Navigointivalikko
Tiedotearkisto

Tiedotearkisto

Tiedotearkistossa on vanhasta ely-keskus.fi-järjestelmästä siirretyt kaikkien virastojen tiedotteet (1.1.2010-16.4.2013). Näissä arkistotiedotteissa aluevalinta ja tiedotteissa olevat liitetiedostolinkit eivät toimi.

TIEDOTEARKISTO
null Kevättulvat laskussa suurimmassa osassa Lounais-Suomea

Pääsiäisen lämpimät säät ja vesisateet vauhdittivat lumen sulamista ja tulvahuiput saavutettiin viikonlopun aikana suurimmassa osassa Lounais-Suomen vesistöjä. Pienimmissä jokivesistöissä virtaamat ovat jo laskusuunnassa, mutta runsaiden vesisateiden sattuessa ne voivat vielä kääntyä kasvuun. Lounais-Suomen järvissä vedenkorkeudet ovat vielä noususuunnassa. Järvien tulvahuiput saavutetaan vasta huhtikuun loppupuolella, suurimmissa järvissä vasta toukokuun alussa. Erityisen suurta järvien tulvimista ei ole odotettavissa.

Toistaiseksi saavutetut kevättulvahuiput olivat monissa Varsinais-Suomen ja Satakunnan jokivesistöissä noin vuoden keskimääräisen tulvahuipun suuruisia. Jäiden lähtö Uskelanjoesta aiheutti jääpadon Salon keskustan kohdalle, josta aiheutui toistaiseksi tämän kevään suurimmat tulvavahingot. Sirppujoella tulvavirtaama oli poikkeuksellisen suuri, virtaama 45 m3/s oli suurempi kuin kertaakaan aikaisemmin vuodesta 1970 alkaneen havainnoinnin aikana, mutta suuria vahinkoja ei silti syntynyt. Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöissä tulvahuiput saavutetaan tämän viikon aikana.

Lounais-Suomen suurimman joen eli Kokemäenjoen alajuoksun virtaama on tällä hetkellä noin 350 m3/s ja saattaa nousta ensi viikonloppuun mennessä 500 m3/s:n tasolle. Joen merkittävimmän sivuhaaran eli Loimijoen virtaama on parasta aikaa huipussaan, noin 200 m3/s. Tästä on aiheutunut tulvimista alavilla peltoalueilla. Loimijoen jääkansi on ohentunut ja pehmennyt sekä paikoin sulanut, joten erityisen suurta riskiä jääpatojen muodostumiselle jäiden lähdön yhteydessä ei ole.

Karvianjoen vesistössä tulvahuippu saavutettaneen ensi viikonloppuna. Tulvavirtaamat tulevat jäämään normaalia tulvahuippua pienemmiksi. Jokien jääkannet eivät talven jäljiltä olleet juurikaan keskimääräistä paksumpia ja kasvaneet virtaamat ovat ohentaneet niitä. Lisäksi jään laatu on vesisateiden ja auringonpaisteen vuoksi kohtalaisen heikkoa, joten jääpatotulvien riski ei ole erityisen suuri.

Muista kuin Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöistä jokien jäät ovat pääasiassa lähteneet. Jäät sekä merialueilla että järvillä ovat myös heikentyneet ja ovat erittäin vaarallisia jäällä kulkijoille. Varsinais-Suomen ELY-keskus kehottaa ihmisiä olemaan menemättä jäille.

Lisätietoja:

Olli-Matti Verta, puh. 0400 523 915
Pauli Myllymäki, puh. 040 833 9730


Alueellista tietoa