Päällysteet
Päällysteiden ylläpitoon kuuluu päällysteiden uusimista ja pintausta sekä urien ja reikien sekä halkeamien paikkausta. Päällystystöiden yhteydessä voidaan tehdä myös tierakenteen peruskorjausta.
Suomessa on noin 50 000 km kestopäällystettyjä maanteitä. Se on 65 % koko maantieverkosta. Ilmasto, raskas liikenne ja nastarenkaat kuluttavat tien pintaa, ja huomattava osa päällysteistä on uusimisen tarpeessa. Määrärahojen niukkuuden vuoksi vuosittain voidaan uudelleenpäällystää vain osa huonokuntoisesta tiestöstä. Valtakunnallisen linjauksen mukaan toimenpiteet kohdistetaan ensisijaisesti päätieverkolle. Muita teitä päällystetään käytettävissä olevan rahoituksen piuitteissa.
Päällystämisessä käytetään yleisesti menetelmää, jossa vanhaa päällystettä hyödynnetään uuden valmistuksessa. Näin säästetään materiaalikustannuksissa ja määrärahat riittävät useamman kohteen korjaamiseen.
Päällystystyöt ajoittuvat kesäaikaan, touko - lokakuulle. Päällysteohjelma julkaistaan alueellisilla sivuilla. Huomattava on, että esimerkiksi sääolosuhteet saattavat aiheuttaa muutoksia töiden ajoitukseen.
Päällysteiden kuntoa seurataan
Päällystettyjen teiden kuntoa kuvataan neljän tiestömittauksissa kerättävän kuntomuuttujan avulla: urasyvyys, tasaisuus, vauriot ja kantavuus. Tasaisuus ja urasyvyys kuvaavat tien pintakuntoa ja niillä on suurin vaikutus tiellä liikkujien kokemaan tien kuntoon. Tien rakenteellista kuntoa kuvaavat tien pinnalta mitattava kantavuus sekä päällysteen vauriot. Näiden kuntomuuttujien perusteella määritetään kuntoluokka viisiportaisen kuntoluokituksen avulla.
Kuntoluokitusta käytetään apuna päällystystöiden ohjelmoinnissa. Lisäksi luokitus antaa yleiskuvan Suomen teiden kunnosta ja sen kehittymisestä.
Paikkausmenetelmiä kehitetään
Koska päällysteen uusiminen ei ole mahdollista läheskään aina kun se olisi tarpeen, joudutaan varsinkin vähäliikenteisemmillä teillä turvautumaan päällystevaurioiden paikkaamiseen. Paikkausmenetelmiä on kehitetty erilaisiin vaurioihin ja olosuhteisiin sopiviksi. Silti ongelmana on, että varsinkin kostealla ja kylmällä säällä suoritetut paikkaukset eivät kestä liikenteen ja sääolosuhteiden aiheuttamaa kulutusta ja samat kohdat joudutaan paikkaamaan yhä uudestaan.
Kaikkein vähäliikenteisimmillä teillä harkitaan huonokuntoisen päällysteen poistamista ja tien muuttamista sorapintaiseksi, jolloin tie pystytään pitämään liikennöitävänä pienemmin kustannuksin.
Tiemerkinnöillä turvallisuutta
Tiemerkinnöillä on suuri merkitys turvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja ajomukavuuteen. Niiden tarkoituksena on osoittaa ajoradan ja ajokaistojen sijainti sekä parantaa tien erottumista ympäristöstä. Niillä on myös tärkeä tehtävä tien optiseen ohjaukseen ajoneuvon kuljettajan näkökentässä ja ne täydentävät liikennemerkeillä annettua tietoa. Pimeällä ja huonossa säässä paluuheijastavat tiemerkinnät helpottavat oleellisesti ajoneuvon kuljettamista ajoradan oikeassa kohdassa.
Herätevaikutuksiin perustuvan tärinää tai muuttunutta rengasääntä aiheuttavan tiemerkinnän katsotaan vähentävän yksittäisiä suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksia. Näitä tien pinnan tasosta erottuviin erilaisiin jyrsintöihin ja profiileihin perustuvilla merkinnöillä on myös saavutettavissa paremmat märkänäkyvyyttä koskevat ominaisuudet kuin tasomaisilla tiemerkinnöillä.
Ota yhteyttä - Liikenteen asiakaspalvelu
- Palauteväylä Linkki toiselle web-sivustolle. (avautuu uuteen ikkunaan)(etsi tietoa, tee ilmoitus tai kehitysehdotus, kysy neuvoa)
- Neuvonta 0295 020 600 ma-pe klo 9-15 (pvm/mpm)
- Chat-palvelussa asiakasneuvoja paikalla ma-pe klo 9-15 (muuna aikana virtuaalineuvoja)
- Sähköposti: [email protected]
- Somessa InstagramLinkki toiselle web-sivustolle. (avautuu uuteen ikkunaan) | Facebook
- Tietosuojaseloste (palautevayla.fi)
Tienkäyttäjän linja 0200 2100
- Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista maanteillä (24 h/vrk, pvm/mpm)
Alueellista tietoa
Päällystetyöt (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa)
Päällystystyöt painottuvat alueemme päätieverkolle, eli valta- ja kantateille, jotka ovat liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta ensisijaisen tärkeitä. Näiden teiden kunnossapito varmistaa koko liikennejärjestelmän toimivuuden.
Alempaa tieverkkoa huolletaan pitämällä tiet liikennöitävässä kunnossa ja estämällä huonokuntoisten päällysteosuuksien määrän kasvua. Päällysteiden paikkaustoimenpiteet kohdistetaan tarpeen mukaan sekä päätieverkolle että alemman tieverkon kriittisiin kohtiin.
Päällysteiden vuosittaiseen laajuuteen vaikuttavat käytettävissä oleva rahoitus, valittujen kohteiden tarpeelliset toimenpiteet, bitumin hinta sekä markkinatilanne. Tästä syystä päällysteohjelman kattavuus vaihtelee vuosittain.
Päällysteiden kunnon seuranta
Päällysteiden kuntoa arvioidaan tiestömittauksilla, joissa kerätään kuntomuuttujia. Näiden muuttujien perusteella päällysteet luokitellaan viisiportaisessa kuntoluokassa, jota käytetään päällystekohteiden suunnittelussa ja ohjelmoinnissa.
Rajallinen rahoitus riittää osittain vain pintavaurioiden korjaamiseen, jolloin syvemmät rakenteet saattavat heiketä ja vauriot etenkin päällysteessä lisääntyvät. Huonokuntoiset tiet heikentävät ympäristön tilaa, hankaloittavat liikennettä ja kasvattavat kuljetusten ja tienkäyttäjien kustannuksia.
Päällystystarve ja rakenteiden uusiminen
Pohjalaismaakuntien maanteiden nykyisen kunnon ylläpito vaatisi noin 480 kilometrin päällystystyöt vuosittain. Lisäksi olisi tarpeen uusia maanteiden rakenteita ja toteuttaa pieniä parannustoimia liikenneverkon turvallisuuden ja toimivuuden edistämiseksi, kuten risteysalueiden parantamisia ja kevyen liikenteen turvallisuustoimenpiteitä. Näihin parannustoimiin ei kuitenkaan ole aina saatavilla riittävästi rahoitusta.
Kuivatus on ratkaiseva päällysteiden kestävyyden kannalta. Nykyinen rahoitus mahdollistaa kuitenkin vain pitkän ojituskierron päällystetyllä tieverkolla. Lisäksi liittymien runsas määrä tuo lisähaastetta kuivatuksen ylläpitoon.
Lue lisää vuoden 2025 päällystystöistä (vayla.fi)
Ajantasaisen tieto päällystystöistä Suomen väylät - karttapalvelusta (vayla.fi)