Navigointivalikko
Tienpidon ja liikenteen suunnitelma - päällysteiden ylläpito KES

Päällysteiden korjaus

Tietä päällystetään.

Tällä sivulla:

Rahoitus ja päällystysohjelma vuodelle 2023

Kokonaisrahoitus päällystettyjen teiden korjauksiin Keski-Suomessa vuodelle 2023 on 13,9 miljoonaa euroa sisältäen uudelleen päällystysten lisäksi muun muassa rakenteen parantamista, paikkauksia, kuivatuksen korjaamista sekä tiemerkintöjen tekemisen ja kunnostamisen.

Alla olevassa kuvassa on esitetty päällysteiden korjauksiin käytössä oleva rahoitus, indeksikorjattu rahoitustaso, päällystysohjelman pituudet sekä huonokuntoisten päällysteiden kokonaismäärä vuosittain.

Keski-Suomen ELY-keskuksen talvella 2023 kilpailutettujen urakoiden päällystyskohteiden yhteispituus on 54 km ja lisäksi mukana on jalankulku- ja polkupyöräväyliä noin 5 km. Vilkkaalle verkolle päällystystoimenpiteistä kohdistuu 32 kilometriä, keskivilkkaalle verkolle 17 kilometriä ja vähäliikenteiselle verkolle 5 kilometriä.

Kartta: Keski-Suomen ELY-keskuksen päällystysohjelma 2023 (arcgis.com, tilanne 30.3.2023)

Päällystysohjelman lopulliseen pituuteen vaikuttavat mm. urakoiden kilpailutusten tulokset, sideaineena käytettävän bitumin ja päällysteen kuumentamiseen käytetyn kaasun kustannustason muutokset sekä urakoiden työnaikaiset muutokset.

Tavoitepituus vuoden 2023 päällystysohjelmalle on 78 km maanteitä ja 7 km jalankulku- ja polkupyöräväyliä.

Rahoituksen lisäksi päällystysohjelman pituuteen vaikuttaa ratkaisevasti toimenpiteiden sisältö. Vuoden 2023 päällystysohjelmassa on mukana kohteita, joissa tehdään päällystämisen lisäksi rakenteen parantamista. Rakenteen parantaminen lisää kohteen kustannuksia merkittävästi ja vaikuttaa siten koko päällystysohjelman pituuteen.

Päällystepaikkauksiin käytetään vuoden 2023 rahoituksesta alustavasti noin 1,5 M€. Paikkauksiin käytetyn rahan määrä on kasvanut viime vuosina lisääntyneiden talviajan kiireellisten paikkausten ja toisaalta vähäliikenteisten teiden heikentyvän kunnon vuoksi.

Kuluneiden tiemerkintöjen korjauksiin rahaa käytetään vuosittain noin 1 M€ verran. Päällystys- ja paikkauskohteiden uusien tiemerkintöjen tekeminen vie puolestaan päällystysohjelman pituudesta ja osittain kohdetyypeistä riippuen noin 0,7 M€. Viime vuosina uudesta lainsäädännöstä aiheutuvat muutokset tiemerkintöihin ovat lisänneet kustannuksia noin 0,2 M€ / vuosi. Merkittävin muutos on ollut keltaisten sulkumerkintöjen muuttaminen valkoisiksi. Tulevina vuosina lisäkustannuksia syntyy vielä muun muassa sulkualueiden muutoksista ohjeiden mukaisiksi.

Päällystystöiden, kuten muidenkin hoito- ja korjaustöiden, kustannukset ovat nousseet merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Tilastokeskuksen maarakennuskustannusindeksin päällysteiden osaindeksin pisteluku on noussut noin 50 % vuoden 2020 tasosta, mikä näkyy suoraan heikentyneenä ostovoimana ja karsittuna päällystysohjelmana. Päällysteiden osaindeksin kehitys vuodesta 2015 lähtien on esitetty alla olevassa kuvassa (vuoden 2010 taso = 100).

Kaavio: Päällysteiden osaindeksin kehitys vuodesta 2015 lähtien.

 

Päällystetty maantieverkko Keski-Suomessa

Tiedot päivitetty 4/2022

Keski-Suomessa on päällystettyjä maanteitä 2 895 km ja maanteihin liittyviä asfalttipäällysteisiä jalankulku- ja pyöräilyteitä 424 km.

Kartta: Pääväylät ja päällysteiden korjausluokat Keski-Suomessa (arcgis.com)

Päällystetyistä teistä ramppeja on 62 km ja kiertoliittymiä 5 kilometriä. Valtakunnallisiin pääväyliin Keski-Suomessa kuuluu 363 kilometriä päällystettyä tietä sisältäen kokonaisuudessaan valtatiet 4 ja 9.

Valtatie 4 Kirri-Tikkakoski -hankkeen moottoritien valmistumisen myötä moottoriteiden määrä kasvoi Keski-Suomessa 30 kilometriin. Moottoriliikenneteitä Keski-Suomen alueella on yhtensä myös 30 kilometriä.

Keski-Suomen päällystetyt tiet jakautuvat toiminnallisiin luokkiin seuraavasti:

TOIMINNALLINEN LUOKKA TIEPITUUS
Valtatiet 747 km
Kantatiet 348 km
Seututiet 832 km
Yhdystiet 968 km
Yhteensä 2 895 km


Korjausten näkökulmasta päällystetyt tiet on jaettu korjausluokkiin niiden liikenteellisen merkittävyyden ja aseman perusteella. Korjausluokkien tyypillisiä piirteitä on esitetty alla:

Päällysteiden korjausluokka 1 (PK1): Suuret liikennemäärät, valtakunnallisesti merkittävät reitit ja matkaketjut, maakuntien väliset tärkeät reitit

Päällysteiden korjausluokka 2 (PK2): Keskimääräiset liikennemäärät, maakunnallisesti tärkeät yhteydet, maakuntien välinen liikenne

Päällysteiden korjausluokka 3 (PK3): Vähäiset liikennemäärät, paikallinen liikenne ja maankäyttö sekä reitit PK1/PK2-verkolle
​​​​​​

Päällystettyjen teiden kuntokehitys Keski-Suomessa vuonna 2023

Edellä esitetyllä 13,9 M€ rahoituksella ja päällystysohjelman alustavalla pituudella (54 km) huonokuntoisten maanteiden kokonaismäärän ennustetaan Keski-Suomessa kasvavan vuoden 2022 lopun tilanteesta. Tavoitteen mukaisella päällystyspituudella (78 km) huonokuntoisten määrän kasvua saadaan hieman hillittyä, mutta ei kokonaan estettyä.

Vilkkaasti liikennöityjen väylien kunto saadaan pidettyä edelleen suhteellisen hyvässä kunnossa, vaikka huonokuntoisten kokonaismäärä vilkkaalla verkolla tuleekin kasvamaan.

Keskivilkkaiden ja vähäliikenteisten maanteiden osalta rakenteen parantamis- ja päällystystoimenpiteillä sekä paikkaustoimenpiteillä huonokuntoisten määrän kasvua pyritään hillitsemään. Keskivilkkaan verkon kuntotilanteen ennustetaan heikkenevän maltillisesti. Aivan vähäliikenteisimmillä teillä huonokuntoisten määrä tulee joka tapauksessa edelleen kasvamaan.

Etenkin vähäliikenteisten maanteiden huonokuntoisten määrään vaikuttaa ratkaisevasti talviajan olosuhteet. Toistuva jäätyminen ja sulaminen sekä pitkään jatkuvat vetiset olosuhteet aiheuttavat voimakasta päällysteiden vaurioitumista, mikä voi johtaa ennakoimattoman suureen huonokuntoisten määrän kasvuun.

Kaikkea syntyvää huonokuntoisuutta ei tällöin saada paikkaustoimenpiteillä tarkoituksenmukaisesti poistettua vaan huonokuntoisten päällysteiden kokonaismäärä kasvaa. Tämä johtaa paikoin heikentyneeseen palvelutasoon, mikä näyttäytyy pahimmillaan keskeistenkin väylien päällysteen huonon kunnon vuoksi väliaikaisesti alennettuina nopeusrajoituksina.
 

Päällystyksen rahoituksen ja huonokuntoisten määrä korjausluokittain viime vuosilta on esitetty alla olevassa kuvassa:

Huonokuntoisten päällysteiden yhteispituus korjausluokittain (km) sekä käytettävissä oleva rahoitus (M€).

Jalankulku- ja pyöräilyväylien kunto

Tiedot päivitetty 4/2022

Jalankulku- ja pyöräilyvälien kuntoon on kiinnitetty viime vuosina entistä enemmän huomiota, minkä vuoksi huonokuntoisten väylien määrä on ollut viimeiset vuodet laskusuunnassa Keski-Suomessa.

Jalankulku- ja polkupyöräväylät on jaettu liikenteellisen merkittävyyden perusteella kahteen kunnossapitoluokkaan:

  • Pääverkko
  • Perusverkko

Jalankulku- ja pyöräilyvälien kuntoon on kiinnitetty viime vuosina entistä enemmän huomiota, minkä johdosta huonokuntoisten väylien määrä on ollut viimeiset vuodet laskusuunnassa Keski-Suomessa.

Vuoden 2022 osalta vahvistettua kuntotietoa ei ole vielä käytössä.

Keski-Suomen päällystettyjen maanteiden yleinen kuntokehitys ja tulevaisuuden rahoitusnäkymät

Huonokuntoisten määrä väheni Keski-Suomen päällystetyllä tieverkolla vuosien 2015–2017 panostuksella (rahoitus 14,0–14,7 M€ / vuosi). Vuosina 2018–2021 päällystetyn verkon huonokuntoisten osuuksien määrä pysyi kutakuinkin samalla tasolla eli huonokuntoisia yhteensä noin 310 kilometriä kunkin vuoden lopussa.

Huonokuntoisten määrä lähti vuoden 2022 aikana melko voimakkaaseen kasvuun ja kasvun ennustetaan jatkuvan vuoden 2023 aikana. Kasvun taustalla on tarpeisiin nähden riittämätön rahoitus ja siten päällystysohjelman pituus. Lisähaasteen on tuonut merkittävästi kasvaneet kustannukset, jotka lyhentävät päällystysohjelman pituutta, vaikka rahoitustaso säilyisi euromääräisesti ennallaan.

Vilkkaiden ja keskivilkkaiden maanteiden huonokuntoisten määrä on viime vuosina saatu kokonaisuudessaan pidettyä kutakuinkin ennallaan. Keskivilkkaiden maanteiden osalta näköpiirissä on vähäinen kuntotilanteen heikkeneminen. Vähäliikenteisen verkon osalta on havaittavissa merkkejä kiihtyvästä vaurioitumisesta. Niukat päällystysmäärät sekä riittämätön korjaus paikkaamalla on johtanut huonokuntoisten kasvuun vähäliikenteisellä verkolla.

Huonokuntoisten teiden määrän arvioidaan kasvavan tulevina vuosina valtion liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisen perusväylänpidon rahoituksen perusteella (Valtion liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032, valtioneuvosto.fi). Huonokuntoisten määrän vähentäminen koko verkolla edellyttäisi rahoitukselta korkeampaa tasoa – vuosia 2015–2017 vastaavalla 14 miljoonan euron jatkuvalla vuosirahoituksella korjausvelkaa ja huonokuntoisten kokonaismäärää olisi todennäköisesti mahdollista vähentää pysyvästi päällystetyllä verkolla. Kustannustason nousun myötä 14 M€ vuosittaisen rahoituksen sijaan riittävä rahoitustaso on arviolta noin 20 M€.

Päällystettyjen maanteiden kunnonhallinta ja korjausten toimintalinjat

Tiedot päivitetty 4/2022

Päällystettyjen maanteiden ja jalankulku- ja polkupyöräilyväylien kuntotiedot mitataan ja kunto arvioidaan valtakunnallisesti yhtenäisellä tavalla maastossa tehtävillä mittauksilla ja kartoituksilla.

Maanteiden osalta kuntotiedot sisältävät tasaisuuden ja uraisuuden mittauksen sekä vaurioiden kartoituksen. Jalankulku- ja polkupyöräväylien kunnon ratkaisee vauriokartoituksen tulos. Vilkkaimpien teiden kunto mitataan vuosittain ja hiljaisempienkin teiden kunto muutamien vuosien välein.

ELY-keskusten tekemiä päällysteiden korjauksia ohjaa Väyläviraston julkaisema ohje Päällystettyjen teiden korjauksen toimintalinjoista (VO 10/2021, vaylapilvi.fi), jossa on esitetty valtakunnallisesti yhtenäiset periaatteet päällystettyjen teiden korjaukseen. Toimintalinjoissa kuvataan, kuinka liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005, finlex.fi) sekä pääväyläasetuksen (933/2018, finlex.fi) vaatimuksia maanteiden kunnossapidossa sovelletaan käytäntöön.

Päällystetty tieverkko on edellä mainittujen toimintalinjojen mukaisesti jaettu kolmeen korjausluokkaan liikenteellisen merkittävyyden mukaan. Liikennemäärän lisäksi luokitukseen vaikuttavat myös tien liikenteellinen asema ja erityispiirteet. Vilkkaimmat maantiet kuuluvat korjausluokkaan PK1 ja vähäliikenteiset korjausluokkaan PK3. Keskivilkkaat tiet kuuluvat korjausluokkaan PK2. Korjausluokka vaihtuu tieverkolla vain selvissä muutospisteissä, vaikka liikennemäärä yhteysvälillä vaihtelisi.

Päällysteiden korjausluokkien keskeisiä tunnuslukuja Keski-Suomessa on esitetty alla olevassa taulukossa.

Taulukko: Päällystettyjen maanteiden tunnuslukuja korjausluokittain Keski-Suomessa:

Vilkkaat maantiet (PK1) Pituus 775 km, keskimääräinen vuorokausiliikenne n. 7 500 ajoneuvoa. Päällysteiden keskimääräinen ikä n. 5 vuotta. Viimeisen 10 vuoden aikana maanteistä on päällystetty uudelleen n. 90 %.
Keskivilkkaat maantiet (PK2) Pituus 950 km, keskimääräinen vuorokausiliikenne n. 2 100 ajoneuvoa. Päällysteiden keskimääräinen ikä n. 9 vuotta. Viimeisen 10 vuoden aikana maanteistä on päällystetty uudelleen n. 75 %.
Vähäliikenteiset maantiet (PK3) Pituus 1 120 km, keskimääräinen vuorokausiliikenne n. 440 ajoneuvoa. Päällysteiden keskimääräinen ikä n. 18 vuotta. Viimeisen 10 vuoden aikana maanteistä on päällystetty uudelleen n. 20 %.

 

Päällystyskohteiden valinta ja priorisointi

Tiedot päivitetty 4/2022

Päällystetty tieverkko luokitellaan kuntotiedon perusteella viiteen kuntoluokkaan sekä ennustetaan päällystetyn tieverkon kuntoa tuleville vuosille.

Kuntotilanne ja -ennuste on vuosittain toteutettavien päällystyskohteiden valinnan lähtökohta. Kohdevalinnan yhteydessä optimoidaan vuosittain korjauksiin käytettävissä oleva rahoitus siten, että lopputulos on paras mahdollinen niin tienkäyttäjien kuin väyläomaisuudenhallinnan näkökulmista.

Huonokuntoisuuden raja-arvot muuttuvat nopeusrajoituksen ja liikennemäärän mukaan. Esimerkiksi urasyvyyden osalta huonokuntoisuuden raja-arvo vaihtelee 13 ja 18 millimetrin välillä.

Päällysteiden korjausten toimintalinjojen mukaisesti PK1-luokan kunto säilytetään tavoitetilassa. PK2- ja PK3-luokkien osalta huonokuntoisten määrän kasvu pyritään estämään siten, että PK2-luokka on näistä tärkeämpi. Rahoituksen salliessa korjausluokkien PK2 ja PK3 kuntotilannetta parannetaan tavoitteelliseen kuntotilanteeseen. Valtakunnallisella tasolla Keski-Suomen maanteiden kuntotilanne on keskimääräistä parempi.

Päällystettyjen teiden tavoiteltava valtakunnallinen kuntotila kuvaa sellaista tilannetta, jossa tieverkon kunto vastaa tienkäyttäjien tarpeisiin sekä turvallisuusvaatimuksiin lain liikennejärjestelmästä ja maanteistä edellyttämällä tavalla, ja korjaustoimenpiteet voidaan tehdä oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti.

Päällystetyn tien parantaminen soratieksi

Tiedot päivitetty 4/2022

Erittäin hiljaisten ja huonokuntoisten teiden kunnossapito päällystettynä tienä ei nykyrahoituksella ole aina mahdollista. Korjaamista ja paikkaamista jatketaan tapauskohtaisesti niin kauan kuin se on taloudellista ja teknisesti mahdollista.

Kun päällystetyn tien korjaaminen tai paikkaaminen ei ole enää tarkoituksenmukaista, tulee harkittavaksi päällystetyn tien parantaminen soratieksi. Liikennemäärän osalta ohjeellinen raja soratieksi parannettaville kohteille on 200 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL alle 200). Raja ei ole ehdoton vaan harkinta tehdään aina tapauskohtaisesti.

Keski-Suomen maanteillä KVL alle 200 ajon./vrk osuuksia on yhteensä noin 310 km eli noin 11 % kaikista päällystetyistä teistä. Vuonna 2023 tästä tiepituudesta huonokuntoisia oli noin 109 km (35 % tiepituudesta).

Vertailun vuoksi liikennemääräluokassa 50–200 ajoneuvoa vuorokaudessa on sorateiden pituus yhteensä noin 1 400 km.

Tulevien vuosien aikana päällystettyjen teiden parantaminen sorateiksi tulee tapauskohtaisesti ajankohtaiseksi myös Keski-Suomessa.

Keski-Suomen maanteillä KVL alle 200 ajoneuvoa/vrk osuuksia on yhteensä noin 310 km eli noin 11 % kaikista päällystetyistä teistä. Vuonna 2021 tästä tiepituudesta huonokuntoisia oli noin 101 km (33 % tiepituudesta).

 

Linkkejä:

Valitettavasti kaikkia huonokuntoisia osuuksia ei saada kerralla kunnostetuksi, vaikka toimenpiteitä tarvitsevat osuudet ovatkin hyvin tienpitäjän tiedossa.

Päivitetty: 03.04.2023