Tiedotteet 2019

Hoitokalastuksen vaikutukset näkyvissä Mikkelin alapuolisessa vesistössä (Etelä-Savo)

Mikkelin alapuolisella Saimaalla tehdään hoitokalastusta viidettä vuotta peräkkäin keväisenä rysäpyyntinä. Tämän vuoden saalistavoite, 36 tonnia särkikalaa, ollaan saavuttamassa. Hoitokalastuksen myönteiset vaikutukset ovat nyt havaittavissa ensimmäistä kertaa. Esimerkiksi keskikokoista ahventa on saatu saaliiksi eri puolilla vesialuetta, kun aiemmin se puuttui kalastosta lähes kokonaan. Ahven voi petokalana säädellä tehokkaasti särkikalojen määrää ja osaltaan vähentää järvien rehevöitymiskehitystä. Hoitokalastuksen yhteydessä on havaittu Annilan- ja Kyyhkylänselällä myös eri kokoista muikkua, mikä voi ilmentää kalarakenteen korjaantumista. Asia tulee vielä kuitenkin selvittää tarkemmalla koekalastuksella.

Hoitokalastusta esitellään Kenkäveronniemen rannassa

Hoitokalastuksen loppuvaihetta, kalansaaliin esittelyä, voi seurata tiistaina 4.6.2019 klo 10.50-11.15 Mikkelissä Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamon rannassa (Pursialankatu 2). Paikalla on kalastaja sekä asiantuntijoita kertomassa Mikkelin alapuolisen Saimaan suojelutyöstä ja laajemmin vesienhoidon rahoitusmahdollisuuksista.

Hoitokalastuksen esittely on osa Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaaria, joka järjestetään Mikkelissä 3.-5.6. Etelä-Savon ELY-keskuksen, Mikkelin kaupungin, Freshabit LIFE IP- ja Kalatalouden ympäristöohjelma EMKR -hankkeiden ja SYKEn yhteistyönä. Päiville kokoontuu yhteensä 200 seminaarivierasta. Seminaarin yhteydessä järjestetään maastoretkiä Mikkelissä ja sen lähialueella. Teemoina ovat tänä vuonna virtavesikunnostusten vaikuttavuus, järvien ja valuma-alueiden kunnostus sekä kaupunkivedet. Viimeisenä seminaaripäivänä 5.6. Mikkelin kaupunki isännöi ensimmäistä kertaa pidettävää Finnish Lakeland Forumia kongressitalo Mikaelissa. Tilaisuudessa allekirjoitetaan yhteistyön perustaksi peruskirja suojelemaan Vuoksen valuma-alueen vesistöjä ja edistämään alueen elinvoimaa.

Hyvään tilaan vielä matkaa

Mikkelin alapuolisella vesialueella tilatavoitteeseen, eli hyvän tilan saavuttamiseen, on vielä matkaa. Särkikalavaltaisuuden lisäksi heikentynyt vedenlaatu näkyy myös levien ja vesikasvien runsautena. Toiveita tilanteen paranemiseksi on silti olemassa, kun ulkoisen ravinnekuormituksen määrä vähenee ensi vuonna Mikkelin uuden jätevedenpuhdistamon valmistuttua Metsä-Sairilaan. Myös esimerkiksi hulevesien hallintaan kaupunkialueella ollaan kiinnittämässä aiempaa enemmän huomiota.

Tehoa vesiensuojeluun ohjelmalla

Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamiseen tarvitaan kansallisella tasolla lisää rahaa. Toisaalta tulokset vesienhoidon kärkihankkeista ja ravinteiden kierrätykseen keskittyvistä hankkeista ovat olleet rohkaisevia. Nyt on tavoitteena viedä toimenpiteitä eteenpäin konkreettisina toimina, joilla on mahdollisimman suuri vaikuttavuus. Ympäristöministeriö on käynnistänyt vesiensuojelun tehostamisohjelman, joka tuo merkittäviä mahdollisuuksia vesiensuojeluun tulevina vuosina.

Eduskunta myönsi vesiensuojelun tehostamiseen merkittävän panostuksen, 15 miljoonaa euroa, vuodelle 2019 ja tavoitteena on käyttää vuosittain sama summa myös 2020-2021. Ohjelman rahoitusta tullaan käyttämään muun muassa maatalouden vesiensuojelun tehostamiseen, paikallisesti esimerkiksi järvien kunnostamiseen sekä kaupunkien vesienhallinnan kehittämiseen. Vesiensuojelun kannalta tärkeisiin kohteisiin on siten lähivuosina saatavana tavanomaista enemmän rahoitusta.

Linkit:

Lisätietoja:

Vesienhoidon asiantuntija Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 192, juho.kotanen(at)ely-keskus.fi
 

             

 


Päivitetty