Uutiset

Alueellista tietoa

Uutiset 2022

"Kenenkään ei tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua tieliikenteessä" - Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustyön visio ja määrälliset tavoitteet (Kaakkois-Suomi)

Talvinen kuva missä raskaan liikenteen rekka, sekä henkilöautoja.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella tapahtui vuonna 2021 yhteensä 216 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta (226 vuonna 2020). Näissä onnettomuuksissa menehtyi 11 henkilöä (kuusi Etelä-Karjalassa ja viisi Kymenlaaksossa) ja loukkaantui 258 henkilöä.  Pitkän aikavälin kehitys kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa Kaakkois-Suomen alueella on mennyt tasaisesti parempaan suuntaan.

Euroopan laajuista, kansallista ja siten myös Kaakkois-Suomen alueen liikenneturvallisuustyötä ohjaa liikenneturvallisuustyön nollavisio, jonka mukaisesti kenenkään ei tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua tieliikenteessä

Liikenneturvallisuusvisio

  • Kenenkään ei tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua tieliikenteessä
  • Liikkuminen koetaan turvalliseksi kulkutavasta tai liikkujan erityispiirteistä riippumatta
  • Liikkumisvalinnat ovat ympäristöystävällisiä sekä terveyttä ja turvallisuutta edistäviä.

Määrälliset päätavoitteet vuoteen 2030

  • Tieliikenteessä kuolleiden ja vakavasti loukkantuneiden määrä vähenee jatkuvasti
  • Vuonna 2030 tieliikenteessä menehtyy enintään 5 ja loukkaantuu vakavasti enintään 20 ihmistä
  • Jalankulkijoiden ja pyöräilijoiden kokema turvallisuuden tunne liikenteessä kasvaa.

Painopistealueet kaakkois-suomalaisittain

Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelmassa on kuusi painopistealuetta, joita liikenneturvallisuusvastaava Janne Saarikoski ja liikenneturvallisuusasiantuntija Jani Juvankoski käyvät läpi tarkemmin.

Ajonopeudet

Nykyautot, edulliset nuorten ensiautotkin, ovat suorituskykyisempiä kuin ennen ja suurten ylinopeuksien saavuttaminen on helppoa, kertoo Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuusvastaava Janne Saarikoski. ELY-keskuksella on siirrettäviä nopeusnäyttöjä, joiden data on karua kertomaa - taajama-alueillakin mitataan paljon suuria ylinopeuksia. Arkiajossa fysiikan lait saattavat helposti hämärtyä, ja modernissa autossa pieneltä tuntuva 10 km/h ylinopeuskin vaikuttaa merkittävästi äkkitilanteessa. Siinä missä esimerkiksi 40 km/h ajavan auto pysähtyy nippa nappa ennen suojatien ylittäjää, törmää samassa kohdassa 50 km/h nopeudella ajava jalankulkijaan vielä 37 km/h nopeudella, huomauttaa Saarikoski.

Nuoret

Nuoret ovat liikenneonnettomuuksissa yliedustettuina: vakavista onnettomuuksista nuoret ovat osallisina 1/3:ssa, mutta ikäryhmän koko on vain 10 % tienkäyttäjistä, kertoo Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuusasiantuntija Jani Juvankoski. Huoltajien rooli korostuu: jos kaavailtu ajokorttilain uudistus toteutuu, voi nuori saada henkilöauton ajo-oikeuden 17-vuotiaana huoltajan suostumuksella. Samaan aikaan pakollisen teoria- ja ajo-opetuksen määriä on pienennetty. Liikenteessä on siis yhä nuorempia kuljettajia, yhä raskaammilla ajoneuvoilla, mutta vähemmällä koulutuksella.

Päihteet

Rattijuopumus terminä alkaa olla jo vanhanaikainen, pohdiskelee Saarikoski. Rattijuopoista yli puolet on jo huumeiden vaikutuksen alaisena – ja usein yhtäaikaisesti on käytetty alkoholia, huumeita ja lääkkeitä. Ajaminen ei kuitenkaan ole muusta elämästä irrallinen ilmiö, vaan päihteiden käyttö liikenteessä liittyy henkilön elämään kokonaisuutena, jolloin pelkin liikenneturvallisuustyön keinoin tilannetta on vaikea parantaa.

Ajoterveys

Kaakkois-Suomessakin iäkkäiden kuljettajien osuus kasvaa tulevaisuudessa. Iän tuoma kokemus on liikenteessä hyödyksi, mutta valitettavasti iän myötä erilaiset sairaudet, esim. muistisairaudet yleistyvät, huomauttaa Juvankoski. Ongelmana on usein, että kuljettaja ei itse huomaa ajokykynsä heikentymistä. Näin ollen hoitajien, lääkäreiden ja henkilön läheisten rooli korostuu ajoterveysasioiden puheeksi ottamisessa.

Jalankulku, pyöräily ja sähköiset liikkumisvälineet

Sähköiset liikkumisvälineet ovat uutena ilmiönä puhuttaneet muutaman vuoden ajan. Vuokrattavat sähköpotkulaudat tekevät tuloaan Kaakkois-Suomeenkin. Esimerkiksi Helsingissä niiden käytöstä on aiheutunut viime vuosina paljon onnettomuuksia. Suurin osa sähkövempaimista on kuitenkin tienkäyttäjien omia eikä liikenneturvallisuushuoli keskity pelkästään vuokralautoihin, huomauttaa Saarikoski. Myös sähköavusteisten polkupyörien yleistyessä ongelmaksi saattaa nousta keskinopeuksien kasvu pyöräteillä, joissa liikkuu myös hitaita ja yllättävästi käyttäytyviä, kuten lapsia ja koiria ulkoiluttajineen.

Päätiet

Kohtaamisonnettomuus eli kahden ajoneuvon nokkakolari on liikenneonnettomuuksista tuhoisin, muistuttaa Juvankoski. Niiden välttäminen on pääteiden suurin liikenneturvallisuushaaste. Ajosuuntien erottaminen rakenteellisesti, eli keskikaide on tehokkain turvallisuustoimenpide. Juvankoski toivookin, että niiden määrää saataisiin lisättyä Kaakkois-Suomessa.

Lisätietoja: ELY-keskuksen tiedote 8.4.2022: Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustyön toimintakatsaus 2021: Tieliikenteessä kuolleiden määrä pysyi edellisvuosien tasolla