Uudenmaan ELY-keskus on antanut lausuntonsa Liikenneviraston Kerava-Riihimäki-lisäraide -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. ELY-keskuksen mukaan hankkeen merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat melu ja tärinä sekä vaikutukset pohjavesiin. Liikennevirasto suunnittelee pääradan Pasila-Riihimäki-rataosuuden muuttamista neliraiteiseksi. Rakentaminen alkaa vaiheittain aikaisintaan vuonna 2013. Ensimmäisen noin 15 kilometrin mittaisen rataosuuden rakentaminen kestää noin kolme vuotta.
Uudenmaan ELYkeskus on yhteysviranomaisena pyytänyt lausuntoja hankkeesta sekä vastaanottanut mielipiteitä. Useimmissa lausunnoissa hanketta pidetään tärkeänä osana Helsingin seudun liikennejärjestelmän kehittämistä. Lähes kaikki lausujat huomauttavat kuitenkin, että melu- ja tärinävaikutuksia tulisi kaikin keinoin pyrkiä lieventämään muun muassa rakentamalla riittävästi meluesteitä.
Ihmisten viihtyvyyden kannalta on melun ja tärinän osuus heikentävänä tekijänä suuri. Arviointiselostuksessa on tunnistettu melusuojauksen kohteita. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että jatkosuunnittelun yhteydessä on melulaskentaa ja meluntorjunnan suunnittelua tarkennettava. Lisäksi tulee tarkastella, kuinka tärinähaittojen voitaisiin lieventää.
Alueella tärkeitä pohjavesialueita, liito-oravia ja uhanalaisia kasveja
ELY-keskuksen mukaan hanketta on käsitelty hallittuna kokonaisuutena ja sen aiemmin arviointiohjelmasta antama lausunto on otettu huomioon. Hanke tukee raideliikenteen kehittämistä. Selostuksessa olisi kuitenkin pitänyt tarkastella tarkemmin radan rakentamisen ja käytön aikaisia vaikutuksia pohjavesiin, erityisesti vaikutuksia Monnin kylän pohjaveden lähdealueeseen ja Hyvinkään pohjavesialueeseen. Radan rakentamisessa joudutaan kajoamaan lähdealueeseen ja rakentamaan rata osaksi lähdealueen päälle. Lähteen vedet ovat pääosin peräisin Hyvinkään pohjavesialueelta, joka on yksi Uudenmaan merkittävimmistä pohjavesivarastoista.
Selostuksessa todetaan, että radan rakentamisella on kielteisiä vaikutuksia radanvarren luontoarvoihin. Siksi Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että suunnitelmien tarkentuessa luontoselvityksiä tulee päivittää ja luontovaikutusten arviointia tarkentaa. Lisäksi tulee suunnitella lajisuojelun ja ekologisten yhteyksien säilymisen kannalta lieventäviä toimenpiteitä ja seurantaa.
Hausjärvellä Monnin liito-orava-alueen kohdalla vaihtoehtoa ei voida toteuttaa heikentämättä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Radan jatkosuunnittelusta riippuu heikentyvätkö myös Yli-Keravan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat. Mikäli hanke heikentää tai hävittää liito-oravan lisääntymispaikkoja, edellyttää hankkeen toteuttaminen luonnonsuojelulain mukaista poikkeuslupaa.
Hankkeen toteuttaminen hävittää uhanalaisen hirvenkellon sekä hyönteisille tärkeiden ravintokasvien ketomarunan ja keltasauramon kasvupaikat. Näiden kasvien siirtoistutusten suunnittelu ja istutusten onnistumisen seuranta on tärkeää.
Hanke hävittää myös uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien sauramoviirukoin ja sauramomykerökoin elinympäristöt alueelta. Tärkeää olisi, että ratavarsi säilyisi avoimena ja paahdelajeille sopivana elinympäristönä. Arvokkailla perhosalueilla ratapenkereet tulee jättää hiekka- tai sorapintaisiksi. Hankkeen haitallisia vaikutuksia tulee lieventää vaiheistamalla rakentaminen siten, että radanvarressa säilyy hyönteisille tärkeitä paahdeympäristöjä koko rakentamisen ajan.
Lisätietoja:
- Ylitarkastaja Tuomas Autere, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, p. 040 503 6172, [email protected]
Kuvissa Kerava-Riihimäki-radanvarsi ja hyönteisten tärkeä ravintokasvi, ketomaruna.