Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus aloittaa hyydöntorjunta puomien asentamisen Kymijokeen viikolla 42. Kymijoella on käytetty puomeja hyydön torjuntaan 1920-luvulta lähtien. Puomit ovat pääsoin puutukkeja, jotka on sidottu ketjuilla toisiinsa. ELY-keskus on viime vuosina käyttänyt myös köysistä tehtyjä puomeja joen pintavirtauksen hidastamiseksi ja jäätymisen nopeuttamiseksi.
Alijäähtynyt vesi hyytyy pintoihin
Hyytöä muodostuu, kun veden virtaus on riittävän nopeaa ja veden lämpötila laskee lähelle jäätymispistettä tai sen alle. Alijäähtyneen veden kohdatessa esteen esim. kiven, sen virtaus hidastuu ja vesi jäätyy hyyteenä kiviin ja muihin pohjamateriaalehin. Hyytöjä syntyy eniten, kun pakkanen on kovaa ja veden virtaus joessa on suuri. Myös tuuli lisää hyydön muodostumista. Hyytö voi aiheuttaa voimakkaita ja äkillisiä tulvia. Tämän vuoksi hyytöjä pyritään ehkäisemään jo ennakkoon mm. hyytöpuomeilla. Syksyllä, ennen pakkaskautta ja joen jäätymistä, puomit vedetään joen poikki pahimpiin hyytökohteisiin. Näin hidastetaan veden pintavirtausta niin, että jokeen syntyisi jääkansi. Jääkansi estää veden jäähtymistä ja siten hyydön muodostumista.
Hyytöpuomeja asennetaan Kymijokeen kaikkiaan noin 20, lähinnä Kymijoen alaosalle mm. Susikoskelle, Ahvionkoskelle, Kultainkoskelle, Pernooseen, Parikkaan, Siikakoskelle, Langinkoskelle sekä Hirvikoskelle. Hyytöpuomit poistetaan Kymijoesta keväällä 2012.
Kymijoen virtaama on suuri
Kymijoen vesistöalueella syksy on ollut poikkeuksellisen runsassateinen. Myös kesän sademäärä oli tavanomaista suurempi ja monien vesistöalueen järvien vedenpinnat ovat korkealla. Kesäkuun alusta laskettu sadekertymä jaettuna tasaisesti koko vesistöalueelle on ollut lähes 400 mm, kun se pitkällä aikavälillä on vastaavalla jaksolla ollut keskimäärin runsaat 250 mm. Erityisen paljon on satanut Kymijoen vesistöalueen luoteisosassa, paikoin jopa 500 mm. Siellä eräiden järvien vedenpinnat nousivat syyskuussa ajankohtaan nähden jopa ennätyksellisen korkealla.
Kymijoen virtaama on joen alajuoksulla Ahviossa tällähetkellä tasolla 400 m3/s, joka on 150 m3/s suurempi kuin keskimäärin lokakuussa. Ennusteen mukaan virtaamat pysyvät suurina koko talven ajan, tasolla yli 300 m3/s Kymijoen alajuoksulla. Mikäli talvesta tulee kylmä, saattavat suuret virtaamat lisätä hyydön muodostumisen riskiä ja talvesta saattaa tulla vaikea hyydön muodostumisen ja torjunnan osalta.
Lisätietoa vesitilanteesta:
Kymijoen vesistöalueen vesitilanne:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=61747&lan=fi
Valtakunnallinen vesitilanne:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=378920&lan=fi&clan=fi
Lisätietoja
Hyytöpuomien asennus rakennusmestari Tapio Piipari 0400 650 614
Vesitilanne Kymijoella vesistöinsinööri Juha Pohjoisaho 040 518 8975