Tiedotearkisto

Suomi jakautuu alueellisesti 71 seutukuntaan. Puolen vuoden sisällä elinkeinoelämän tilanteen arvioidaan paranevan 46 seutukunnassa. Vuoden sisällä tilanteen odotetaan kehittyvän suotuisasti jo 58 seutukunnassa. Työttömyyden odotetaan kuitenkin vähenevän puolen vuoden kuluessa vain 26 seutukunnassa, mutta vuoden aikana jo 54 seutukunnassa.

Talous elpyy, mutta erot toimialojen ja alueiden välillä ovat suuria

Alueiden talouskehitys on ollut positiivista: vienti on kasvussa, teollisuuden tilauskannat ovat kohentuneet ja lomautettuja on kutsuttu takaisin töihin. Metsäteollisuuden alamäki on pysähtynyt. Massa- ja paperiteollisuuden suhdanteet ovat selkeästi parantuneet. Viennin elpyminen vaikuttaa myönteisesti kuljetusalaan. Tilauskannat ovat kuitenkin lyhyet, ja tilanteet vaihtelevat merkittävästi toimialoittain ja yrityksittäin.

Pohjois- ja Itä-Suomessa talouden kehityksen veturiksi on nousemassa kaivosala. Käynnissä olevien kaivoshankkeiden lisäksi suunnitteilla on useita kaivoksia. Investoinnit tuulivoimaan ja bioenergiaan näkyvät Lapissa ja Keski-Suomessa.

Rakentaminen ja kauppa ovat selvinneet taantumasta pelättyä paremmin. Kaupan kasvu jatkuu, ja alan työllisyys paranee. Isoja investointeja on tulossa muun muassa pääkaupunkiseudulle, Kouvolaan, Poriin ja Kuopioon. Venäläisten ostosmatkailijoiden merkitys on kasvussa Kaakkois-Suomessa ja Itä-Suomessa. Rakentaminen on pysynyt pinnalla korjausrakentamisen ja elvytysluonteisten hankkeiden avulla. Myös uudisrakentaminen on piristynyt.

Selkeästi heikkenevää kehitystä on odotettavissa vain Turun ja Varkauden seutukunnissa. Turussa tämä johtuu laivanrakennusteollisuuden vaikeuksista, jotka heijastuvat koko Varsinais-Suomeen. Varkauden tilanne heikkenee, kun sanomalehtipaperin tuotanto lopetetaan.

Työttömyys on kääntymässä laskuun

Työttömyys laskee suurimmassa osassa maata. Työttömyyden aleneminen perustuu lomautusten päättymisen lisäksi työvoiman ikääntymiseen. Nuorten työllisyystilanne helpottuu pikkuhiljaa, mutta pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy. Uusien työpaikkojen määrä on lähtenyt lievään kasvuun. Varsinkin vuokratyön osuus on selkeässä nousussa.

Työttömyys on vähentynyt erityisen voimakkaasti Kainuussa, jossa on paljon ikääntyvää väestöä. Työttömyyden odotetaan pahenevan vielä Etelä-Suomessa, etenkin Turun seudulla.

Pirkanmaan tilanne

Pirkanmaa on päässyt kiinni maailmantalouden kasvusta, ja vientiteollisuuden tilanteen paraneminen näkyy selvästi maakunnassa. Teollisuudessa kysyntä on kasvanut voimakkaasti ja kasvu luo myös positiiviset elinkeinoelämän lähitulevaisuuden näkymät. Metsäteollisuus on elpynyt vuoden alkupuolella eniten. Alueen keskeisimmällä toimialalla teknologiateollisuudessa pk-sektorin näkymät ovat eriytyneet. Myönteinen kehitys näkyy innovatiivisen toiminnan ja uusien yritysten perustamisen aktiivisuutena sekä konkurssien määrän laskuna.

Työllisyys paranee viiveellä. Vuoden alkupuolella työttömyys edelleen kasvoi, mutta aiempaa selvästi hitaammin. Työttömänä oli kuukausittain keskimäärin noin 30 000 henkilöä ja lisäksi työvoimapoliittisissa toimenpiteissä noin 8 000 henkilöä. Lomautusten piirissä olevien määrä alkoi vähetä selvästi vuodenvaihteen jälkeen. Nuorten työttömyys on pysytellyt korkealla tasolla ja pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen kasvanut voimakkaasti. Työttömien määrä on kasvanut kaikilla päätoimialoilla ja eniten konepaja- ja rakennusmetallityössä sekä teknisessä työssä. Teollisuuden aloilla työttömyyden kasvu on kuitenkin hidastunut edellisvuoteen verrattuna. Uhkana on suhdannetyöttömyyden patoutuminen rakennetyöttömyydeksi, kun vaikeasti työllistyviä Pirkanmaalla on jo yli 15 000.

Lisätiedot Pirkanmaalla:
Pirkanmaan ELY-keskus, tutkimuspäällikkö, HTT Juhani Turtiainen,
puh. 0400 47116 ja suunnittelija Kati Raunio, puh. 050 591 4687.