Virtavesien hoitotyötä edistetään monipuolisesti Kyrösjärven alueella

Kyrösjärveen laskee monta upeaa ja monimuotoista jokea ja puroa, ja alueen virtavesien hoitotyötä on edistetty jo usean vuosikymmenen ajan erilaisin selvityksin ja kunnostuksin. Työhön ovat osallistuneet monipuolisesti eri viranomaistahot, kalatalousalueet, yhdistykset sekä paikalliset maanomistajat. Työtä on kuitenkin vielä paljon tehtäväksi, ja tänä vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen vesiyksikkö lähtee mukaan edistämään Kyrösjärven rakennettujen virtavesien tilaa.

Erittäin uhanalaiseksi luokiteltu taimen asustaa Kyrösjärveä ympäröivissä virtavesissä. Kuva UNSPLASH

Hämeenkyrön, Ikaalisten ja Ylöjärven alueella sijaitseva Kyrösjärvi kerää vetensä usean jokivesistön alueelta, joista jokainen muodostaa omanlaisensa, monipuolisen ja merkittävän kokonaisuuden kasveineen ja eliöineen. Valtakunnallisesti vesistöjen tilaan heikentävästi vaikuttavat maa- ja metsätalouden kuormitus, ojitukset ja ruoppaukset sekä vesistörakentaminen ovat kuitenkin jättäneet jälkensä myös Kyrösjärven alueelle. Esimerkiksi erittäin uhanalaiseksi luokiteltu taimen on taantunut lisääntymisalueiden heikentymisen sekä vaellusyhteyksien katkeamisen seurauksena.

Pirkanmaan ELY-keskuksen vesiyksikkö edistää virtavesien hoitotyössään rakennettujen, eli ihmistoiminnan muokkaamien, vesien tilaa. Koska suuri osa virtavesistämme ei ole välttynyt ihmistoiminnan vaikutuksilta, on rakennettujen vesien vesienhoitokenttä laaja. Työssä tuotetaan lisätietoa kunnostuksia ja ennallistamista ajatellen sekä edistetään jo tuotetun tiedon viemistä käytäntöön.

Tiedon kokoamista ja yhteistyötä

Rakennettujen vesien hoitotyö käynnistettiin ELY-keskuksen tekemällä selvityksellä, jossa kartoitettiin Kyrösjärven alueella jo aikaisemmin tehdyt vesistökunnostukset ja -selvitykset.

"Laajan selvitystyön myötä päästiin perille siitä, missä virtavesikunnostuksia, tutkimusta ja inventointeja on jo tehty ja missä tiedon aukkoja vielä on", vesienhoidon asiantuntija Iia-Elisabeth Suomi kertoo. Hän kertoo, että selvityksen myötä löytyi useita kohteita, joista tietoa on vain niukasti.
"Näistä lähdemme nyt ensi kesänä keräämään konkreettista tietoa. Lisäksi löytyi paljon jo inventoituja kohteita, joiden osalta vesienhoitohankkeita voidaan lähteä edistämään", Suomi lisää. Selvityksen lisäksi Kyrösjärven alueella virtavesityötä tekeville perustettiin yhteistyöryhmä.
"Alueella usea taho toimii virtavesikysymysten parissa, joten yhteistyöryhmän avulla pääsemme kaikki tukemaan toistemme työtä, mikä on tärkeää" Suomi iloitsee.
 

Taimenen esiintyminen koekalastuksissa Kyrösjärven alueella.
 

​​​​​​​Inventoinneilla kerätään lisätietoa

Selvityksen myötä Kyrösjärven alueelta löytyi useita virtavesiä, joista ei juurikaan ole tietoa.
"Jos virtavesien tilaa halutaan parantaa, tulee esimerkiksi veden laadusta, monimuotoisuudesta sekä nousuesteen muodostavista rakenteista olla riittävästi tietoa", kertoo ylitarkastaja Salla Taskinen.

"Lisätiedon tarpeessa olevia kohteita on todella paljon, mutta ensi kesänä näitä tietoja lähdetään keräämään Mylly-Kartunjoen vesistöstä, Röyhiö-Iso-Karppajärven reitiltä sekä muutamasta yksittäisestä purosta" Taskinen lisää. Inventoitavat virtavedet tullaan kävelemään kauttaaltaan mahdollisimman hyvän kokonaiskuvan muodostamiseksi.

Paikalliset avainasemassa vesienhoitotyön toteutuksessa

Kunnostus- ja selvitystyötä tehdään paljon. Vesistöjä sivu-uomineen ja latvapuroineen on kuitenkin niin paljon, että mahdollisuuksia kaikkien vesistöjen kokonaisvaltaiselle ja säännölliselle inventoinnille ei ole. Tiedon keräämisessä ja kunnostustöiden toteutumisessa kaikista tärkein rooli onkin paikallisilla.
"Paras tieto vesistön historiasta sekä tilan muuttuneisuudesta löytyy lähes aina heiltä, jotka sen äärellä viettävät aikaa", Iia-Elisabeth Suomi kertoo.

Kunnostusten toteutuminen vaatii myös aina maan- ja vesialueen omistajan luvan. Suomi toteaakin, että ELY-keskuksella kaivataan maanomistajien korvaamatonta tietoa esimerkiksi

• vaellusesteen muodostavista vesirakenteista (esim. padot ja tierummut)
• potentiaalisista kunnostuskohteista
• lisäselvitystarpeisista puroista/muista virtavesistä

ELY-keskukselta voi myös kysyä tietoa vesistöjen tilasta, kunnostusmahdollisuuksista tai kunnostusten rahoitusvaihtoehdoista.

​​​​​​​Tierummut muodostavat usein esteen eliöiden liikkumiselle vesistössä. Kuva Heikki Holsti

Lisätietoja:

Vesienhoidon asiantuntija Iia-Elisabeth Suomi (tavoitettavissa 2.5. alkaen)
[email protected]
0295 036 066

Ylitarkastaja Salla Taskinen (tavoitettavissa 2.5. alkaen)
[email protected]
​​​​​​​0295 036 150