Uutiset

Alueellista tietoa

Uutiset 2022

Kaakkois-Suomen ELO-verkoston hyvien käytäntöjen foorumissa oli uusinajattelulla kasvua -teema (Kaakkois-Suomi)

Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja elinikäisen ohjauksen (ELO) verkosto järjestivät 8.4.2022 yhteistyössä Etelä-Karjalan liiton, Etelä-Karjalan Yrittäjien, Fincrea Oy:n, Kaakkois-Suomen TE-toimiston, LAB-ammattikorkeakoulun ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa etätilaisuuden "Uusinajattelu ja kasvu".

Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta avasi tilaisuuden ja esitteli uusinta Kaakkois-Suomen ammattibarometriä ja kertoi positiivisesta työllisyyskehityksestä Kaakkois-Suomen helmikuun työllisyyskatsauksen pohjalta.

Uusinajattelu on eteläkarjalainen konsepti

Aluekehitysasiantuntija Anni Laihanen Etelä-Karjalan liitosta avasi Uusinajattelu-konseptia. Konseptin mukaan mikään asia ei ole liian iso tai pieni uusinajateltavaksi, jotta sen voi tehdä paremmin ja kestävämmin, kannattavammin ja hauskemmin.

– Uusinajattelu on Etelä-Karjalassa jokaisen oikeus.

Laihanen kertoi, että uusinajattelija on rohkea kyseenalaistaja, joka ei odota valmista, vaan etsii ratkaisuja ja toteuttaa niitä yhdessä toisten kanssa. Uusinajattelu on Etelä-Karjalan toimijoiden yhteinen konsepti, brändi tai kattokäsite, jonka sateenvarjon alle yksittäiset uutta ajattelua ja ennen muuta uudenlaista tekemistä kuvastavat toimenpiteet sopivat. Työ on pitkälle myö-hengen luomista ja viestintää uusista toimintatavoista, ennakkoluulottomasta yhteistyöstä ja eteläkarjalaisesta tavasta toimia. Ilman, että päätetään uusinajattelun pohjalta tehdä jotain toisin, mikään ei muutu.

Vuoden 2021 uusinajattelija on Suvi Savolainen

Toimitusjohtaja Marko Hanhisuanto Etelä-Karjalan Yrittäjistä kertoi, että vuosittain jaettavalla Uusinajattelija-palkinnolla halutaan tukea yksilöitä tai organisaatioita, jotka konkreettisesti vievät uusinajattelun ajatuksia ja toimenpiteitä eteenpäin.

–Tyypillisesti ihmiset tai organisaatiot eivät ole olleet yritysmaailmasta tulevia suoranaisesti, vaan enemmänkin on haluttu ruokkia yritysten ulkopuolella uusinajattelija-henkeä.

Hanisuanto kertoi, että vuoden 2021 uusinajattelijaksi valittiin Suvi Savolainen Imatralta. Palkintolautakunnan perusteluissa todettiin muun muassa, että Savolainen on nuori ja aktiivinen toimija, joka on jättänyt puumerkkinsä niin paikallisesti eri hankkeissa toimien kuin kansainvälisesti palkittuna urheilijana. Hän on toiminut erityisesti urheilun ja liikunnan saralla tukien nuorten hyväksi tehtävää seuratyötä ja aktiivista toimintaa tuoden uutta ajattelua vanhoihin toimintamalleihin.

Vuoden uusinajattelija Suvi Savolainen kertoi esittäytymispuheenvuorossaan, että yllättyi huomioinnista, koska ei ollut koskaan ajatellut toimivansa tietoisesti uusinajattelijana. Se on vain ollut hänen tapansa toimia. Hän on kasvanut seura- ja yhdistystyöhön äidin perustaman karateseuran mukana. Hän on pienestä pitäen nähnyt, miten liikuntamaailmassa ja yhdistyksessä toimitaan.

Kentällä toimitaan vapaaehtoisesti.

– Kun ei ole palkkatyöstä kyse, aina vaaditaan sitoutumista ja omistautumista asiaan. Yhdistävä tekijä sille, mitä kaikkea teen, minulla on intohimo mukana ja "rakkaudesta lajiin". Sieltä on tullut kiinnostus siihen, että haluaa tehdä töitä hyvinvoinnin alueella ja liikunta ja urheilu ovat luontaisesti siinä mukana, Savolainen kertoi.

– Erityisesti lasten ja nuorten asiat kiinnostavat, ja olen niissä ollut aina mukana ja itse olen kasvanut myös kilpaurheilun saralla. Olen vuodesta 1997 vuoteen 2018 kilpaillut karatessa kansainväliselle tasolle saakka ja oppinut paljon, minkälaista on, kun kamppailulajeissa koitat pärjätä ja tavoitteena on olla maailman paras edes yhtenä päivänä. Jos jokin asia ei toimi, jotain pitää tehdä toisin.

Uusinajatteluun kannustivat ja Savolaisen puheenvuoroa kommentoivat Juha-Pekka Natunen Fincrea Oy:stä ja TKI-asiantuntija Veli-Pekka Räty LAB-ammattikorkeakoulusta ja tutkimuspäällikkö Samuli Karevaara Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Juha-Pekka Natusen mielestä palkinto on mennyt oikealle henkilölle. Uusinajattelu on tapa toimia, omaksuttu asia, jota jatkuvasti vie eteenpäin omalla tavallaan. Toisaalta havainnointikyky on oleellista. On tärkeää pystyä havainnoimaan muita ihmisiä, ymmärtämään miten he ajattelevat ja toimivat. Sitä kautta rakentaa muutoksia yhteistyössä ja tietyllä tavalla ajaa muutosta eteenpäin.

Veli-Pekka Räty kiinnitti huomiota Savolaisen esittelyssä sanoihin "Pitää olla hereillä".

– Tällaista tarvitaan. Maailma muuttuu ympärillämme. Tärkeää on, miten olemme hereillä ja pystymme reagoimaan.  Myös sitoutuminen on tärkeää – miten teet töitä ihmisten kanssa – ja monialaisuus; et mene vain yhtä uraa pitkin, katsot ympärillesi ja mietit, mitä muuta voi tehdä. Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin, vaan voi löytää ne kumppanit siinä ympärillä ja hakea ihmisiä tukemaan ja tekemään asioita. Myös tämä on sitä uutta ajattelua, Räty totesi.

Samuli Karevaaran mukaan on tärkeää katsoa asioita avoimin silmin. Ihmiset tekevät juttuja myös toisin. Esimerkin voima rohkaisee, mutta myös resursseja vaaditaan. Niukkuus on hyvä innovaatioiden lähde. Kun omat asiat ovat kunnossa, pystyy tarjoamaan muille. Hyvin toimivia asioita ei tarvitse muuttaa.

Nippu-hanke vei uuden äärelle

Toimitusjohtaja Juha-Pekka Natunen, Fincrea Oy:stä piti uusinajattelulla kasvuun -teemaisen puheenvuoron. Hän kertoi, että Fincrea Oy (Finnish Creative Agency Oy) -yritys sai alkunsa osana EAKR-rahoitteista Nippu-hanketta, jossa Juha-Pekka Natunen toimi projektipäällikkönä. (Nippu: Niputtamalla ja kokeilemalla uutta bisnestä, toimialoina kulttuuri, taide ja tiede.)

Natunen kertoi, että monessa Nippu-hankkeen kokeilussa päästiin ja jouduttiin uuden äärelle. Tavoitteena oli löytää uusia tapoja yhdistää kulttuuria, taidetta ja tiedettä muiden alojen kanssa. Kokeiluissa yhdistyivät luovien alojen osaaminen sekä muiden alojen tarve ratkaista ongelmia. Kokeilut synnyttivät uusia tuotteita, yhteistyötä ja lopulta myyntiä (myös hankkeen jälkeen).

Natunen kertoi, että esimerkiksi Suvorov-hankkeen kilpailutukseen tarjottiin usean toimijan palveluita, joita tarjottiin asiakkaille. Kilpailutus voitettiin, ja päästiin suunnittelemaan ja toteuttamaan 1700- ja 1800-lukujen historiaan liittyviä tapahtumia, kulttuurimatkailutuotteita ja kulttuurisisältöjä. 

Natusen mukaan uudet innovaatiot syntyvät vain kokeilujen kautta, mutta taloudellinen kasvu syntyy periksiantamattomasta yrittämisestä, aidosta yhteistyöstä ja uskosta itseensä.

Design Venture vauhdittaa yritysten liiketoimintaa muotoilun ja viestinnän keinoin

TKI-asiantuntija Veli-Pekka Räty LAB-ammattikorkeakoulusta esitteli Design Venture -ohjelmaa teemalla "muotoilu yritysten liiketoiminnan vauhdittajana".

– Vauhditamme pk- ja mikroyritysten liiketoimintaa muotoilun ja viestinnän keinoin. Valmennamme yrittäjiä ymmärtämään muotoilun hyötyjä liiketoiminnassaan. Yritykset, joissa muotoilun käyttö on hyvin kehittynyt, saavat säästöjä kuluista, enemmän tuloja, tuotannon kohentumista, tuotteen tai palvelun nopeasti markkinoille, brändin ja markkina-aseman kohentumista, Räty kuvaili.

Design Venture -ohjelman tavoitteina on kartoittaa yritysten muotoilu- ja TKI-tarpeita ja sparrata sekä kohtauttaa muotoilualan ammattilaiset ja alkavat muotoilijat vastaamaan näihin tarpeisiin.

Rädyn mukaan muotoiluun ja viestintään panostamisesta hyötyvät monet eri toimialat. Muotoilulla ja viestinnällä voidaan vaikuttaa asiakaskokemukseen ja sitä kautta ihmisten onnellisuuteen.

– Tehdään sellaisia tuotteita ja palveluja, joita ihmiset oikeasti tarvitsevat ja joista he hyötyvät.

Design Venture Day on tuonut uusinajattelua jo vuodesta 2018. Seuraava Design Venture järjestetään 10.5.2022 Kulttuuritila Nuijamiehessä Lappeenrannassa.

– Tarkoitus on tuoda yrityksille ja kaikille muillekin uudenlaista ajattelua. Viime vuonna puhuttiin kiertotaloudesta ja uudenlaisesta tuotemuotoilusta ja yritysten ja oppilaitosten yhteistyöstä, miten tehdään entistä parempia tuotteita ja palveluita.

Puheenvuorot inspiroivat kuulijoita

Puheenvuoroja kommentoivat toimitusjohtaja Marko Hanhisuanto, Etelä-Karjalan Yrittäjistä, asiantuntija (yrityspalvelut) Kari Kurkinen Kaakkois-Suomen TE-toimistosta ja tutkimuspäällikkö Samuli Karevaara, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Marko Hanhisuanto piti hyvissä puheenvuoroissa muun muassa luovien alojen tapahtumasuunnittelun esimerkeistä Suvorov- ja eSports. Digitalisaatio on korona-aikana tarjonnut mahdollisuuksia myös kansainvälisten tapahtumien järjestämisessä. Luovien alojen tapahtumien liiketoiminnassa on huomioitava muun muassa monistettavuus, brändin rakentaminen ja uudistuminen. Palvelumuotoilu on laajasti käytössä. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa tarvitaan isompia palvelukokonaisuuksia lisää matkailupalveluiden muotoilussa.

Kari Kurkinen piti esityksiä ja puheenvuoroja inspiroivina. Hän korosti, että muotoilulla on merkittävä vaikutus myös työnantajamielikuvaan. Osaajista on huutava pula. Muotoilun avulla voidaan vaikuttaa työnantajakuvaan ja saada sopivia osaajia omaan yritykseen.

Samuli Karevaara nosti esimerkkejä, kuinka huumorin avulla esimerkiksi tuttu asia käännetään päälaelleen tai uuteen ympäristöön.

– Siitä tulee helposti hauskaa. Samalla tavalla bisneksessä voi luovasti katsoa, mitä nyt tehdään ja voiko sitä tehdä jossain ihan muualla. Moni juttu on lähdetty niin, että on tehty jotakin vanhaa hieman eri tavalla tai päinvastoin kuin aikaisemmin, Karevaara sanoi.

Ritva Kaikkonen päätti tilaisuuden.

– Kaakkois-Suomen kasvuspiraali – Energiaa luovuudesta -strategia 2030 on ekosysteemeihin, monialaiseen yhteistyöhön keskittyvä strategia, jossa tarvitaan luovia areenoja. Tänään meillä on ollut todella upea luovan areenan etätilaisuus. Lämpimät kiitokset kaikille.

Lisätietoja:

Teksti: Tuija Närhi ja Ritva Kaikkonen​​​​​