Tiedotearkisto

Hankealueen osakaskunnat tekivät keväällä 2005 aloitteen Nytkymenjoen kunnostamisesta. Vuotta myöhemmin Keski-Suomen TE-keskus ja Keski-Suomen ympäristökeskus sopivat suunnittelun aloittamisesta. Keski-Suomen ELY-keskuksessa on nyt valmistunut Jämsän kaupungin alueella virtaavan Nytkymenjoen virtavesialueiden kunnostussuunnitelma. Tämä toteutus-, rahoitus- ja luvanhakukelpoinen suunnitelma esitellään asianosaisille ja asiasta kiinnostuneille Jämsässä, Partalan koululla (Partalantie 212, 42 100 Jämsä) torstaina 2. helmikuuta kello18 alkaen.  

Jämsä virtavesikunnostusten keskiössä  

Keski-Suomen virtavesien kunnostussuunnittelu on parina viime vuotena painottunut maakunnan läntiseen kulmaan, Jämsän Eväjärven ja Nytkymen koskireiteille. Näiden lisäksi kaupungin itärajan tuntumassa aloitettiin Saajoen koskialueiden (Korpilahti, Jyväskylä) kunnostus syksyllä 2011. Toteutuessaan mainitut hankkeet tulevat huomattavasti parantamaan tämän kulmakunnan virtavesien tilaa, monimuotoisuutta ja tuotantoa. Tässä tapauksessa on erityisesti yritetty välttää tyypillistä tilannetta, jossa hallinnolliset raja-alueet jäävät eräänlaisiksi "ei-kenenkään-alueiksi".

Seitsemän kosken reitti 

Hankealue sijaitsee Nytkymenjärven ja Jokelankosken (9-tien pohjoispuolella) välisellä vesistönosalla. Kunnostuksen pääkohteina ovat seitsemän virtavesialuetta: Hukkalan-, Kivelän-, Jopotin-, Sähäkän-, Juvenin-, Kinkki- ja Jokelankoski. Näiden koskien yhteispituus on 1,5 km ja tuotantoala 0,8 ha. Joen keskivirtaama on noin 1,0 m3/s ja putouskorkeus noin 42 m. Edellä mainittujen koskien lisäksi suunnitelmaan sisältyy viiden alajuoksulla sijaitsevan kapeikon pienimuotoista kohentamista lähinnä kalojen nousun helpottamiseksi. Nytkymenjoen-Kurujoen reitin ylä- ja alajuoksun veden laatu poikkeavat selvästi toisistaan. Ensin mainitun vesi on erinomaista ja soveltuu vaateliaimmillekin vesieliöille, kun taas alajuoksulla maa- ja metsätalouden kuormitus vaikuttaa veden laatua heikentävästi. Sen sijaan Tiirinselän vedet ovat viime vuosina puhdistuneet puunjalostusteollisuuden jätevesivaikutuksesta niin paljon, että vaelluskaloilla on jälleen mahdollisuus nousta myös Kuru- ja Nytkymenjokeen.   

Askeleita luonnonmukaisuuteen

Nytkymenjoen-Kurunjoen reittiä on muutettu uiton, vesilaitosten, kalankasvatuksen, liikenteen ja asu-tuksenkin vuoksi. Nykyisin jokivarressa ei uiteta eikä siellä ole yhtään toimivaa vesilaitosta. Muistoina menneestä ovat esimerkiksi uittoseinämien ja uittoruuhen jäänteet, Jokelankosken mylly ja Sähäkänkosken myllyrauniot sekä sammalten peittämät perkauskivivallit rannoilla. 

Aiempien käyttömuotojen vaikutus näkyy jokiuoman kanavamaisuutena, rantojen perkausvalleina, kuivina sivu-uomina, rantojen syöpymisenä, suvantojen liettymisenä sekä lähirantojen pusikoitumisena ja roskaantumisena. Näiden uoma- ja rantamuutosten seurauksena uoman vesitilavuudet ovat pienentyneet, umpeenkasvu voimistunut, lisääntymisalueet turmeltuneet, suojapaikat vähentyneet, hienoaines peittänyt pohjan pienpiirteisyyttä ja virtausvaihtelu yksipuolistunut. Edellisen vuoksi koskireitin maisemakuva on vaurioitunut, eliöiden lajikirjo supistunut ja virtavesisysteemin toimivuus häiriintynyt. 

Kunnostushankkeen ensisijaisena tavoitteena on parantaa Nytkymen reitin virtavesien luonnonsuojelullista arvoa sekä virtavesikalaston ja ravun tuotantoedellytyksiä ja vaellusmahdollisuuksia. Kunnostuksella voidaan myönteisesti vaikuttaa myös reittiin liittyvien järvialtaiden kalatalouskäyttöön. Muita tavoitteita ovat maisemallisten, kulttuurihistoriallisten, vesiensuojelullisten ja virkistyksellisten arvojen edistäminen.

Turvetuotanto ja ojitukset uhkatekijöinä 

Kurujoen-Nytkymenjoen vesistöalue sisältyy EU:n vesienhoidon toimenpideohjelmaan. Koska Kurunjoki-Nytkymejoen ylä- ja alajuoksun tila poikkeavat selvästi toisistaan, niistä tultaneenkin jatkossa muodostamaan omat vesimuodostumansa.

Tarkasteltavan reitin ensimmäisessä tilatarkastelussa Nytkymenjärvi ja sen Nytkymenjoen yläjuoksu luokiteltiin erinomaiseen tai hyvään tilaan. Alueen laimennusolosuhteet ovat vähäiset eikä suuria sedimentoituvia järvialtaita ole, siksi alue onkin hyvin haavoittuvainen esimerkiksi turvetuotannon ja metsäojitusten kuormitusvaikutuksille.

Tällä hetkellä tarkasteltavalla hankealueella ei ole yhtään turvetuotantoaluetta. Nytkymenjoen yläosalla on kuitenkin Kynnyssuo (97 ha), jolle haettiin turvetuotantolupaa ja jätevesien johtamista Isojärveen. Hanke evättiin kaikissa oikeusasteissa. Sittemmin Vapo Oy on esittänyt Kynnyssuota Kes-ki-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan turvetuotantoaluevarauksiin aikomuksenaan johtaa jätevedet Nytkymenjokeen. Alue ei kuulunut alkuperäiseen tuotantoalue-esitykseen, vaan lisättiin mukaan ilman tarkempia vesistövaikutusselvityksiä ennen luonnosesityksen maakuntaesittelyä. Tämän vuoksi Keski-Suomen ELY-keskus esittääkin lausunnossaan (19.12.2011), että Kynnyssuo poistetaan 3. vaihemaakuntakaavasta. Toteutuessaan turvetuotanto tulisi vaarantamaan tämän kunnostussuunnitelman tavoitteet.

Partalan putous - Keski-Suomen suurin vesiputous

Juveninkosken keskivaiheilla, Partalan kylän tuntumassa sijaitsee näyttävä, lähes seitsemän metriä pystysuoraan pudottava Partalan eli Partalankosken putous. Se on todennäköisesti lajissaan maakuntamme korkein. Mikäli lukijoille tulee mieleen kilpailevia kohteita, heitä pyydetään ottamaan yhteyttä ELY-keskuksen kalabiologiin. Paikallinen kyläyhdistys on siistinyt aluetta ja rakentanut näköalatasanteen putouksen niskalle. Mikäli putous todetaan maakunnan "ykköseksi", Partalan kylä voisi hyödyntää tietoa matkailumarkkinoinnissaan huopajalkineimagon lisäksi.

Partalan putous on luonnoneste, jota ylemmäksi Päijänteen vaellustaimen ei ole päässyt vaeltamaan. Putouksen yläpuolella elävät taimenkannat ovatkin vaeltamattomia ja perinnöllisesti eriytyneitä osakantoja. Putouksella on kalaston kannalta myös etunsa, sillä se estää esimerkiksi sellaisten vieraslajien kuten puronieriän ja täpläravun omaehtoisen pääsyn joen yläjuoksulle. Koska yläjuoksulla elää kohtalainen jokirapukanta, täplärapujen siirtoyritykset kyseiselle alueelle tulee torjua kaikin keinoin.

Hankkeen jatkovaiheet 

Nytkymenjoen-Kurunjoen kunnostushankkeen toteutuskustannuksiksi on arvioitu noin 60 000 euroa. Kunnostustoimiin sisältyy mm. vesieliöiden suojapaikkojen rakentamista, lisääntymisalueiden sorastusta, kuivuneiden uomanosien vesittämistä, liettymien poistoa, eroosioalueiden vahvistamista, perkausvallien levittämistä, turvallisia tulvitusalueita sekä ryteikköjen käsittelyä, vaellusväylien aukaisua ja keinotekoisten "saunapatojen" muotoilua.

Esittelyn jälkeen tarkistettu kunnostussuunnitelma toimitetaan luvanhakua varten aluehallintovirastoon. Samalla tulisi aloittaa neuvottelut hankkeen rahoituksesta. Useimmiten kunnostushankkeiden rahoituksesta ovat vastanneet valtio ja kunta. Osakaskunnat ovat puolestaan sitoutuneet kunnostuksen jälkeisen kalataloudellisen käytön ja hoidon järjestelyihin. Lupa- ja rahoituskysymysten ratkettua sovitaan rannan- ja vesialueen omistajien kanssa toteutuksen yksityiskohdat ennen varsinaista kunnostustyötä. 

Kutsu:

Nytkymenjoen toteutus-, rahoitus- ja luvanhakukelpoinen kunnostussuunnitelma esitellään asianosaisille ja kaikille asiasta kiinnostuneille Jämsässä, Partalan koululla (Partalantie 212, 42 100 Jämsä) torstaina 2. helmikuuta kello18 alkaen.  

Kuvat:

Partalan putous.JPG (vapaasti median käyttöön, kuvaaja: Anssi Eloranta)
Sijaintikartta.jpg 

Lisätietoja:

Anssi Eloranta, kalabiologi, Keski-Suomen ELY-keskus, puh. 040 533 6976, [email protected]