ELY-keskukset vauhdittivat vuonna 2023 puhdasta siirtymää, mutta kustannusten nousu heijastui tienpitoon

ELY-keskukset julkaisevat 7.2.2024 klo 9 tietoja maakunnissa myönnetyistä rahoituksista ja tuista vuoden 2023 osalta. Linkit katsauksiin löydät oman alueesi ELY-keskuksen verkkosivuilta ja sosiaalisen median kanavilta!

ELY-keskus sosiaalisessa mediassa

ELY-keskukset toimivat valtion aluehallintoviranomaisina hoitamalla työ- ja elinkeinoministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tehtäviä toimialueellaan.

ELY-keskukset luovat monialaisesti edellytyksiä elinkeinoelämälle, sen monipuolistumiselle sekä uuden liiketoiminnan syntymiselle. Keskukset vastaavat elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun kehittämisestä sekä palveluista huomioiden asiakkaiden tarpeet ja muuttuvan toimintaympäristön.

ELY-keskukset edistävät luonnon ja ympäristön suojelua sekä luonnonvarojen ja alueiden kestävää käyttöä, tarjoavat toimivan liikennejärjestelmän ja turvallisen tieverkon kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeisiin ja vastaavat tienpidosta ja julkisen liikenteen ylläpitämisestä toimialueellaan. ELY-keskukset toimivat alueilla tiiviissä yhteistyössä eri kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa.

Poikkeukselliset vuodet heijastuvat yrityskenttään

Poikkeukselliset viime vuodet ja talouden nykytilan epävarmuus heijastuvat yritysten kehittämis- ja laajentumishalukkuuteen, mutta siitä huolimatta yritykset ovat kehittäneet toimintaansa ja tehneet investointeja. Suomalaiset yritykset ovat entistä sitoutuneempia vastuullisuuteen ja huomioimaan kestävän kehityksen vaatimukset. Vaikka lomautettujen ja työttömien määrä lisääntyi ja avoimien työpaikkojen määrä pieneni etenkin loppuvuotta kohti, työvoimapula on merkittävä haaste yrityksille edelleen ja vaikeuttaa toiminnan kehittämistä.

Maatalouden näkymät ovat haasteelliset ja kannattavuus on heikentynyt edellisestä vuodesta. Maataloustuotteiden hinnat ovat kääntyneet laskuun eivätkä hinnat markkinoilla seuraa tuotantokustannusten muutoksia. Tilanne haastaa toimijoita ja maatalouden toimijoiden on satsattava rakennekehitykseen ja kustannustietoisuuteen.

Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistus on käynnissä ja maataloustuet ovat uudistuneet. Uudistus tarjoaa rakennekehityksen tukemiseen monia välineitä ja niiden käyttö on ollut vilkasta erityisesti neuvontapalvelujen osalta. Investointitukien ja aloitustukien hakumäärät ovat olleet kohtalaisella tasolla, mutta pitkän aikavälin tavoitteisiin nähden kuitenkin liian alhaisella tasolla.

Vuosi 2023 oli EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 ensimmäinen täysi päätösvuosi. Euroopan aluekehitysrahastosta ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta myönnettävästä yrityksen kehittämisavustuksesta pääosa kohdistui pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn sekä tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen ja puhtaan siirtymän edistämiseen. Euroopan sosiaalirahaston hankkeissa korostuvia teemoja ovat esimerkiksi työvoiman kohtaanto, tekoälyosaaminen ja sote-sektorin osaamisen uudistaminen.

Yritysten kehittämispalveluita käytettiin loppuun asti aktiivisesti ympäri Suomen. Vuonna 2023 yritysten kehittämispalveluja käytti noin 3600 yritystä. Yrityksen mm. tekivät kasvu- ja kansainvälistymisselvityksiä, suunnittelivat omistajanvaihdoksia ja kehittivät markkinointiaan. Palveluissa näkyi myös yleinen taloudellinen tilanne. Kehittämispalveluista haettiin myös tukea yritysten strategian uudelleensuuntaamiseen sekä talouden hallintaan. Yritysten kehittämispalvelut lakkautetaan hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2024 alusta alkaen. ELY-keskukset tukevat kuitenkin alueensa yrityksiä jatkossakin.

Kustannusten nousu jatkui vuonna 2023, mikä heijastui tienpitoon

Inflaatio ja kustannusten jatkuva nousu näkyivät selvästi myös tienpidossa. Kun määrärahat pysyvät suurin piirtein ennallaan, niin niillä saa joka vuosi vähemmän tienpitoa.

Teiden päällystysmäärät jäivät vuonna 2023 ennätyksellisen alhaiseksi niukan rahoituksen ja kohonneiden kustannusten vuoksi. Ensi kesäksi ELY-keskukset saavat kiitettävästi korjausvelkarahaa päällysteiden korjauksiin. Tämä tarkoittaa, että päällystysmäärät nousevat hyvinkin korkeaksi. Saamme uusittua paljon huonokuntoisia päällysteitä, mutta edelleen jää paljon korjaamatta.

Kustannusten nousu näkyi myös hoitourakoissa, joiden kustannukset ylittivät meille osoitetut rahoituskehykset reilusti. Kustannusten nousut vaikeuttavat määrärahatarpeiden ennustamista, mikä on suuri ongelma toiminnan suunnittelun näkökulmasta.

Huonokuntoisia siltoja korjattiin määrärahojen puitteissa. Niiden lukumäärä on kuitenkin nousussa, koska 1970-luvulla rakennettiin paljon siltoja, jotka ovat tulossa korjausikään.

Joukkoliikenteen määrärahat vähenivät selvästi. Kunnat tulivat kuitenkin apuun nostamalla rahoitusosuuksiaan joukkoliikenteen hankinoissa, joten vain joitakin supistuksia joukkoliikennetarjonnassa jouduimme tekemään.

Viime vuonna yksityistieavustusten prosenttien selkeä nosto lisäsi tiekuntien kiinnostusta avustuksen hakemiseen. Määrärahat tähän käytettiin jokseenkin kokonaan. Tänä vuonna meillä on tähän alempi rahoitustaso ja meillä on huoli siitä, mihin rahat riittävät.

Sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt, lumimyräkät tai kesän kuivat kaudet näkyivät piikkeinä asiakaspalvelun yhteydenottomäärissä. Tasaiset olosuhteet pitävät asiakaspalvelun yhteydenottomäärät maltillisena. Talvella askarruttivat eniten teiden kunnossapitoon liittyvät asiat, kuten auraus, liukkaudentorjunta, aurausvallit ja postilaatikkojen rikkoutumiset. Myös nollan molemmin puolin vaihdelleen hankalan kelin aiheuttamat reiät päällysteissä olivat suosittu aihe. Loppukesästä ja syksyllä palautteissa korostuivat perinteisesti liikenneturvallisuuteen ja joukkoliikenteeseen liittyviä aiheita.

Tuulivoimaloiden isojen osien kuljettaminen tieverkolla jatkui etenkin Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksien alueilla.

Puhdas energia ja kiertotalous kiinnostivat yrityksiä ja kotitalouksia

ELY-keskukset ovat viime vuonna tehneet aktiivisesti töitä ympäristön tilan ja ympäristönsuojelun sekä puhtaan siirtymän eteen. ELY-keskusten rahoituksella paikalliset yhteisöt ovat muun muassa kunnostaneet vesistöjä ja perinnebiotooppeja, hoitaneet rakennusperintöä ja saaneet tukea rahoitettujen eläinten, kuten valkoposkihanhien, aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen.

Puhdas siirtymä heijastui ELY-keskusten ympäristövaikutusten arviointeihin. Tuulivoiman rinnalle on noussut aurinkovoima ja muut puhtaan energian ratkaisut. Teollisuudessa on myös kehitetty kiertotalousratkaisuja ja vähäpäästöisiä innovaatioita sekä tehty investointeja esimerkiksi vetyteknologiaan.