Vesistökunnostukset - Varsinais-Suomi ja Satakunta

Vesistökunnostushankkeen suunnittelu alkaa tavoitteiden asettamisella. Kun tavoitteet on asetettu, on helpompi hahmotella toimenpiteitä ja hankealueen rajausta.

Tavoitteita kannattaa miettiä isommalla porukalla ja kutsua esimerkiksi alueen asukkaita, maa- ja vesialueen omistajia ja asiantuntijoita keskusteluun mukaan. Avoin keskustelu ja yhteisen tahtotilan rakentaminen paikallisten kesken luovat vahvan pohjan hankkeelle. Alkuvaiheessa kunnostustyölle voidaan asettaa yleisempi tavoite, jota tarkennetaan hankevalmistelun edetessä.

Mitä hankkeella halutaan saavuttaa? Moni rahoittaja, kuten ELY-keskus myöntää rahoitusta vain vesistökunnostuksiin, joissa ensisijaisena tavoitteena on kohdevesistön ekologisen tilan paraneminen. Tämän ohella voi olla myös muita tavoitteita ja parhaimmillaan kunnostushankkeet ovatkin monitavoitteisia. Esimerkiksi hyvin toteutettu kosteikko pidättää ravinteita, lisää luonnon monimuotoisuutta, viivyttää tulvavesiä ja tuo maisemallista vaihtelua alueelle.

Hankkeen vetäjän olisi hyvä olla järjestäytynyt toimija, joka voi tarvittaessa hakea hankerahoitusta. Tällaisia toimijoita ovat esimerkiksi yhdistykset, osakaskunnat, järjestöt, säätiöt, yritykset ja kunnat. Tarvittaessa järjestäytymätön osakaskunta voidaan aktivoida tai perustaa alueelle uusi yhdistys.

Alueen toimijoita voit tarkastella  vesiensuojeluyhdistyksiä- ja asiantuntijat apuna -osiosta.

Riittävien taustatietojen selvittäminen on tärkeää, jotta osataan määrittää kohteelle parhaiten sopivat toimenpiteet, maksimoida hankkeen vaikuttavuus ja toisaalta minimoida mahdolliset riskit. Tietoja tarvitaan myös avustushakemukseen liitettävään hankesuunnitelman laatimisessa.

Selvitettäviä tietoja ovat esimerkiksi valuma-alueen rajat, maa- ja vesialueiden omistajat, vedenlaatutiedot, kuormituslähteet sekä luontoarvot. Karttoja kannattaa hyödyntää havainnollistamaan kohdealuetta kokonaisuutena. Karttakuva tarvitaan yleensä myös avustushakemuksen liitteeksi.

Monia taustatietoja voit selvittää itsenäisesti eri verkkosivuilla ilmaiseksi. Tietojen kokoamiseen ja tulkintaan voit pyytää myös apua hankeneuvontaa tarjoavilta tahoilta Asiantuntijat apuna.

Vaikuttavan kunnostustyön pohjalle on usein tarpeellista teettää ensin kattavampi esiselvitys ja kunnostamisen yleissuunnitelma asiantuntijatyönä. Tämän kaltaisiin selvityksiin ja suunnitelmiin on myös mahdollista hakea avustusta.  

Taustatietojen selvittäminen -osiossa kerrotaan tarkemmin, mitä tietoja olisi hyvä selvittää ja mistä lähteistä niitä voi etsiä. 

Useimpia hankerahoituksia voi hakea vain järjestäytynyt toimija kuten yhdistys, osakaskunta, järjestö, säätiö, yritys, oppilaitos tai kunta. Varsinaisten kunnostustoimien lisäksi rahoitusta voidaan hakea esimerkiksi kunnostussuunnitelman ja selvitysten teettämiseen.

Julkisen hankerahoituksen hakijan on varauduttava maksamaan osa kuluista itse. ELY-keskuksen myöntämän rahoituksen omarahoitusosuus on pääsääntöisesti 50 % hankkeen budjetista. Harkinnanvaraisesti voidaan myöntää myös korkeampaa avustusprosenttia, mikäli hankkeen toimenpiteet merkittävästi edistävät vesien- ja merenhoidon suunnitelmia ja toimenpideohjelmia. Lisätietoja löydät avustuksen kriteereistä osiosta avustushakemuksen tekeminen.

Budjetti ja rahoitussuunnitelma

Tee hankkeelle realistinen budjetti. Pyydä tarvittaessa apua kustannusten arviointiin esimerkiksi konsulteilta ja urakoitsijoilta, jotka osaavat antaa palveluistaan alustavan hinta-arvion.

Rahoitussuunnitelma sisältää hankesuunnitelmaan pohjautuvan kustannusarvion ja selvityksen siitä, kuinka kustannukset eri rahoittajien kesken jakautuvat. Myös omarahoitusosuuden talkootyöt kirjataan rahoitussuunnitelmaan. Talkootyön osalta lasketaan, paljonko vastikkeetonta työtä tehdään, mitä toimia sillä toteutetaan, kuka talkootyötä tekee ja paljonko talkootyöläisiä tarvitaan.

Kustannuksia kerryttävät esimerkiksi:

• Luonto- ym. selvitykset ja näytteenottokulut
• Suunnittelu
• Palkkakustannukset
• Matkat
• Urakointi
• Vesilupa
• Kokoukset ja tilaisuudet (mahdolliset tilavuokrat ja tarjoilut)
• Mahdolliset tarvikehankinnat

Selvitä jääkö arvonlisävero organisaatiosi omaksi kuluksi, jolloin se sisällytetään budjettiin. Muuten budjetti tehdään ilman alv:a.

Selvitä onko organisaatiosi saanut De minimis –tukea viimeisen kolmen vuoden aikana. Liitä selvitys tarvittaessa hakemuksen liitteeksi.

Rahoittajia löydät rahoituskanavia -osiosta.

Hyvä ja selkeä hankesuunnitelma on edellytys kunnostuksen onnistumiselle. Huolellisesti tehty suunnitelma on kunnostuksen käsikirjoitus, jonka avulla hanketta on helppo esitellä yleisölle ja viranomaisille ja hakea hankkeelle rahoitusta.

Suunnitelman tulee vastata ainakin seuraaviin kysymyksiin:

• Mitä alueella on tarkoitus tehdä ja miksi?
• Mikä on aikataulu?
• Kenen toimesta hanke toteutetaan?
• Mitä menetelmiä tullaan käyttämään?

Suunnitelman tulee sisältää hankeen kannalta oleelliset tiedot. Alle on listattu esimerkkejä yleisesti pyydetyistä tiedoista, varmista tarpeellinen sisältö rahoittajalta hankekohtaisesti.

• Kohteen sijainti 
• Ranta- ja vesialueen omistustiedot
• Kuvaus kohteen nykytilasta ja ongelmista
• Arvio kuormituksen määrästä ja laadusta
• Kuvaus luontoarvoista (mm. suojelualueet, uhanalaiset lajit)
• Tiedot kalastuksesta ja virkistyskäytöstä
• Tiedot aiemmin toteutetuista hankkeista
• Hankkeen tavoitteet
• Kunnostettavien alueiden sijainnit ja kunnostusmenetelmät
• Kunnostukseen osallistuvat tahot ja viestintäsuunnitelma
• Suostumukset, sopimukset, luvan tarve
• Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma
• Kuvaus kunnostuksen toteuttamisesta, valvonnasta ja työnaikaisesta seurannasta
• Kohteen seuranta- ja hoitosuunnitelma

Kannattaa tutustua aiemmin rahoitettuihin hankkeisiin, sillä niistä voi saada ideoita, kumppaineita ja tietoa hyvistä käytännöistä. Pyri välttämään päällekkäistä työtä. 

HUOM! Myös suunnitelmien teettämiseen voi hakea ELY-keskukselta avustusta. Tarpeellinen sisältö kannattaa miettiä yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Selvityksiä ja hankesuunnitelmia tekevät mm. monet asiantuntijaorganisaatiot. ELY-keskus ei tee kunnostussuunnitelmia, mutta neuvoo esimerkiksi hankeprosessiin ja hankehakemuksen laatimiseen liittyvissä asioissa sekä myöntää avustuksia. 

Esimerkkejä hankesuunnitelmista: 

Hankesuunnitelma maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustushakuun (pdf)

Vesistökunnostuksia suunniteltaessa, on huomioitava toimintaa säätelevät lait, erityisesti vesilaki. Muita lakeja, mitkä vaikuttavat toimintaan on ympäristönsuojelulaki, luonnonsuojelulaki, kalastuslaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki.

Vesilain osalta lupaa voidaan tarvita esimerkiksi seuraavissa toimenpiteissä:

• Toimenpiteet muuttavat vesistön pinnankorkeutta tai virtaamaa
• Toimenpiteet vaikeuttavat vesillä liikkumista
• Toimenpiteet aiheuttavat haittaa kalakannoille tai estävät kalojen kulkua
• Toimenpiteet aiheuttavat haittaa kalastukselle
• Massojen ruoppaus, jossa ruopataan yli 500 m³ massoja
• Toimenpiteet, jotka joillakin muulla tavalla loukkaavat yleistä etua.

Varmista luvantarve mahdollisimman aikaisessa vaiheessa esimerkiksi alueesi ELY-keskuksesta. Mikäli vesilupa vaaditaan, se haetaan aluehallintovirastolta (AVI). Lupa-asiat vievät aikaa, joten se on tärkeää huomioida hankeaikataulussa. Valtion avustuksia ei myöskään voida myöntää toimenpiteelle, jonka lupaprosessi on kesken.

Tilavuudeltaan yli 500 m3 ruoppaukselle tulee aina hakea lupa aluehallintovirastolta (AVI). Pienimmästäkin, massamäärältään enintään 500 m3 koneellisesta ruoppauksesta tulee ilmoittaa ELY-keskukseen ja vesialueen omistajalle vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloitusajankohtaa. Ilmoituksen saatuaan ELY-keskus arvioi tapauskohtaisesti, pitääkö ruoppaukseen hakea lupa. Ilmoituksen voi tehdä ELY-keskuksen sähköisen ruoppaus- ja niittoilmoituslomakkeella

Lue lisää vesi- ja ympäristöluvasta (Avi.fi)

Kunnostustöitä aletaan valmistelemaan, kun suunnitelma on tehty, rahoitus kunnossa ja tarvittavat luvat haettu. On edettävä suunnitelman mukaisesti ja mahdollisen luvan asettamissa aikatauluissa.

Dokumentointia on syytä tehdä huolellisesti koko hankkeen ajan. Kuitit, talkoolaiset ja tehdyt työtunnit kirjataan ylös. Valokuvia kannattaa ottaa ennen ja jälkeen toteutuksen, sekä toteutuksen aikana. Dokumentointia tarvitaan rahoittajalle tehtävää raportointia varten mutta se selkeyttää myös hankkeen läpikäyntiä toteuttajien kesken. Kunnostustöitä voidaan toteuttaa talkoovoimin, mutta usein tarvitaan myös koneurakoitsijaa.

Vesistön tilaa koskevat havainnot ovat tärkeä osa kunnostushanketta. Ne auttavat hankkeen suunnittelussa, sillä niiden avulla voidaan arvioida vesistön nykytilaa ja ennakoida tilassa tapahtuvia muutoksia sekä tehdä päätöksiä toimenpiteiden tarpeellisuudesta ja mitoituksesta. Seuranta myös mahdollistaa tehtyjen toimenpiteiden vaikutusarvioinnin.

Seurantaohjelman suunnittelu kannattaa aloittaa heti hankkeen alussa. Lisäksi kannattaa hahmotella, mitä hankkeesta jää olemaan hankkeen päätyttyä ja miten ylläpidetään saavutettuja tuloksia. Seurantaa tehdään ennen toimenpiteitä, toimenpiteiden aikana sekä toimenpiteiden jälkeen. Mahdollisuuksien mukaan, seurantaa on jatkettava hankkeen päättymisen jälkeen useiden vuosien ajan. 

Seurantaa voidaan toteuttaa osana hankkeita sekä paikallisin voimin esimerkiksi näkösyvyys- tai vedenpinnan korkeusmittausten avulla tai seuraamalla muutoksia lajistoissa. Seurantaan on myös mahdollista hakea rahoitusta ja seuranta voidaan tarpeen mukaan toteuttaa myös omana hankkeenaan.

Lue lisää vesistökunnostusten seurantojen toteuttaminen (helda.fi)