sutelantiellä noin 7 % ja muilla tieosuuksilla 0-2 %. Laskelmissa on oletettu, että Rajavuoren alueen kuljetuksista Kotkan suuntaan kuljetetaan 97 % ja Pyhtään suuntaan 3 %. Kiviaineskuljetuksista enintään 400 ajoneuvoa vuorokaudessa ajetaan satamaan. Kuljetusten suuren määrän takia vaihtoehdoissa 3, 4 ja 5 osa joudutaan ajamaan yöaikaan. Laskelmissa on arvioitu, että kyseisissä vaihtoehdoissa yöaikainen kuljetus olisi 33 % kokonaismäärästä. Yöaikaisissa kuljetuksissa ei kuitenkaan käytetä Sutelantietä.

Tehtyjen selvitysten perusteella kuljetusten käyttämillä tieosuuksilla liikennemäärät kasvavat 0-7 % vaihtoehdoissa 1 ja 2, 0-11 % vaihtoehdoissa 3 ja 4 sekä 0-11 % vaihtoehdossa 5. Kasvulla on merkitystä liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen varsinkin Sutelantiellä, jossa raskaiden ajoneuvojen lisäys on 132-220 ajoneuvoa eli 66-110 kiviaineskuljetusta vuorokaudessa. Liikenteen kasvusta johtuvaa onnettomuusriskiä lisää Sutelantiellä se, että tiellä on kevyttä liikennettä risteysten kohdilla (ei suojateitä/liikennevaloja), rakennustyömaita ja useita pienten teiden risteyksiä (mm. Petäjäsuontien risteys, johon Sutelantieltä lännestä päin on huono näkyvyys).

Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen

Keskeiset toimenpiteet haitallisten vaikutusten vähentämisen osalta liittyvät louhinnasta  ja murskaustoiminnasta samoin kuin liikenteestä aiheutuvien melu-, tärinä- ja pölyhaittojen rajoittamiseen sekä talousvesikaivoihin (veden määrä, laatu ja niiden mahdolliset muutokset) ja vesiensuojeluun (Heinlahti) liittyviin erityiskysymyksiin.

Merkittävä meluvaikutusten vähentämiskeino louhintatoiminnassa on melua aiheuttavien toimintojen oikeaoppinen sijoittelu, nykyaikaisen kaluston käyttö sekä ajoittamalla erityisesti melua aiheuttavia toimintoja mahdollisuuksien mukaan normaaliin työaikaan. Meluvaikutuksia on syytä vähentää myös rakentamalla louhinta-alueen etelä- ja itärajalle asutuksen suuntaan riittävä meluvalli.

Kiviainestuotannosta aiheutuvaa tärinää ei pystytä kokonaan poistamaan, mutta oikeilla toimintatavoilla ja räjäytyssuunnitelmilla sen haittoja voidaan lieventää.

Lupaharkinnassa huomioitava YVA-selostus ja yhteysviranomaisen lausunto

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä. YVA-selostus antaa hankkeen ympäristövaikutusten osalta yhteysviranomaisen lausunnossa esiin tuotujen tarkennusten jälkeen riittävät perustiedot lupaharkintaa varten.

Hanketta koskeva YVA-selostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto kokonaisuudessaan on nähtävillä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen nettisivuilla:

www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi > Ympäristönsuojelu > ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA Kaakkois-Suomessa > Ennen vuotta 2010 vireille tulleet YVA-hankkeet

Lisätietoja
Ylitarkastaja Jukka Timperi
p. 040 7675 475
sähköposti: [email protected]