Case Seaside Campus: Hankkeesta pysyväksi toimijaksi

ESR-rahoitteinen Meriteollisuuspuisto oppimisympäristönä -hanke (2021–2023) onnistui lyömään läpi konseptinsa ja juurruttamaan mallin yksityisrahoituksella toimivaksi palveluksi hankkeen päättymisen jälkeen. Mikä oli sen salaisuus?
 

Kaikki lähti hankkeesta, jolla oli toiminta-aikaa muutama vuosi. Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoittaman Meriteollisuuspuisto oppimisympäristönä -hankkeen (ESR) aikana kehitettiin Seaside Campus -konsepti, joka on toiminut vuodesta 2024 alkaen yksityisrahoituksella. Seaside Campus kokoaa Raumalla yhteen meriklusteriin liittyvät tutkintokoulutukset ja lyhytkestoiset täsmäkoulutukset sekä edistää koulutuksen tarjoajien ja meriklusteriyritysten välistä yhteistyötä.

Erilaisia julkisrahoitteisia työllisyyden kehittämishankkeita on Suomessa käynnissä kerralla useita satoja. Jokaisessa hankkeessa löydetään hyviä käytäntöjä ja malleja, mutta kuinka ihmeessä yksittäinen hanke saa toimintansa tai edes osan toiminnastaan jatkumaan saumattomasti myös hankeajan päättymisen jälkeen?

Jo Meriteollisuuspuisto oppimisympäristönä -hankkeen alkuajoista asti hanketyöntekijöillä oli vahva tunne siitä, että projektissa oltiin tärkeiden ja ainutlaatuisten asioiden äärellä. Luotu toimintamalli hyödytti laajaa joukkoa paikallisia toimijoita. Tiivis tekemisen meininki oli kaiken keskiössä ja yhteistyö muun muassa koulutusasteiden välillä sujui vaivattomasti. Hankkeen loppua kohden toiminnalle etsittiin yksityistä rahoitusta. Sen vahvistuttua Seaside Campus-konseptille palkattiin täysiaikainen projektipäällikkö, joka jatkoi hankkeen toimintaideaa eteenpäin.

Seaside Campuksen juurruttamisen kulmakiviä:

1. Tarjoa ratkaisuja todelliseen tarpeeseen.

Raumalla hankkeen toiminta hyödytti selkeästi alueen toimijoita ja heiltä saatu positiivinen palaute myös todisti sen. Hankkeen toiminta tuki pitkän aikavälin vaikutuksia alueen elinvoimaan. Toiminnan jatkoa ajatellen on siis tärkeää pohtia, millä asioilla on oleellista vaikutusta, miksi toimintaa todella haluttaisiin jatkaa ja ketä se hyödyttää. Seaside Campuksen tapauksessa yritykset toimivat rahoittajina, joten yritykset ovat myös toiminnassa keskiössä ja heidän tarpeensa tulevat kohdatuksi.

2. Turvaa toiminnan monistettavuus.

Tulevan toiminnan turvaamiseksi kannattaa huomioida, että mallia tulee olla mahdollista soveltaa moneen. Näin myös yksityisen rahoituksen mahdollisuudet ovat laajemmat. Seaside Campus on esimerkki toimialariippumattomasta toimintamallista, jonka periaatteita voi siirtää myös muille aloille.

3. Panosta brändiin ja tunnettuuteen.

Seaside Campusta alustanut brändäys ja mainostus lähti liikkeelle jo aikaisessa vaiheessa. Rahoituksen saamista helpotti se, että konseptilla oli jo tunnettuutta alueella.

4. Helpota sujuvaa siirtymää.

Vastuun siirtyessä hankkeelta jatkajalle oli helpottavaa, että idea, ydinverkosto ja materiaalipankki olivat jo olemassa. Hankkeille tyypillinen järjestelmällinen dokumentointi ja raportointi tarjoaa toimintaa jatkaville kattavan katsauksen aiempaan työhön.

5. Tavoittele pysyvyyttä päämäärätietoisesti.

Aivan hankkeen alusta asti toiminnan vakinaistaminen oli ykköstavoite. Kaikki tehty työ tähtäsi toiminnan juurruttamiseen ja motivaatio sen saavuttamiseksi oli korkealla.

Seaside Campuksen esimerkki osoittaa, että hankkeesta lähtöisin oleva malli, palvelu tai idea voi todella jäädä käyttöön. ESR+ lähtöinen hankerahoitus mahdollisti alulle pääsemisen ja määrätietoinen hanketyöskentely turvasi yksityisen rahoituksen. Tulevaisuuden työmarkkinat -koordinaatiohanke on mukana tukemassa muita ESR-rahoitteisia hankkeita ja haluaa auttaa juurruttamaan hyväksi havaittuja toimintamalleja käytäntöön.

Teksti: Emma Lehtomäki. Kirjoitus pohjautuu Kari Laineen (koulutuspäällikkö, WinNova & Meriteollisuuspuisto oppimisympäristönä -hankkeen aikainen projektipäällikkö) sekä Annika Perhon (projektipäällikkö, Seaside Campus) haastatteluun Länsi-Suomen kohtaannon hankeverkoston tapaamisessa 23.1.2025.