Tiedotteet 2015

Kokemäenjoen nikkelipäästön seurantatulokset ja loppuraportti valmistuneet (Varsinais-Suomen ELY-keskus)

• Vesistöön pääsi 66 tonnia nikkeliä eliöille hyvin haitallisessa liukoisessa muodossa
• Päästön jälkeen veden nikkelipitoisuudet nousivat aina Merikarvian rannikolla asti
• Veden nikkelipitoisuus oli normaalitasolla muutaman viikon kuluttua
• Nikkelipitoisuus kohosi pohjasedimenteissä, vesikasveissa ja simpukoissa
• Pohjaeläimistössä merkittävät vahingot kohdistuivat simpukoihin
• Näkyviä kalakuolemia ei aiheutunut välittömästi, mutta huonokuntoisia ja kuolleita suutareita havaittiin noin kuukauden kuluttua
• Seuranta jatkuu

Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n (NNH) nikkelituotannossa tapahtui poikkeuksellinen päästö Kokemäenjokeen Harjavallan patoaltaaseen 5.-6.7.2014. Vesistöön päätyi noin 66 tonnia nikkeliä ja pienempiä määriä muita haitta-aineita, kuten 1,3 tonnia kobolttia. Nikkeli esiintyi päästössä nikkelisulfaattiliuoksena.

Useat eri tahot tarkkailivat alkuvaiheessa päästön vaikutuksia vesistössä. NNH:n tilaamaa laajaa seurantaohjelmaa on toteuttanut pääosin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen 23.9.2014 tekemän päätöksen mukaisesti. Viime vuoden seurantatuloksista on saatu eri aihepiirien raportit sekä loppuraportti.

Simpukka- ja pohjaeläintutkimukset sekä sedimentin, ulpukoiden, simpukoiden ja kalojen metallipitoisuuksien seuranta jatkuvat vielä tänä vuonna. Lisäksi NNH:n tulee selvittää kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja tehdä esitys niiden kompensoimiseksi.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa on käynnissä ympäristövahinkojen ehkäisemistä ja korjaamista koskevan ns. EY:n ympäristövastuudirektiivin (2004/35/EY) mukainen prosessi nikkelipäästön vesistövahinkoarviosta sekä luontovahinkoarviosta. Arvion tuloksista ja sen merkityksestä tiedotetaan erikseen. Vahingosta on käynnissä myös poliisitutkinta. Näitä tutkintoja varten tarvittiin laaja ympäristövaikutusten seurantaohjelma.

Vaikutukset vedenlaatuun ja pohjasedimenttiin

Harjavallan patoaltaassa mitattu suurin kokonaisnikkelipitoisuus oli päästön jälkeen 8800 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l). Liukoisen nikkelin raja-arvo (ympäristölaatunormi) on 20 µg/l vuosikeskiarvona ja hetkellinen sallittu kokonaispitoisuus 34 µg/l. Päästön jälkeen liukoisen nikkelin osuus oli yli 95 % kokonaisnikkelipitoisuudesta, joten päästö eteni merelle eliöille hyvin haitallisessa muodossa.

Kokemäenjoen veden nikkelipitoisuudet laskivat, kun päästö oli kulkeutunut suistoon ja merelle runsaan viikon kuluessa vahingosta. Jokiveden pitoisuudet olivat muutamassa viikossa alle ympäristölaatunormin. Poikkeuksena oli pohjan pinnalla oleva vesikerros vahinkoalueella ja sen alapuolella, jossa pitoisuudet säilyivät ELY-keskuksen omien tutkimusten mukaan paikoin korkeina pidempään. Suistossa suurimmat pitoisuudet määritettiin viikko päästön jälkeen, jolloin nikkeliä oli Kolpanselän  – Eteläselän alueella  540-640 µg/l/l. Päästön vaikutukset olivat merellä laajimmillaan 24.7. mittauksissa, jolloin pitoisuudet olivat Ahlaisten saaristossa yhä 85-100 µg/l/l. Lievää pitoisuuksien kohoamista esiintyi heinäkuun loppupuolelta syyskuulle seurannan pohjoisimmissa vesinäytepisteissä Merikarvian Ourilla asti.

Loppukesällä veden nikkelipitoisuudet olivat jo pieniä suistossa ja Ahlaisten saaristossa, mutta vaihtelivat hieman ilmeisesti pohjalle painuneen nikkelin lähtiessä liikkeelle sopivissa tuuli- tai virtausoloissa. Pihlavanlahden perukassa nikkelipitoisuudet olivat elokuun lopusta lokakuulle enää 4-7 µg/l/l, ja laskivat Ahlaisten saaristossa alle 1 µg/l:n.

Pohjasedimenttien nikkelipitoisuus kohosi päästön seurauksena ja pitoisuus oli viime heinäkuussa tarkkailuvuosien 1980–2014 korkein päästöpaikan alapuolelta Lammaistenlahdelta aina Porin Kolpanlahdelle asti.  Kaikkien määritettyjen metallien suurimmat pitoisuudet olivat Harjavallan patoaltaassa ja Lammaistenlahdella, kuten yleensäkin. Lammaistenlahden nikkelipitoisuus oli päästön jälkeen selvästi kohonnut, mutta syksyllä kaikkein suurimmat arvot olivat jo laskeneet.

Vaikutukset vesieliöstöön

Ulpukoihin oli kertynyt päästön vaikutuksesta nikkeliä Harjavallan patoaltaassa sekä Kokemäenjoen suualueella ja Kolpanlahden itäpuolen havaintopaikoilla elokuun näytteiden perusteella.

Pohjaeläimistössä merkittävät vahingot kohdistuivat simpukoihin. Laajojen linjasukellusten perusteella päästön seurauksena kuoli pohjan pinnalla elävistä suursimpukoista 1-1,1 miljoonaa vuollejokisimpukkaa, 1,1 - 1,2 miljoonaa pikkujärvisimpukkaa, 1,9 - 2,0 miljoonaa soukkojokisimpukkaa ja 270 000 - 340 000 sysijokisimpukkaa. Simpukkalajien väliset kuolleisuuserot olivat suuret; vuollejokisimpukalla 16-17 %, soukkojokisimpukalla 36 %, sysijokisimpukalla 8,5-10 % ja pikkujärvisimpukalla 62-64 %.

Simpukoiden pehmytkudosten nikkelipitoisuudet olivat Pihlavanlahdella viime heinäkuussa moninkertaisia ja kobolttipitoisuudet kaksinkertaisia vahinkoalueen yläpuolen pitoisuuksiin verrattuna. Simpukoilla ilmeni lajien välisiä eroja metallipitoisuuksissa. Lajien ja eri eliöryhmien välillä on ilmeisesti suuriakin eroja metallien kertymisessä.

Heinäkuun kalanäytteissä havaittiin lievää kohoamista nikkelin, kadmiumin ja koboltin pitoisuuksissa muutamalla jokihavaintopaikoilla, jolloin metallit näyttivät kertyneen erityisesti lohiin. Muiden tutkittujen kalalajien lihaksen metallipitoisuudet olivat pieniä ja jäivät jo elo-syyskuussa alle määritysrajan.

Kalojen sisäelinnäytteitä tutkittiin jokeen nousevista nahkiaisista sekä jokisuun ja Pihlavanlahden suutareista, joista tutkittiin myös nikkelin kertymistä kiduksiin. Nahkiaisten maksanäytteissä pitoisuudet jäivät alle määritysrajan, koska nahkiaiset eivät käytä ravintoa kutunousunsa aikana. Suutarien kiduksissa ja munuaisissa nikkelipitoisuudet olivat vertailualuetta suurempia.

Nikkelipäästö ei välittömästi aiheuttanut näkyviä kalakuolemia. Noin kuukauden kuluttua joen alajuoksulla ja Pihlavanlahdella havaittiin muutamia satoja huonokuntoisia tai kuolleita kaloja, jotka olivat pääasiassa suutareita. Koekalastusten mukaan kalalajistossa ja kalojen runsaudessa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. Päästö on kuitenkin saattanut heikentää kalanpoikasten eloonjäämistä Harjavallan patoaltaassa ja Lammaistenlahdella sekä karkottaa viime vuonna Kokemäenjoen alajuoksulle istutetut 1-vuotiaat lohenpoikaset, koska niitä ei tavoitettu koekalastuksissa.

• Loppuraportti_Nikkelipäästön vaikutusten selvittäminen_Norilsk Nickel_09042015.pdf (5,5 Mt)

Lisätietoja:

• Vesistötutkimukset: Ylitarkastaja Heli Perttula 0295 022 925
• Simpukkatutkimukset: Erikoisasiantuntija Harri Helminen 0295 022 865
• Kalastotutkimukset: Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho 295 022 650
• NNH:n laitosvalvonta ja päästö: Ylitarkastaja Eljas Hietamäki 0295 022 866, Ylitarkastaja Anna Laiho 0295 022 889
   

www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi > Kokemäenjoen nikkelipäästö