Uutiset

Alueellista tietoa

Uutiset 2022

Malttia metsänhoitoon, keidas keskellä kaupunkia ja etäläsnäoloa vanhuksille - maaseutua kehitetään hanketuella monin tavoin (Kaakkois-Suomi)

Kalastaja heittää virveliä.

Kuva: Kotkan kaupunki.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus rahoitti noin 120 maaseudun kehittämishanketta EU:n ohjelmakaudella 2014 - 2020. Julkisen tuen määrä näille hankkeille oli kaikkiaan 26 miljoonaa euroa. Hankkeiden toteuttajat olivat koulutusorganisaatioita, kuntia, elinkeinoyhtiöitä sekä yhdistyksiä. Seuraavat esimerkit valottavat mitä ELY-keskuksen myöntämällä maaseuturahoituksella on saatu viime vuosina aikaan. Kehittämishankerahoitus tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet alueen kehittämiseen myös vuoden 2023 alussa käynnistyvällä CAP-kaudella.

Maaseudun kehittämishankkeet jaetaan toimintamallin perusteella kolmeen: koulutus ja tiedonvälitys, palvelujen ja kylien kehittäminen sekä yhteistyö. Kuva: Marjukka Hermonen

Herkkiä vesistöjä suojelevaa metsänhoitokoulutusta

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeissa parannetaan esimerkiksi yritysten johtamisen, markkinoinnin, vesien hoidon ja energiatehokkuuden osaamista tai välitetään tietoa uusista menetelmistä, ympäristöasioista tai maaseudun elinvoimaa lisäävistä asioista. Tämän toimenpiteen hankkeita toteutettiin Kaakkois-Suomessa 11 kpl, mikä on 9 % rahoitetuista kehittämishankkeista. Julkinen tuki oli noin 2,5 miljoonaa euroa.

Kymijoen vesi ja ympäristö ry toteutti Suomen Metsäkeskuksen kanssa Kaakkois-Suomen alueella Maltti metsänhoidossa - valtti vesienhoidossa -hankkeen vuosina 2017 - 2020. Tiedotushankkeen päätavoitteena oli metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen ja kuormituksen vähentäminen Kaakkois-Suomen herkimmillä vesistöalueilla sekä paikallisesti tärkeiden, lähes luonnontilaisten vesien säilyttäminen. Tavoitteena oli maanomistajien ja metsäalan toimijoiden vesiensuojeluosaamisen lisääminen sekä menetelmien tuominen käytännön toimintaan.

Tiedotus toteutettiin järjestämällä koulutustapahtumia, kyläiltoja ja maastoretkiä ja lähettämällä tiedotteita. Herkille vesistöalueille laadittiin metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelmia, jotka helpottavat vesistöjen ja muiden luontoarvojen huomioimista. Kohdevesistöiksi valikoitui 44 metsätaloudelle herkkää vesistöä: metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelmia tehtiin 12 vesistön valuma-alueille ja kohdistettua tiedotusta lähetettiin 32 vesistön valuma-alueen maaomistajille.

Hanke tuotti uutta tutkimustietoa kohdevesistöjen vedenlaadusta ja ojien kautta niihin valuma-alueelta tulevasta kuormituksesta. Kaikki hankkeessa tuotetut vesistönäytteiden tulokset vietiin ympäristöhallinnon Hertta-tietokantaan, joten vedenlaatutiedot auttavat valtakunnallista vesienhoidon suunnittelua. Hankkeen luontokartoitukset tuottivat uutta tutkimustietoa kohdevesistöjen ja niiden valuma-alueen luontoarvoista sekä uhanalaisten tai luontodirektiivin IV-liitteen lajien esiintyvyydestä.

Nyt alueellisilla viranomaisilla, metsäalan toimijoilla ja vesiensuojelun ammattilaisilla on mahdollisuus saada käyttöönsä hankkeen tuottamat paikkatietoaineistot ja yleissuunnitelma-alueiden toimenpide-ehdotukset alueiden vesiensuojelun tehostamiseksi. Tuloksia voidaan hyödyntää mm. metsänhoitosuunnitelmien kehittämisessä.


Talvinen tukkipuukasa.

Vesistöjen kuormitusta pyritään vähentämään lisäämällä metsänomistajien osaamista ja tietoutta. Kuva: KaakonKantri.   

Koskipuistosta tekemisen paikka  

ELY-keskukset rahoittavat hankkeita, joissa aktivoidaan, suunnitellaan, selvitetään tai kehitetään maaseudun palveluita. Hankkeet parantavat kylien ja kuntien vetovoimaa ja monipuolistavat alueen elinkeinoja. Maaseudun palvelujen ja kylien kehittämisen hankkeita toteutettiin 56 kpl, mikä on 47 % kaikista hankkeista. Yhteenlaskettu julkinen tuki oli lähes 15 miljoonaa euroa.

Puistokaupunkina tunnetussa Kotkassa on paljon vesiteemaisia puistoja jo ennestään, mutta kaupunki halusi tehdä myös uudenlaisen puiston, jossa olisi nähtävää ja tekemistä niin paikallisille kuin matkailijoillekin. Tätä varten haettiin hankerahoitusta Koskipuistolle, josta oli tehty suunnitelmia jo vuosia aiemmin. Hankkeen hallinnoijana toimi kaupungin kehittämisyhtiö Cursor Oy.

Koskipuiston rakentamisessa huomioitiin Siikakosken alueen suojelulliset sekä museaaliset arvot, mikä edellytti monia katselmuksia ja lupaprosesseja selvitysvaiheessa. Puiston suunnittelun lähtökohtana oli, että siitä tulee virkistäytymispaikka. Niinpä siellä avattiin näkymiä joelle ja sota-aiheisille muistomerkeille, kohennettiin polkureittejä ja lisättiin niille taukopaikkoja. Alueen kaksi uimapaikkaa kunnostettiin ja toiseen rakennettiin rantalentopallokenttä. Munkkisaaren majan edustalle tehtiin istutuksia. Kalastajien tarpeisiin kunnostettiin yrityskalastusaluetta muun muassa lisäämällä paikalle kaksi pitkää laituriyksikköä. Ruhalvuolteella uusittiin laavu ja käymälä. Koska Koskipuiston alueella on paljon historiakerrostumia, niitä hyödyntämällä tehtiin puistoon opastetauluilla varustettu Historiapolku. Opasteista tehtiin StoryMap-toiminnolla englannin ja venäjän kieliversiot, joihin pääsee QR-koodien avulla. Samaa tekniikkaa hyödynnettiin Arboretumin alueella, jossa kasvaa noin 100 erilaista puulajiketta.

Koskipuisto on ollut menestys alusta saakka. Asukkaat ovat ottaneet puiston omakseen ja tuntuvat olevan ylpeitä siitä. Tavoitteeksi asetettu 10 000 rakentamisesta hyötynyttä henkilöä täyttyy varmasti, sillä jo joella liikkuvat kalastajat saavat aikaan 10 000 käyntikertaa vuodessa.

Merkittävät hyödyt ovat olleet kaupungin imago sekä kahvila-ravintola Villa Munkholman toimintaedellytysten kehittäminen. Koskipuiston rakentamisen myötä kohteen asiakaspotentiaali on kasvanut merkittävästi ja nykyisellä yrittäjällä on selkeästi paremmat edellytykset tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Suoraa matkailutuloa on vaikea arvioida muuten kuin Villa Munkholman talouslukujen kautta, joten ne tulokset nähdään vasta tulevaisuudessa. Odotettavaa kuitenkin on, että lisäämällä matkailijoiden viipymää alueella pystytään myös kasvattamaan matkailutuloa. Kotkan puistot houkuttelevat kesäisin paljon matkailijoita kaupunkiin.

Rantalentopallokenttä. Kotkan Koskipuistoon tehtiin mm. kaksi uimarantaa ja lukuisia taukopaikkoja sekä parannettiin kalastusmahdollisuuksia. Kuva: Kotkan kaupunki.

Etäläsnäoloa yksinasumisen tueksi

Eri tahojen yhteistyössä toteuttamia hankkeita kutsutaan yhteistyöhankkeiksi. Niillä edistetään esimerkiksi tutkimuksen soveltamista käytäntöön, innovaatioita, logistiikkaa, tuotekehitystä ja ylipäätään elinkeinojen kehittämistä. Tärkeää on, että hankkeissa on vähintään kaksi eri toimijaa, joilla on yhteinen tavoite. Yhteistyössä voi olla mukana esimerkiksi yrityksiä, maatiloja, metsänomistajia, tutkimuslaitoksia ja kehittäjäorganisaatioita. Näitä hankkeita toteutettiin päättyvällä ohjelmakaudella 52 kpl eli 44 % kaikista kehittämishankkeista. Yhteenlaskettu julkinen tuki oli reilut 9 miljoonaa euroa.

Lappeenrantalainen Arnora Oy hallinnoi yhteistyöhanketta nimeltä Hyvinvointi ja etäläsnäolo, johon osallistui kolme hoiva-alan yritystä. Tavoitteena oli kehittää yritysten omaa toimintaa, jotta ne voisivat vastata kasvavan vanhusväestön hoitotarpeisiin. Hankkeessa keskityttiin etäläsnäoloon ja etäseurantaan liittyviin menetelmiin, jotka lisäävät ikäihmisten, muistisairaiden ja liikuntarahoitteisten mahdollisuutta itsenäiseen asumiseen.

Osallistujayrityksille hankittiin pilottikäyttöön etäseuranta- ja etävideoyhteyspalvelut, jotka pyrittiin istuttamaan osaksi yritysten tarjontaa. Etävideoyhteyspalvelu mahdollistaa tabletin kautta videoyhteyden kotona asuvan ikäihmisen sekä kotihoitopalveluntarjoajan, läheisen tai palveluiden välillä. Laiteen käyttöliittymä on yksinkertaistettu ja selkeytetty. Etäseurantapalvelu tuo tiedon kaikkien hoiva-asiakkaiden tilasta yhteen selkeään näkymään ja jakaa tiedon yksittäisten kotona asuvien ikäihmisten tilanteesta myös heidän läheisilleen. Palvelu kerää jatkuvasti tietoa kodeista ja huoneistosta huomaamattoman sensoriteknologian avulla. Hankkeessa koulutettiin yritykset näiden palvelujen käyttöön.

Yhteistyöhankkeessa pilotoitiin myös ohjattuja ja yhteisöllisiä hyvinvointipalveluja. Tavoitteena oli määritellä ja pilotoida yritysten hyvinvointipalveluiden tuotantoketju sekä palveluiden ostaminen ja käyttäminen. Yhteisöllisiä etäläsnäolon muotoja ovat mm. etäkahvihetki tai kirjapiiri. Osa osallistuneista yrityksistä pääsi yhteisöllisten hyvinvointipalveluiden käyttöönotossa pidemmälle kuin toiset.

Hanke osoitti, että osallistuneiden yritysten kannattaa levittää hankkeessa kokeiltuja ja opittuja sähköisiä palveluita laajemmin omien asiakkaidensa käyttöön ja ottaa niitä osaksi palvelupakettejaan. Etäseuranta- ja etäyhteyspalvelut tuovat lisäarvoa yritysten palveluihin, lisäävät ikäihmisten turvallisuuden tunnetta, mahdollistavat pidemmän kotona asumisen ja pienentävät kustannuksia yhteiskunnalle. Julkinen terveydenhuolto on ottanut vastaavia palveluita käyttöön ja samoja palveluja odotetaan pian myös yksityiseltä sektorilta. Hankkeeseen osallistuneet ikäihmiset olivat hyvin kiinnostuneita ja innostuneita etäpalveluiden käytöstä. Mukana olleista yrityksistä kaksi tulee ottamaan etäpalveluita jatkossa käyttöön.

Teksti: Marjukka Hermonen, asiantuntija

Lähteet: Hankkeiden loppuraportit (Hyrrä-järjestelmä)