Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 1.3.2011
Kallaveden vedenpinta on Itkonniemen asteikolla NN+ 81,34 m, mikä on 13 cm alle ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon. Kuukauden takaiseen tilanteeseen nähden nousua on 2 cm. Ennusteen mukaan muutokset ovat pieniä myös tulevan kuukauden aikana. Pyrkimyksenä on lisätä juoksutusta vähitellen Unnukan pintaa alentamalla. Naapuskosken pato pidetään toistaiseksi suljettuna.
Unnukka ja Haukivesi
Kallaveden ja Unnukan välinen korkeusero on nyt noin 2 cm. Unnukan vedenpinta on säännöstelyluvan ylärajan lähellä. Pintaa lasketaan maaliskuun aikana noin 10 cm lisäämällä juoksutusta vähitellen. Tavoitteena on varautua suurten lumimäärien vuoksi odotettavissa olevaan kevättulvaan Kallaveden altaassa.
Varkauden alapuolella likimain Saimaan tasossa oleva Haukivesi on 52 cm ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Haukiveden pinta on laskenut viimeisten 3 viikon aikana 3 cm. Ennuste on lievästi laskeva vielä maaliskuun ajan.
Iisalmen ja Nilsiän reitin säännöstellyt järvet
Poroveden ja Onkiveden säännöstelylupien ylärajat ovat laskevia. Vedenpintoja pyritään pitämään lähellä ylärajoja, mutta maaliskuun lopussa on oltava vielä 10 cm nykytasoa alempana. Kiuruveden säännöstelyraja säilyy entisellään.
Nilsiän reitillä Syvärin ja Vuotjärven pinnat ovat ajankohtaan nähden hieman viime vuosien keskimääräistä ylempänä. Vesitilanne ja säännöstelylupa pakottaa pintojen laskuun vielä maaliskuussa.
Rautalammin reitin järvet
Rautalammin reitin järvistä Pielavesi on 15 cm ja Iisvesi on 23 cm viimeisen 30 vuoden keskiarvoa matalammalla. Helmikuun aikana molempien vesipinnat ovat ensin nousseet sentin ja sitten loppukuusta laskeneet 2 cm. Jatkossa ennuste on samaa tasoa eli muutokset ovat pieniä seuraavan kuukauden aikana.
Pohjavesitilanne
Pohjavesien pinnat ovat pitkäaikaisvertailussa hieman keskimääräistä alempana. Vuodenajalle tyypillinen laskeva suuntaus vallitsee.
Jäätilanne
Pohjois-Savon järvien jäätilanne on vaihteleva. Teräsjään paksuus on 30 - 40 cm luokkaa ja lisäksi on vaihtelevasti kohvajäätä ja vettä jään päällä. Teräsjään paksuus on paikoitellen jo ohentunut altapäin. Jäänpäälle lumen sekaan noussut vesi vaikeuttaa jäällä liikkumista. Tämän vuoksi tuntemattomille jääalueille ei suositella mentävän ainakaan moottoriajoneuvoilla.
Lumitilanne
Pohjois-Savo on Suomen lumisinta seutua. Havaintopaikoillamme lumen syvyys on 70 – 80 cm. Lumen paino on suurimmillaan Kallaveden vesistöalueella yli 200 kg/m2. Kattojen mitoituskuormat ovat ylittymässä, mutta paikkakohtaiset vaihtelut ovat suuria. Suurin tarve lumien pudottamiselle on suurten hallien ja muuten monimuotoisten rakennusten katoilta. Jyrkkäkattoisten pientalojen katoille ei kuitenkaan ole syytä rynnätä harkitsemattomasti. Kevään edetessä lumikuormat kasvanevat vielä ennen sulamiskauden alkamista, joten kiinteistön omistajien on syytä seurata lumitilannetta. Sään lämmetessä katoilta putoava lumi ja jää saattavat aiheuttaa vaaratilanteita.
Kevättalvista vedenlaatua selvitetään lähes sadalla havaintopaikalla Pohjois-Savossa
Talven vedenlaatuseurannat ovat alkaneet. Pohjois-Savon ELY-keskus ottaa maaliskuun loppuun mennessä näytteitä 67 järvi- ja 23 jokipaikasta. Suurin osa näytteenottopaikoista vaihtuu vuosittain, sillä seurantaa toteutetaan pääsääntöisesti kolmen tai kuuden vuoden välein.
Näytteenottopaikat vuonna 2011
Vasta kymmenesosa vedenlaatutuloksista on valmistunut, mutta tulokset viittaavat useissa järvissä heikompaan happitilanteeseen kuin viime vuosina on totuttu. Pidempään aikasarjaan verrattuna happitilanne ei kuitenkaan näytä olevan kovin poikkeava muuta kuin matalimmissa järvissä, joissa kuluvana talvena todettu alhainen vedenkorkeus vaikuttaa korostetusti myös happitilanteeseen: happea varastoiva vesitilavuus on tavallista pienempi ja vedenvaihtuvuus heikko. Esimerkiksi Kiuruveden Vaaksjärvi todettiin jo helmikuun alkupuoliskolla täysin hapettomaksi ja myös Hauta- ja Kilpijärven happitilanne oli erittäin huono.
Kuvaaja. Pohjois-Savossa jäätymisajankohdan seurannassa olevat järvet ovat Hankavesi, Iisvesi, Kallavesi, Pielavesi/Säviä ja Porovesi.
Järvien talviaikaisen happitilanteen vuosienvälisiä eroja säätelee paljolti se, mihin aikaan järvet saavat jääkannen ja miten kylmäksi niiden vesi ehtii jäähtyä ennen jäätymistä. Pohjois-Savossa seurattiin reilun kymmenen vuoden ajan talviaikaista happitilannetta neljässä erityyppisessä esimerkkijärvessä ja seurantajärvien aineiston perusteella voidaan karkeasti arvioida, että kuukauden viivästyminen jäätymisessä merkitsee noin kolmanneksen korkeampaa happipitoisuutta kevättalvella. Raportti on valmistunut ja on nähtävillä Pohjois-Savon ELY-keskuksen verkkosivuilla.
Viime syksynä jäätymisajankohta oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna täysin keskimääräistä tasoa. Sen sijaan lyhyemmän aikavälin tarkastelussa jäätyminen oli tänä talvena varhainen: lähes kaksi viikkoa aikaisempi kuin viime vuonna ja lähes kolme viikkoa aikaisempi kuin edellistalvena. Tämä näkyy paitsi heikompina happituloksina, myös korkeampina veden lämpötila-arvoina mikä on omiaan nopeuttamaan hapenkulutusta. Viimeksi kuluneina viitenä vuotena seurantajärvet jäätyivät selvästi keskimääräistä myöhemmin. Tämä loi edellytykset hyvälle happitilanteelle.
Lisätietoja
Suunnitteluinsinööri Ilkka Maksimainen, Pohjois-Savon ELY-keskus, puh. 0400 131 343, [email protected]
Limnologi Taina Hammar, Pohjois-Savon ELY-keskus, puh. 040 581 5784, [email protected]