Haminan Kirkkojärvi kunnostetaan osana Helmi-elinympäristöohjelmaa (Kaakkois-Suomi)
Kaakkois-Suomen ELY-keskus kunnostaa parhaillaan Haminan Kirkkojärveä osana ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistä Helmi-elinympäristöohjelmaa. Kunnostuksen tarkoituksena on parantaa umpeenkasvun myötä heikentyneitä linnustoarvoja kuorimalla eloperäistä kasvimassaa järvestä. Lintujen lisäksi hyötyy muu vesiluonto, kuten hyönteiset ja kalat. Myös alueen virkistyskäyttö paranee, kun maisema avartuu ja mahdollisuudet esimerkiksi lintujen tarkkailuun lisääntyvät.
Järven keskiosalla on käynnissä allikointi eli pintakasvillisuuden kuoriminen juurineen siten, että saadaan lisättyä avovesialuetta. Kuva: Ville Räihä
Kirkkojärvi on Natura 2000 -luonnonsuojelualuetta ja kansainvälisesti merkittävä lintuvesikohde. Miltei umpeenkasvanut järvi on edelleen kasvillisuutensa ja linnustonsa puolesta harvinaisen lajirikas. Suojelun perusteena on yli 30 lintulajia, esimerkiksi heinäkurppa, pikkuhuitti, mustakurkku-uikku, rastaskerttunen, heinätavi, tukkasotka ja punasotka.
Rehevöitymiseen on useita syitä: vesistö on matalaa, ja siihen tulee ravinteita sekä peltovaltaisilta valuma-alueilta että korkean veden aikaan mereltä. Järven rannassa on ollut kaatopaikka, jolta on myös voinut tulla ravinnekuormitusta, ehkä haitta-aineitakin. Kaatopaikka ja maanläjitysalue on maisemoitu huomioiden alueen harvinainen hyönteislajisto.
Kunnostustyö käynnistyi elokuussa niitolla ja dronekuvauksella. Talvella alueelta on kuorittu kasvimassaa, jota on varastoitu odottamaan hyötykäyttöä. Kasvimassa soveltuu tehtyjen tutkimuksien mukaan kasvualustaksi. Syksyn ja talven aikana urakoitsijana on toiminut pyhtääläinen Hongiston Konetyö Oy.
Vesienhoidon asiantuntija Ville Räihän mukaan Kirkkojärven pohjoisosalla joulu-helmikuussa noin neljän hehtaarin alalla tehty kunnostus onnistui suunnitellusti, etenkin hyvän pakkastalven ansiosta.
─ Kunnostuksessa alueelle kaivettiin noin 1,8 hehtaaria matalia allikoita parantamaan linnuston elinympäristön tilaa. On mielenkiintoista nähdä, miten alue lähtee kehittymään, ja varmasti jo tulevan kesän aikana alueelle asettuu uutta vesi- ja kahlaajalinnustoa, Räihä sanoo.
Luonnonsuojeluasiantuntija Veli-Matti Sorvari kertoo, että alueen eteläosaan työ etenee talven ja kesän aikana ja kunnostusta tehdään olosuhteiden sallimissa rajoissa.
─ Aluksi raivataan puustoa ja pensaikkoa ja niitetään ruovikkoa kaupungin maalta. Myöhemmässä vaiheessa on tarkoitus kaivaa alueelle avovesialueita poistamalla kelluvaa juurakko- ja turvemassaa. Kirkkojärven alueella on paljon järjestäytymättömiä osakaskuntia, mikä rajoittaa paljon järven kunnostusmahdollisuuksia, Sorvari sanoo.
Näkymä Meltin täyttömaan yli Kirkkojärven eteläosaan, jossa kasvaa koivuja veden päällä kelluvalla ruokojuurakkomatolla. Kuva: Veli-Matti Sorvari.
Tuoretta työmaa-aluetta järven eteläosassa kuvattuna 21. helmikuuta. Taustalla Haminan keskustan rakennuksia. Kuva: Veli-Matti Sorvari.
Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta
Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista.
Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Teemme vaikuttavia tekoja luonnon monimuotoisuuden hyväksi.
Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistä Helmi-elinympäristöohjelmaa toteuttavat ELY-keskukset, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus sekä kunnat ja järjestöt. Toimia tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella.
Lintuvesien ja kosteikkojen kunnostus -teemassa keskitytään priorisoitujen SPA-lintuvesien kunnostamiseen. Menetelminä ovat lähinnä laajojen järviruokovaltaisten kasvustojen niittäminen ja ruokojuurakon jyrsintä (äestys), allikoiden ja lammikoiden kaivaminen, hoitokalastus sekä pesimäsaarten, pesälauttojen ja -laatikoiden rakentaminen. Ruovikon niittämisen yhteydessä pääosa niittoaineksesta on kerätty hyötykäyttöön yhteistyössä John Nurmisen Säätiön kanssa. Näiden toimien lisäksi lintuvesiltämme pyydetään vieraspetoja Suomen riistakeskuksen Helmi-vieraspetohankkeessa. Kunnostuskohteiden linnuston seuranta on keskeisin osa tehtävien vaikuttavuuden arviointia. Ennen Helmi-kautta monia arvokkaimpia lintuvesiä kunnostettiin Lintulahdet LIFE -hankkeessa vuosina 2003–2007.
Lisätietoa:
- Helmi-elinympäristöohjelma (ym.fi)
- Helmi-ohjelman toimeenpano - Etelä-Karjala ja Kymenlaakso (ymparisto.fi)
- Kirkkojärvi (ymparisto.fi)
- Pakkasesta on kerrankin hyötyä – arvokas lintujärvi saadaan lopultakin kunnostettua (yle.fi)
Veli-Matti Sorvari, luonnonsuojeluasiantuntija
Kaakkois-Suomen ELY-keskus, yhdyskunnat ja luonto -yksikkö
veli-matti.sorvari(at)ely-keskus.fi, p. 0295 029 042
Ville Räihä, vesienhoidon asiantuntija
Kaakkois-Suomen ELY-keskus, vesistöt-yksikkö
ville.raiha(at)ely-keskus.fi, p. 0295 029 226