Tiedotteet 2015

Vuoden 2015 leväseurannan yhteenveto Pohjois-Savossa: sinileväkukinnot keskimääräistä harvinaisempia (Pohjois-Savon ELY-keskus)

Kesäkauden 2015 viikoittainen leväseuranta päättyi viime viikolla. Kesäkuun alusta syyskuun lopulle asti kestäneen seurantajakson aikana Pohjois-Savon järvien sinilevätilanne oli kokonaisuutena rauhallinen: sinileväkukinnot olivat selvästi koko edeltävän seurantajakson 1998-2013 keskimääräistä tilannetta harvinaisempia (ks. leväbarometri). Kulunutta kesää leimasi pitkään viileänä ja sateisena jatkunut sää, minkä vuoksi myös pintavedet pysyivät keskimääräistä viileämpinä elokuun toiselle viikolle saakka. Runsaiden sateiden aiheuttaman lisääntyneen valunnan vuoksi ravinteita huuhtoutui runsaasti vesistöihin, mikä osaltaan edesauttoi sinileväkukintojen runsastumista sään lämmittyä heinä-elokuussa. Kukinnat jatkuivat paikoin syyskuun lopulle asti.

Leväkukinnat yleistyivät vasta loppukesällä

Kuluneen seurantakauden ensimmäiset sinilevähavainnot Pohjois-Savon vakioseurantapaikoilla tehtiin vasta heinäkuun puolivälissä, mikä on koko 18 vuotta kestäneen leväseurannan myöhäisin ajankohta ensimmäisille havainnoille. Myös vakioseurannan ulkopuolelta ensimmäiset ilmoitukset sinilevähavainnoista saatiin vasta heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Kesäkuussa puolestaan kansalaishavaintoja saatiin sinänsä harmittomasta, mutta rantakivillä runsaana kasvaneesta rihmamaisesta Ulothrix-viherlevästä.

Suurimmaksi osaksi kesän aikana havaitut sinileväesiintymät olivat runsaudeltaan vähäisiä, ja vakioseurantapaikoilla runsaita kukintoja havaittiin yhteensä vain kolme kertaa: elokuussa Kiuruveden Toiviaisjärvellä, Iisalmen Porovedellä ja Lapinlahden Onkivedellä. Onkiveden sinileväkukinnot olivat järvelle tyypilliseen tapaan pitkäkestoisia: sinilevää havaittiin siellä yhteensä kahdeksalla viikolla, ja vielä seurantakauden päättyessäkin.

Elo-syyskuussa säät muuttuivat keskimääräistä lämpimämmiksi, minkä johdosta myös järvien pintavesien lämpötilat olivat vielä syyskuun lopulla jopa lähes neljä astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeammalla. Syyskuun puolen välin seudulla saatiinkin runsaasti kansalaisilmoituksia sinilevälautoista ympäri Kallavettä ja Pohjois-Savoa. Kansalaisyhteydenottojen runsauden vuoksi Pohjois-Savon ELY-keskuksessa tehtiin syyskuussa tarkastelu Kallaveden ravinnetilanteesta, jonka mukaan leväkukintojen todennäköinen aiheuttaja oli fosforin kerrostuminen päällysveteen yhdessä lämpimän päällysveden ja tyynen sään kanssa. Fosforipitoisen veden kerrostuminen pintaveteen loppukesästä ei vedenlaatutarkkailun tulosten valossa ole Kallavedessä erityisen poikkeuksellista. Toisaalta kylmien öiden myötä Kallaveden lämpötilakerrostuneisuus alkoi syyskuussa purkautua ja ravinteita pääsi myös syvemmistä vesikerroksista pintaveteen levien käyttöön. Alkusyksyn sinileväkukinnot eivät tällaisissa olosuhteissa ole erityisen poikkeuksellisia.

Levätilanteen seuranta jatkuu taas ensi kesänä

Sinilevät ovat luonnollinen osa järvien eliöstöä ja pintakukintoja voi esiintyä hyväkuntoisissakin järvissä satunnaisesti. Pitkittyneet ja usein toistuvat leväkukinnot voivat kuitenkin olla merkki järven heikentyneestä tilasta mm. liiallisen ravinnekuormituksen seurauksena. Pohjois-Savon järvien sinilevätilannetta seurattiin viikoittain kesäkuun alusta syyskuun loppuun yhteensä 23 havaintopaikalla eri puolilla maakuntaa. Kyseessä oli ympäristöhallinnon järjestämän levähaittaseurannan kahdeksastoista kesä. Seuranta toteutettiin yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, kunnallisten viranomaisten ja yksityishenkilöiden kanssa. Leväseuranta jatkuu jälleen kesäkuussa 2016.

Lisätietoja

Hydrobiologi Antti Kanninen, p. 0295 026 801, antti.kanninen(at)ely-keskus.fi