Varsinais-Suomen ELY-keskus edisti luonnonsuojelua monipuolisesti vuonna 2023
Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa tehtiin vuoden 2023 aikana monipuolisesti toimia luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Kaikkiaan kohteita oli useita kymmeniä Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla. Tähän uutiseen on nostettu muutamia poimintoja vilkkaan vuoden tapahtumista.
Taalintehtaan monimuotoisuuspuistossa vilskettä jo ensimmäisenä kesänä
Kemiönsaaren Taalintehtaalle perustettiin monimuotoisuuspuisto. Alueella kunnostettiin paahdeympäristö, jonne kylvettiin ja istutettiin uhanalaisille hyönteisille tärkeitä paikallisia kasvilajeja, rakennettiin hyönteishotelli ja lahopuuaita, sekä ripustettiin pönttöjä linnuille ja lepakoille. Jo ensimmäisenä vuonna puistossa kasvoi lukuisia ketokasveja ja alueelta löytyi jopa 60 kasvilajia. Kukkivien kasvien ansiosta paikalla kävi vilkas kuhina loppukesällä päiväperhosten, mehiläisten, kukkakärpästen ja kimalaisten ruokaillessa. Hiekkamaahan muurahaiset perustivat useita pesiä ja erakkomajan asunnot löysivät uusia asukkaita nopeasti. Alueelle sijoitetaan vielä luontoarvoista kertova kyltti sekä penkki, jossa istuskellen voi ihailla puiston monimuotoisuutta.
Tummaverkkoperhosille tulossa lisää niittyjä
Pohjois-Satakunnassa sovittiin maanomistajien kanssa tummaverkkoperhosen (Melitaea diamina) elinympäristöjen kunnostustoimista. Tummaverkkoperhonen on erittäin uhanalainen laji, joka Satakunnassa sinnittelee enää vain muutamilla alueilla. Perhonen tarvitsee kosteita niittyjä, joissa kasvaa toukan ravintokasvi virmajuuri. Niityt ovat monin paikoin kasvamassa umpeen, joten alueilta mm. poistetaan varjostavaa puustoa. Kunnostustoimilla tälle kiireellisesti suojeltavalle lajille saadaan lisää elintilaa.
Ruovikot rantaniityiksi ja hyötykäyttöön
Osana Helmi-ohjelman lintuvesikunnostuksia niittomurskattiin rannikon ruovikoita. Niittomurskauksessa ruokokasvusto leikataan maan tasalle ja samalla ruoko murskaantuu pieneksi silpuksi. Niitosta hyötyvät vesi- ja rantalinnut, sillä avoimet rantaniityt ovat niille tärkeitä elinympäristöjä. Yhteensä kunnostusta ja hoitoa tehtiin Varsinais-Suomessa 76 hehtaarin alueella ja Satakunnassa 57 hehtaarin alueella.
Rannoilla riittää ruovikkoalueita, ja keväällä 2023 alkaneessa Baltic Reed -hankkeessa keskitytään ruovikon hyötykäytön kehittämiseen ja ruokoon pohjautuvaan liiketoimintaan. Hankkeen tavoitteena on niittää 300 ha ruovikkoa Suomen, Ruotsin ja Ahvenanmaan alueelta. Lisäksi hankkeessa kehitetään ruokoon pohjautuvaa liiketoimintaa.
Soiden ennallistamisella hyviä vaikutuksia vesistöihin
Varsinais-Suomen että Satakunnan alueella tehtiin myös soiden ennallistamista. Soiden ennallistamisen tavoitteena on palauttaa aiemmin ojitettu suo takaisin luonnontilaiseksi. Luonnontilainen suo on tärkeä elinympäristö monille eliölajeille ja se toimii tärkeänä vesiensuojelurakenteena, sillä suot pidättävät tehokkaasti ravinnevalumia. Esimerkiksi Kokemäellä ennallistettiin reheviä korpia. Korvet on aikoinaan ojitettu ja nyt niitä palautetaan alkuperäiseen tilaansa ojia tukkimalla.
Jalopuille elintilaa
Metsäisiä elinympäristöjä kunnostamalla pyritään parantamaan esimerkiksi jalopuumetsien edustavuutta ja tehtävillä hoitotoimenpiteillä elvytetään ja ylläpidetään luontotyypin tai sille ominaisen lajiston säilymistä. Metsäisissä elinympäristöissä tehtävät luonnonhoitotoimet voivat olla esimerkiksi jalopuiden ja lehtopensaiden hyväksi tehtävää raivausta tai puiden poistoa.
Taimenille kutupaikkoja puroihin ja lähteet pulppuamaan
Virtavesiä on vuosien varrella perattu ja padottu, niiden mutkia on oiottu ja monet virtavesien luontotyypit ovatkin uhanalaisia. Salon Kiikalassa ennallistettiin Varesjoen puroa kiveämällä perattua uomaa. Kivet löytyivät puron penkoilta, ja ne nostettiin käsivoimin takaisin puroon virtaa monipuolistamaan. Samalla ne luovat myös suojapaikkoja taimenen poikasille, mikä on purossa esiintyvälle kannalle elintärkeää. Työn ohessa tarkistettiin ja kuohkeutettiin myös muutama taimenen kutupesä. Kohteella työ jatkuu taas kesällä 2024 puusuisteiden teolla ylävirrassa.
Luonnontilaiset lähteet ovat harvinaistuneet Suomessa: enää alle kymmenesosa lähteistä on luonnontilan kaltaisessa tilassa ja vain sadasosa luonnontilassa. Syinä tähän ovat muun muassa maa- ja metsätalouden toimenpiteet, ojitukset ja soranotto sekä teiden ja voimalinjojen rakentaminen. Jämijärven Mielahdessa ennallistettiin kuivunutta lähteikköä patoamalla vanhaa metsäojaa käsityönä. Syvä oja ympäristöineen alkoi vettyä hyvin pian patojen rakentamisen jälkeen. Patoja rakennettiin kivi- ja puuaineksesta yhteensä 12 kappaletta. Alueen uudelleenvesityksellä voidaan elvyttää useita pohjavedestä riippuvaisia lajeja, kuten harsosammalta, ja saada lajistoa leviämään ennallistetulle alueelle.
Luontokartoituskoirat apuna liito-oravakartoituksissa
Liito-orava LIFE -hankkeessa on pidetty maastossa koulutuksia liito-oravan huomioimisesta talousmetsäkäytössä ja kerätty kokemuksia koulutettujen koirien käytöstä esimerkiksi luontokartoituksissa.
Liito-oravia kartoitetaan etsimällä papanoita maastosta ja parhaiten papanat löytyvät keväällä, kun ne ovat kellertävän värisiä eivätkä tuore kasvillisuus tai syksyn lakastuneet lehdet kätke niitä alleen. Muina vuodenaikoina koira-avusteinen liito-oravakartoitus tuo kaivattua helpotusta papanahavaintojen tekemiseen. Tämä on todettu vuosina 2019–2020 Liito-orava-LIFE-hankkeessa tehdyissä koira-avusteisissa liito-oravakartoituksissa.
Vuosien 2023 ja 2024 aikana hankkeessa pyritään vielä selvittämään, miten koira-avusteista kartoitusta voitaisiin hyödyntää erilaisissa ympäristöissä, kuten kaupunkiolosuhteissa tai suunnitelluissa avohakkuukohteissa. Avohakkuukohteilla voi olla vuosia sitten tehtyjä havaintoja tai liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä, jolloin liito-oravan mahdollisten laissa suojeltujen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen selvittäminen on aiheellista.
Liito-orava-LIFE-hankkeessa alkoi vuonna 2023 myös Suomen metsäkeskuksen järjestämät koulutukset liito-oravan huomioimisesta talousmetsissä. Varsinais-Suomen ELY-keskus on ollut mukana kouluttamassa metsäalan toimijoita Varsinais-Suomen alueella. Koulutukset on järjestetty maastokohteilla, joissa liito-oravahavaintoja on tehty.
Raakun poikaset palautettiin kotijokeen
Karvinjoen sivu-uomaan vietiin 119 kappaletta noin 1,5-vuotiaita jokihelmisimpukan eli raakun poikasta LIFE Revives -hankkeen toimesta. Poikaset ovat kasvaneet Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla tekojokikasvatuksessa ja nyt luonnollisella jokikasvatuksella totutetaan poikasia kotijokensa ympäristöön. Poikaset laitettiin soralla täytettyyn suljettuun soralaatikkoon ja sijoitettiin virtaavaan paikkaan, jossa kesällä oli tehty virtavesikunnostuksia. Poikasten selviytyminen ja kasvu tarkastetaan vuoden 2024 kevät-kesä-aikaan. Poikassiirto on alueen raakkukannalle tärkeä piristysruiske, koska viitteet raakun luonnollisesta lisääntymisestä ovat hyvin heikot.
Laitumia ja laukkaneilikkaniittyjä
Perinnebiotooppeja kunnostettiin ja hoidettiin 20 kohteella Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Perinnebiotoopit ovat perinteisen karjatalouden myötä syntyneitä elinympäristöjä kuten niittyjä ja ketoja ja ne ovat kaikki uhanalaisia luontotyyppejä Suomessa. Uusia perinnebiotooppilaitumia aidattiin vuoden 2023 aikana noin 66 ha. Tämän lisäksi kohteilla on tehty mm. niittoja ja raivauksia.
Vakka-Suomen alueella Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri on pitkään tehnyt arvokasta työtä erittäin uhanalaisen, erityisesti suojeltavan ja rauhoitetun niittylaukkaneilikan esiintymien turvaamiseksi muutamilla pienialaisilla ketokohteilla. Helmi-ohjelman rahoituksella on tuettu tätä niittotyötä ja lisäksi aktiivisten maanomistajien tekemien hoitotoimien avulla on pystytty parantamaan laukkaneilikoiden leviämismahdollisuuksia.
Kokemäellä sijaitsee useita pienialaisia, mutta sitäkin arvokkaampia perinnebiotooppikohteita. Näiltä kohteilta löytyy myös muinaisjäännöksiä. Parhaimmillaan perinnebiotooppikohteiden hoito turvaa myös muinaisjäännösten säilymistä, joten on tärkeää, että hoitotoimia mietitään yhdessä alueellisen vastuumuseon kanssa. Helmi-ohjelman rahoituksella aloitettiin ensimmäisten kohteiden hoito tänä vuonna ja lisää hoitokohteita on tulossa ensi vuodelle.
Jokilaaksojen maisemat ovat Varsinais-Suomen helmiä
Paimionjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella on aloitettu maisemanhoitosuunnittelu ja ensimmäinen kaikille avoin maisemakävely järjestettiin maisemapäivän yhteydessä 20.10.2023. Lisää tiedotusta hankkeesta on tulossa paikallislehtiin Liedon ja Paimion alueella.
Puhelinsovelluksella vieraslajit kartalle
Vieraskasvilajien holtiton leviäminen on ongelma, jonka hallintaan kokeiltiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Turun yliopiston yhteishankkeessa uutta karttapalvelua, jonka avulla kartoitettiin tienvarsilla kasvavia lupiineita Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Sovelluksen avulla kasvihavaintojen ilmoittaminen kävi kätevästi puhelimella tai tietokoneella. Sovellus oli pilottikoe, josta saatiinkin hyviä tuloksia. Havaintoja ilmoitettiin runsaasti ja sovellusta käytettiin ahkerasti kesän aikana. Sovelluksesta saatuja käyttökokemuksia tarkastellaan aiheesta valmistuvassa pro gradu -työssä. Alustavien tulosten mukaan vastaavaa karttasovellusta voitaisiin käyttää muissakin yhteyksissä ja monistaa muuallekin Suomeen.
Ympäristökasvatus tuo tietoa uusille sukupolville
ELY-keskus edistää myös ympäristökasvatusta. Velmu-ohjelma, eli vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma on kartoittanut Suomen merialueita jo 20 vuotta. Hanke juhlistaa pyöreitä vuosia vuonna 2024 julkaisemalla virtuaalisen pakohuonepelin, jossa kadonnut meribiologi on pelastettava, sekä Meren aarteet -lautapelin, jossa pelaajien on löydettävä aarre meren pohjalta. Pelit kutsuvat nuoret ja vanhemmatkin tutustumaan vedenalaiseen maailmaan. Jäämme jännityksellä odottamaan pelien valmistumista!
Uutisessa mainittuja hankkeita ovat rahoittaneet: Helmi-elinympäristöohjelma, Velmu-ohjelma, Interreg - Central Baltic Programme ja EU LIFE Luonto:
- Helmi-elinympäristöohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Ohjelmaa toteuttavat ELY-keskukset, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus sekä kunnat ja järjestöt.
- Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa (Velmu) on ympäristöministeriön alainen ohjelma.
- Baltic Reed -hanketta vetää John Nurminen säätiö ja hankkeessa on mukana kuusi yhteistyökumppania Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa. Hanke on Central Baltic Programme 2023–2027 alainen hanke.
- Liito-orava LIFE on Metsähallituksen Luontopalveluiden vetämä hanke, jossa on lisäksi 17 muuta kumppania Suomesta ja Virosta, jotka edustavat keskeisiä maankäytön ja suunnittelun tahoja ko. maissa. Hanke toteutetaan EU:n LIFE Luonto -rahoituksella.
- LIFE Revives -hankkeen päätoteuttaja on Jyväskylän yliopisto. Mukana on 11 kumppaniorganisaatiota ja 13 yhteistyötahoa. Hanke toteutetaan EU:n LIFE Luonto -rahoituksella.
