Luonnonkiviteollisuuden sivukivet hyötykäyttöön väylärakentamisessa ja antamaan potkua liiketoimintaan Kaakkois-Suomessa (Kaakkois-Suomi)
Palin Granit Oy:n Hujakkalan Baltic Brown -louhimo Ylämaalla. Kuva: Mikko Väisänen
Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Väylävirasto, Destia Oy, Palin Granit Oy ja Kivi ry kokeilevat uusia sivukiviin perustuvia rakenneratkaisua Ylijärventien 1,4 km koerakenneosuudella Lappeenrannassa tulevana kesänä. Koerakenneosuuden rakenteet suunnitellaan osana diplomityötä Kaakkois-Suomen luonnonkiviteollisuuden sivukivien hyödyntäminen vähäliikenteisillä maanteillä. Diplomityön toteutusta rahoittaa Väylävirasto, Destia Oy ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus.
”Diplomityön tavoitteena on kehittää luonnonkivilouhimoiden sivukivien käyttöä sekä määritellä sorateillä käytettävien murskeiden laatukriteereitä, kertoo Tampereen yliopistossa opiskeleva ja tällä hetkellä Destialla diplomityön parissa työskentelevä Kristiina Koski. Diplomityössä on perehdytty luonnonkiviteollisuuden sivukivien syntyyn, ominaisuuksiin ja mahdollisuuksiin sekä sorateiden rakenteisiin, materiaaleihin ja kunnossapidon materiaaleihin.
Sivukivivarantojen hyödyntäminen on osa kestävää kehitystä
Luonnonkiviteollisuudelle on tyypillistä suurten sivukivimäärien synty. Kaakkois-Suomen luonnonkiviteollisuuden sivukivivarannot ovat tällä hetkellä noin 15 miljoonaa m3 ja lisää syntyy koko ajan lisää, vaikkakin pienemmällä volyymilla kuin aiemmin. Sivukivivarantojen kasvun hidastuminen ja nykyisten sivukivivarantojen hyödyntäminen on tärkeää kestävää kehitystä ajatellen. Sivukivien käyttö vähentää neitseellisen kallion louhintaa sekä ja vähentää nykyisten sivukivikasojen kasvua. Diplomityössä etsittiin tapoja, miten sivukivien hyödyntäminen tulisi huomioida jo louhimolta alkavassa prosessissa.
Sivukiviä voidaan käyttää sorateillä kaikissa kerroksissa, kuten muitakin kiviaineksia. Diplomityön yhtenä tavoitteena on löytää keinoja, joilla alueen sivukivivarantoja voidaan hyödyntää mahdollisimman kustannustehokkaasti tien rakenteissa ja parantamisessa.
Tavoitteena sivukivivarantojen hyödyntäminen muissakin soratiehankkeissa
Työssä suunnitellaan viisi koerakennekohdetta, jotka on suunniteltu siten, että niissä tielle ajettavan materiaalin käyttö olisi mahdollisimman vähäistä, aiempaa soratien materiaalia käytetään mahdollisimman paljon ja rakenteissa käytetään vain sivukiveä. Rakentamisen jälkeisestä seurannasta saadaan tärkeää kustannus- ja toimivuustietoa sivukiven erilaisista mahdollisuuksista soratien rakenteissa. ”Tavoitteena on, että rakenteita voidaan käyttää muissakin vastaavissa sorateiden parantamishankkeissa”, kertoo projektipäällikkö Hannu Moilanen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.
Kestävän kehityksen lähtökohtien ja alueen luonnonvarojen säästötarpeiden lisäksi hankkeesta ja siihen liittyvästä tutkimustyöstä toivotaan olevan jatkossa huomattavaa merkitystä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueen kiviteollisuuden jatkokehittämiselle. Uusien liiketoiminta- ja infrarakentamismahdollisuuksien avautuminen olisi maakunnallisesti ensiarvoisen tärkeää etenkin nykyisessä taloustilanteessa.
Kehittämistyössä mukana oleva projektipäällikkö Pirjo Kuula Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Terrasta kertookin, että luonnonkivituotannon sivukivien hyödyntämistä on selvitelty vuosien saatossa erilaisissa hankkeissa ja kokeiluissa. ”Koekohteitakin on rakennettu, mutta kohteiden seuraaminen ja hyödyntämisen laajentaminen on usein jäänyt hankerahoituksen loputtua kesken. Kristiinan opinnäytetyöhön on koottu saatavilla oleva suomalainen aineisto näistä kokeiluista”, Kuula toteaa. Oleellisena tekijänä luonnonkiviteollisuuden sivukivien käytölle on koekohteinen seuranta ja raportointi myös jatkossa.
Palin Granit Oy:n Mäntsälän Aurora-louhimo, jossa kaikki sivukivi murskataan hyötykäyttöön. Kuva Mikko Väisänen
Luonnonkiviteollisuuden sivukivistä pystytään tuottamaan hyvää kiviainesta monipuolisiin käyttökohteisiin, kun vain kiviaineksen käyttäjät ja luonnonkiviteollisuuden toimijat löytävät sopivan keskusteluyhteyden. Kaakkois-Suomen esimerkki kantaa toivottavasti vastaavanlaisiin toteutuksiin myös muualla Suomessa.
Vähäliikenteisten teiden rakennusmateriaalien laatuvaatimukset ovat tällä hetkellä samat kuin isojen valtateiden materiaalien. Työssä pyritään etsimään yhteistyössä Väyläviraston kanssa mahdollisia laatuvaatimuksia, joista vähäliikenteisille teille tulevat materiaalit voisivat poiketa tai joita voidaan lisätä. Tämä helpottaa niin sivukivien, kuin muidenkin kivien suurempaa käyttöä tierakenteissa, jolloin nämä kivet ovat helpommin hyödynnettävissä.
Diplomityö avaa mahdollisuuksia sivukivien hyödyntämisen kehittymiselle niin käytölle niin, että suurin osa sivukivistä saadaan markkinoille kustannustehokkaasti. ja hyödynnettyä. Sivukivien hyödyntäminen vähentää syntyvän jätteen määrää sekä lisää kiertotaloutta. Tavoitteena on saada sivukivet hyödynnettyä alueellisesti mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Palin Granit Oy:n toimitusjohtaja Heikki Palin on projektista iloinen. ”Sivukiven hyötykäyttöä on Suomessa mietitty ja tutkittu jo useampaan otteeseen eri alueilla monien vuosien ajan. Tämä projekti on ensimmäinen sivukiven hyödyntämiseen liittyvä konkreettinen tutkimus, jossa alan eri toimijat hakevat asiaan yhdessä ratkaisua. Nyt käytetään hyödyksi jo olemassa olevaa tutkimustietoa sekä testataan erilaisia versioita tien rakenteessa, mikä haastaa myös nykyisiä normeja. Tärkeää on nimenomaan se, että alan toimijat yhdessä hakevat ratkaisuja, joilla voidaan hyödyntää tätä raaka-ainetta, ja tietämys sivukiven hyödynnettävyydestä myös taloudellisessa mielessä kirkastuu”, hän sanoo.
Väylävirastosta projektin ohjausryhmää vetää kehittämispäällikkö Timo Tirkkonen ja projektin tiiviinä tukena on asiatuntija Henna Teerihalme, joka kehittää Väylävirastossa mm. kiertotaloutta ja uusiomateriaalin käyttöä. Henna kertoo, että Väyläviraston tavoitteena on lisätä kiertotaloutta, säästää luonnonvaroja ja pienentää syntyvän jätteen määrää ja ohjata ELY-keskuksia toimimaan sen mukaisesti. Sivukiven hyödyntämiseksi väylärakentamisessa tarvitaan juuri tällaista tutkimusta, jotta voidaan hallita riskejä ja löytää parhaat kohteet sivukiven hyödyntämiseksi.
Kristiina Koski näytteenotossa kesällä 2023. Kuva: Suvi Nirkko
