Navigointivalikko
Tiedotearkisto

Tiedotearkisto

Tiedotearkistossa on vanhasta ely-keskus.fi-järjestelmästä siirretyt kaikkien virastojen tiedotteet (1.1.2010-16.4.2013). Näissä arkistotiedotteissa aluevalinta ja tiedotteissa olevat liitetiedostolinkit eivät toimi.

TIEDOTEARKISTO
null Uutta järviruovikon korjuumenetelmää testataan Luvialla

Luvian Lohikarissa on tällä viikolla aloitettu järviruovikon korjuu uudella menetelmällä. Lännen Järviperkaus Oy:n kehittämä korjuulaitteisto tuottaa valmiiksi silputtua järviruokoa, jota voidaan polttaa muiden korsimateriaalien tavoin energiaksi. Ruokosilpun palamista testataan ja analysoidaan Eurajoella Väkiparran tilan uudessa lämpölaitoksessa. Järviruoko on ilmastoystävällinen biopolttoaine, jonka suunnitelmallisella korjuulla voidaan parantaa rantojen ja vesien tilaa.

Uusi ruovikon korjuumenetelmä on uraauurtava Suomessa. Telaketjuilla varustetut korjuukoneet mahdollistavat ajamisen pehmeillä, usein huonosti jäätyvillä ruovikkoalueilla. Lisäksi leikkuussa suoraan silppuuntuva ruokomateriaali on helppo kuljettaa jatkokäyttöön.

Rinnekoneeseen asennettu silppuri leikkaa ja silppuaa ruokokasvuston tehokkaasti. Valmis silppu puhalletaan jalaksilla varustettuun peräkärryyn.
Kuvat: Terhi Ajosenpää 

Järviruoko käyttäytyy polttoaineena samalla tavoin kuin ruokohelpi tai viljan olki. Sen energiasisältö on lähes sama kuin puuhakkeella painokiloa kohden. Haasteena on kuitenkin ruo'on keveys, mikä vaikuttaa mm. kuljetuskustannuksiin. Ruo'on käyttöä polttoaineena on tutkittu viime vuosina paljon mm. Tallinnan teknillisessä yliopistossa. Käytännön kokemuksia poltosta lämpölaitoksissa on kuitenkin vielä vähän. Väkiparran tilalla on otettu viime lokakuussa käyttöön lämpölaitos, jossa voidaan polttaa pelkästään korsimaisia polttoaineita ilman seospolttoa hakkeen kanssa. Polttokoe onkin tarkoitus tehdä 100 % ruokosilpulla. Palamistulosta analysoidaan Satakunnan ammattikorkeakoulun savukaasujen mittalaitteilla.

Järviruokoa ei tarvitse kylvää eikä lannoittaa, vaan se muodostaa kasvustot ilman ihmisen tuotantopanoksia. Yhden ruovikkohehtaarin energiasisältö on keskimäärin noin 21 MWh, mikä vastaa yhden pientalon vuotuista energiankulutusta.

Ruovikot ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet riesaksi asti. Ne heikentävät rantaluonnon monimuotoisuutta ja veden laatua, lisäävät metaanipäästöjä ja vaikeuttavat rantojen käyttöä. Hyvin suunnitellulla leikkuulla saadaan monia hyötyjä niin ihmisille kuin luonnolle. Monien hyötyjen vuoksi oman tukimuodon saaminen järviruo'on korjuuseen olisi perusteltua. Tuki mahdollistaisi rantojen hoitoon erikoistuneen yrittäjyyden ja laitteiston kehittämisen.

Talvella korjattava järviruoko sopii energiakäytön lisäksi rakentamiseen, kateaineeksi ja kuivikkeeksi. Baltian maissa ja Keski-Euroopassa se on arvostettu katto- ja eristemateriaali. Suomessakin olisi syytä elvyttää ruo'on käyttöä rakentamisessa.

Tutustumistilaisuudet

Tiedotusvälineillä on mahdollisuus tutustua järviruovikon korjuuseen 4.3. ja polttoon lämpölaitoksella 12.3. seuraavasti:

  • maanantaina 4.3. klo 14 - 15, korjuualue sijaitsee Luvian Lohikarissa,
    osoite: Lohikarintie 1, Luvia
  • tiistaina 12.3. klo 15 - 16, Väkiparran tilan lämpölaitos,
    osoite Krisantie 93, Eurajoki.

Molempiin tilaisuuksiin pyydetään ilmoittautumista saman päivän aamuna klo 10 mennessä: terhi.ajosenpaa(at)ely-keskus.fi tai puh. 0295 022 852.

Järviruo'on korjuuta tehdään myös Varsinais-Suomessa Maskussa maaliskuun puolivälissä.

Ruovikon leikkuut ja käyttökokeet ovat osa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vesien- ja luonnonhoidon edistämishanke VELHOa, jota rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hankkeen tavoitteena on kehittää vesienhoidon hyviä käytäntöjä ja luonnonhoitomenetelmiä, ranta-alueiden uudentyyppistä suunnittelua, testata kesä- ja talviruo'on hyötykäyttöä ja laatia hoito- ja käyttösuunnitelmia Natura 2000 -alueille. Hanke tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.

Lisätietoja:

Terhi Ajosenpää, projektikoordinaattori,
VELHO-hanke, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 022 852, terhi.ajosenpaa(at)ely-keskus.fi

Sami Starck, toimitusjohtaja,
Lännen Järviperkaus Oy, p. 0400 790 173

Manu Hollmen, bioenergianeuvoja,
Prizztech Oy, p. 044 710 5395

Manu Puttonen, biolämmityksen asiantuntija,
ABC-Biopower Oy, p. 050 5525278


Alueellista tietoa