Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan webinaareissa tutustuttiin konkreettisiin kohteisiin, oppeihin ja kehittämistarpeisiin eri puolella Suomea
Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan ajankohtaisia hankkeita esiteltiin toukokuussa kahdessa webinaarissa, joissa koottiin yhteen käytännön kokemuksia eri puolilta Suomea. Webinaarit kokosivat yhteen kymmeniä hanketoimijoita jakamaan tuloksia, oppimaan toisiltaan ja nostamaan esiin kehittämistarpeita.
Teams-tapahtumat olivat avoimia kaikille kiinnostuneille. Webinaarit järjestettiin osana vuonna 2019 alkanutta Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa, joka nykyisin toimii Ahti-ohjelman nimellä. Webinaarit osoittivat, että erityisesti ennakoitava ja pitkäjänteinen rahoitus, kompromissit maanomistajien kanssa ja ajankohtainen konkreettinen paikallinen viestintä ovat yhä ratkaisevassa roolissa kestävien tulosten saavuttamisessa.
Useissa hankkeissa toteutettiin konkreettisia vesiensuojelurakenteita, kuten kaksitasouomia, pohjakynnyksiä ja kosteikkoja.
Muun muassa KVVY nosti esiin ojitusyhteisöjen merkityksen. Aktiivisina toimii vain noin 5 % ojitusyhteisöistä, vaikka Suomessa olisi kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen hyvä valmius hyödyntää vesioikeudellisia rakenteita. Esityksessä painotettiin luonnonmukaisen vesirakentamisen ja ennallistamisen mahdollisuuksia ojitusyhteisöjen kautta.
Useimmissa puheenvuorossa nousi esiin omarahoitusosuuden ongelmat. Esimerkiksi asiantuntijavetoisissa hankkeissa esitettiin tarpeelliseksi laskea omavastuu nykyisestä 40–20 %:stä lähemmäs nollaa. Haasteita muutoksen tekemiseen tuo kuitenkin lainsäädäntö, jonka mukaan yleishyödyllisissä hankkeissa omarahoitusosuuden on oltava 40 % perusteltuja poikkeuksia lukuun ottamatta.
Useissa puheenvuoroissa painotettiin, että vesienhallintahankkeissa jatkuvuus, asiantuntijaverkostojen ylläpito ja pitkäaikainen seuranta ovat hankkeiden vaikuttavuuden edellytys.