Navigointivalikko
Tiedotearkisto

Tiedotearkisto

Tiedotearkistossa on vanhasta ely-keskus.fi-järjestelmästä siirretyt kaikkien virastojen tiedotteet (1.1.2010-16.4.2013). Näissä arkistotiedotteissa aluevalinta ja tiedotteissa olevat liitetiedostolinkit eivät toimi.

TIEDOTEARKISTO
null Kemiönsaaren Nordanå – Lövbölen tuulivoimapuisto -hankkeen ympäristövaikutukset arvioitu

Egentliga Finlands Energi Ab valmistelee tuulivoimapuiston rakentamista Kemiönsaaren kunnan Nordanå-Lövbölen alueelle, noin 10 kilometrin päähän Kemiön keskustasta. Yleiskaavan laatiminen alueelle on aloitettu. Suunnittelualueen pinta-ala on 1 960 hehtaaria ja suunnitelma sisältää 20–31 voimalaitosta. Yksittäisen voimalaitoksen teho on arviolta 2,3–4 megawattia (MW) ja napakorkeus on maksimissaan 141 metriä maanpinnasta. Tuulivoimaloiden lisäksi alueelle rakennetaan niiden tarvitsema huoltotieverkosto sekä sähkönsiirtoyhteydet. Liikenne tuulipuistoon tullaan suunnittelemaan pääasiassa olemassa olevia teitä hyödyntäen.

Hankkeessa on 0-vaihtoehdon lisäksi kaksi toteuttamisvaihtoehtoa. VE 1: Tuulipuistoalueelle rakennetaan 31 turbiinia. Turbiinien napakorkeus on noin 100–141 metriä maanpinnasta ja niiden teho on 2,3–4 MW. VE2: Tuulipuistoalueelle rakennetaan 20 turbiinia, korkeudet ja tehot kuten edellä. Sähkönsiirto valtakunnalliseen sähköverkkoon tapahtuu 110 kV voimajohdolla ilmajohtona Fingrid Oyj:n sähköasemaan, jolle on matkaa noin 4 kilometriä.

Hankkeesta on annettu seitsemän lausuntoa ja esitetty seitsemäntoista mielipidettä.

YVA-hankkeiden yhteysviranomaisena toimiva Varsinais-Suomen
ELY-keskus on antanut selostuksesta lausuntonsa

Kemiönsaarelle on suunniteltu useita tuulivoimapuistoja, ja mikäli ne kaikki toteutuvat, aiheuttavat ne yhdessä alueelle merkittäviä muutoksia. Nyt käsillä oleva Nordanå – Lövbölen hanke on edellyttänyt YVA-menettelyä. Arviointiselostus on monipuolinen ja kattava, joskin hankkeen sijainnista ja alueen luonnon olosuhteista johtuen on edelleen tarpeen selvittää joitakin luontovaikutuksia.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn liittyy keskeisesti selvitysten laatu ja menettelyn läpinäkyvyys. Kannanotoissa on nostettu esille tätä koskevia epäilyjä. Hankkeen vaikutuksia on selvitetty käytettävissä olevien ja YVA-prosessin kuluessa tehtyjen selvitysten avulla. Selvitysten teossa puolueettomuus ja objektiivisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä, ja hankkeesta vastaavan tulee esittää kaikki niihin mahdollisesti liittyvät epävarmuudet. Yhteysviranomainen arvioi näitä lausunnossaan, muttei voi määrätä hankkeesta vastaavaa teettämään selvityksiä tietyssä tutkimuslaitoksessa.

Pääosa vaikutusten tarkastelusta keskittyy hankkeessa toteutettavien rakentamistoimenpiteiden lähiympäristöön, mm. kasvillisuuden, lajiston ja arvokkaiden elinympäristöjen tarkastelu ja muinaismuistot. Laajempana lähitarkastelualueena on käytetty noin 2 km etäisyysvyöhykettä hankealueesta, mm. melun ja vilkkumisen osalta. Maisematarkastelu on tehty aina 30 km etäisyydelle ulottuvana.

Maisemavaikutusten tarkastelu on toteutettu etäisyysvyöhykkeitä käyttäen. Tarkastelua on havainnollistettu useilla kuvasovitteilla, jotka tuovat hyvin esille hankkeen vaikutuksen maisemassa ja saariston maisemakuvan merkittävän muutoksen.

Tuulivoimalaitosten luontovaikutuksia on selvitetty maassamme verrattain vähän eikä selvitysten riittävästä tasosta ole vielä syntynyt yhtenäistä linjausta viranomaisten kesken. Eliöryhmistä lepakot tunnetaan yleisesti heikoiten. Lepakot ovat tiukasti suojeltuja lajeja, joten varovaisuusperiaatetta noudattaen on hankkeen vaikutusalueen lepakkofauna syytä selvittää perusteellisesti sekä pesivien että muuttavien lajien osalta vielä kaavoituksen yhteydessä.

Alue on lintujen muuttoalue ja tämä on sen keskeinen luontoarvo. Nykyisissä vaihtoehdoissa myllyjen sijoittelu itä-länsisuunnassa muodostaa linnuille selkeän esteen. Linnustoa koskevaa selvitystä voidaan pitää arvioinnissa riittävänä, kun metson soidinalueet on selvitetty.

Välkevaikutus syntyy roottorin lapojen pyörimisestä aina 1-3 kilometrin etäisyydelle tuulivoimalasta. Varjostus on mallinnettu laskennallisesti välketunteina vuodessa. Mallinnus ei ota huomioon puuston vaikutusta. Vilkkuvan varjon esiintymiselle ei ole määritelty Suomessa ohjearvoja. Ruotsissa käytetään laskelmissa 8 vuosittaisen tunnin ja Tanskassa 10 tunnin arvoa. Mallinnuksen mukaan 9 -16 kiinteistöllä esiintyy varjostusta yli 8 tuntia vuodessa ja 2 - 15 kiinteistöllä yli 10 tuntia vuodessa.

Suunniteltujen voimalatyyppien aiheuttama melu painottuu matalataajuisille äänille. Infraäänen aiheuttamaa vaikutusta ei nykytiedon mukaan yleisesti ole pidetty merkittävänä tekijänä tuulivoimaloiden meluvaikutuksissa, mutta matalat kuultavat äänet ovat meluvaikutusten kannalta merkittäviä. Melun päivä- ja yöohjearvot ylittyvät yhden asuinrakennuksen kohdalla ja päivällä 7-11 ja yöllä 1-16 lomarakennuksen kohdalla. Hankkeen toteuttaminen edellyttää vaimennustoimia, jotta melunvaikutus ei ylitä ohjearvoja.

Toteuttamisvaihtoehtoja 1 ja 2 ei voida pitää vaikutuksiltaan samanveroisina niin kuin arviointiselostuksessa on esitetty. Erityisesti muuttolinnuston kannalta keskeistä on voimaloiden määrä ja sijoittuminen alueella. Vaihtoehdon 1 maisemalliset vaikutukset kohdistuvat selkeästi voimakkaammin lähimaisemaan. Molemmat vaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia, kun haittojen lieventämistoimenpiteet toteutetaan. Muuttolinnustolle aiheutuvan haitan vuoksi voimaloiden sijoittelua tulisi pyrkiä tiivistämään ja sijoittamaan koko alue ja yksittäiset voimalat toisiinsa nähden pohjois-eteläsuuntaisiksi.

Arviointiselostuksen nähtävillä olon jälkeen Kemiönsaaren kunnan toimesta on tilattu tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusselvitys, josta ilmenee, että Nordanå-Lövbölen tuulipuistohankkeella on yhteisvaikutuksia mm. melun ja välkkeen osalta Stusnäsin ja Påvalsbyn alueelle suunniteltujen hankkeiden kanssa, maiseman osalta Stusnäsin, Olofsgårdin, Påvalsbyn, Misskärrin sekä jossain määrin myös Gräsbölen alueelle suunniteltujen hankkeiden kanssa sekä linnustoon ja mahdollisesti myös lepakoihin kohdistuvia yhteisvaikutuksia.

Lisätietoja:

ylitarkastaja Seija Savo, p. 0295 022 941


Alueellista tietoa