Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan koko elämänkaaren aikaista, eri elämänalueille ulottuvaa oppimista. Jatkuvan oppimisen uudistus sisältyy Suomen hallitusohjelmaan ja sen toteutus jatkuu yli nykyisen hallituskauden. Tavoitteena on koota yhteen jatkuvan oppimisen toimijat ja palvelut, sekä ideoida ja edistää yhteistyössä uudenlaisia, yritys- ja henkilöasiakkaiden tarpeisiin vastaavia jatkuvan oppimisen palveluja ja kokeiluja. ELY-keskuksilla on valtakunnallisesti jatkuvan oppimisen alueellinen koordinointitehtävä. Tätä tehtävää varten eri ELY-keskuksissa toimii työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamana jatkuvan oppimisen koordinaattoreita, jotka muodostavat valtakunnallisen koordinaatioverkoston.
Jatkuvaan oppimisen teemaan liittyvä toiminta on käynnistynyt Keski-Suomessa aktiivisesti eri tahoilla esim. oppilaitoksissa ja kehittämishankkeiden ja erilaisen verkostotyön kautta. Jatkuvan oppimisen teema nivoutuu myös osaksi muuta Keski-Suomessa tehtävää strategia- ja kehittämistyötä, mm. ELO-toimintaan ja ennakointityöhön.
Kysely valaisi jatkuvan oppimisen tilannetta Keski-Suomessa
Keski-Suomen ELY-keskus toteutti tammikuussa 2021 laaja-alaisen kyselyn eri toimijoille jatkuvan oppimisen tilanteesta Keski-Suomesta. Kyselyn tarkoitus oli herätellä alueen eri toimijoita jatkuvan oppimisen teemaan, selvittää tämän hetkistä tilannetta ja toisaalta toiveita, mitä tavoitellaan tulevaisuudessa. Näitä vastauksia käytiin tuoreeltaan läpi pienellä eri tahoja edustaneella toimijajoukolla heti kyselyn päätyttyä.
Kyselyn vastauksista ja yhteisestä pohdinnasta koottiin sähköinen raportti, joka on julkaistu ELY-keskusten jatkuvan oppimisen sivustolla: https://www.ely-keskus.fi/jatkuva-oppiminen (raportti löytyy valitsemalla alueosiosta Keski-Suomen).
Kyselyyn saatiin kiitettävästi sanallisia vastauksia, joissa eri toimijat nostivat esiin hyviä huomioita ja näkökulmia; Toimijat tekevät yhteistyötä yritysten ja työelämän kanssa ja palveluntuottajilla on hyvä käsitys yritysten erilaisista kehittämistarpeista. Erilaista ennakointitietoa hyödynnetään, mutta toisaalta vastauksista ilmeni, että keskipitkän aikavälin (2 vuotta - ) ennakointitietoa ei ole riittävästi saatavilla. Ohjausta erilaisille asiakkaille on tarjolla, mutta palvelujen polutusta esim. eri toimijoiden välillä pitää edelleen kehittää. Keskeisenä huomiona vastauksista on myös se, että Keski-Suomessa tarvitaan laaja-alaista ja systemaattista yhteistyötä ja ekosysteemiä jo toimivien verkostojen lisäksi.
ELY-keskus vahvana koordinoijana
Keski-Suomen ELY-keskus on kokoamassatoukokuussa yhteen eri toimijoiden ja organisaatioiden johtoa keskustelemaan jatkuvan oppimisen ja työllisyyden edistämisen strategisesta yhteistyöstä Keski-Suomessa. Tavoitteena on muodostaa Keski-Suomeen vahva ja laaja-alainen ekosysteemi, joka tukee muuta maakunnallista strategia- ja kehittämistoimintaa erityisesti työllisyyden edistäminen ja osaamisen kehittämisen näkökulmista.
Tältä strategiselta yhteistyöryhmältä toivotaan myös syötteitä ja suuntaviivoja Keski-Suomeen jatkuvan oppimisen systemaattiseen kehittämiseen käytännön työssä ja verkostoissa. Alueellinen yhteistyö tukee alueen elinkeinojen profiloitumista ja yritysten kilpailukyvyn parantamista sekä vahvistaa alueellista näkyvyyttä valtakunnallisesti.
Maakunnallinen jatkuvan oppimisen yhteistyöverkosto toimii myös syksyllä käynnistyvän valtakunnallisen jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen tukena ja vastinparina alueellisia näkökulmia painottaen ja erityispiirteitä ja tarpeita esiin nostaen. Palvelukeskuksen yhtenä tavoitteena on hyödyntää työssään myös olemassa olevia alueellisia verkostoja. Siksi on tärkeää, että myös Keski-Suomessa rakennamme omaa jatkuvan oppimiseen ja työllisyyden edistämiseen liittyvää toimintaamme laaja-alaisesti strategisen yhteistyön kautta!
Pirkko Melville Johtaja, Elinkeinot, työvoima ja osaaminen Keski-Suomen ELY-keskus
Marianna Raivio Kehittämisasiantuntija, Jatkuvan oppiminen Keski-Suomen ELY-keskus
Alueellista tietoa
Uutiset 2020
Lisärahoitusta haettavissa yritystukiin osana REACT-EU -toimenpiteitä
Suomi saa lisämäärärahoja pk-yritysten kilpailukyvyn tukemiseen Euroopan komission toukokuussa 2020 antamien maakohtaisten suositusten mukaisesti. Ensisijaisena painopisteenä on pk-yritysten tukeminen ja uusiutuminen covid-19 kriisistä selviytymiseksi. Rahoituksella luodaan pohjaa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle. Tärkeitä teemoja ovat digitaalisuuden ja vähähiilisen liiketoiminnan edistäminen, sekä sitä tukeva tutkimus ja innovointi. Hankkeet rahoitetaan osana unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
ELY-keskus avaa Yrityksen kehittämisavustuksen (EAKR) haun 26.2.2021-31.5.2021
ELY-keskus avaa rahoitushaun pk-yrityksille covid-19 pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamiseksi sekä uuden kasvun luomiseksi. Pk-yritysten odotetaan kehittävän TKI-toiminnan kautta kilpailukykyisiä tuotteita, palveluja ja ratkaisuja kasvaville markkinoille. Kaikessa kehitystyössä tulee huomioida tuotteiden koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset.
Rahoitushaun kohderyhmänä on kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset. Erityisenä painopisteenä ovat teollisuuden alan pk-yritykset ja niihin liittyvät palvelut, merkittävältä osaltaan kansainväliseen kysyntään suuntaavat matkailualan ja palvelualan pk-yritykset sekä hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysalan palveluita ja toimintamalleja radikaalisti uudistavat pk-yritykset.
Mitä rahoitettavissa hankkeissa kehitetään?
kehitetään vähähiilisiä, vihreää taloutta ja kiertotaloutta edistäviä tuotteita, palveluita, ratkaisuja sekä materiaalitehokkuutta ja tuotantomenetelmiä
kehitetään kaupallistamis- ja kansainvälistymisosaamista ja edistetään uuden teknologian käyttöönottoa
kehitetään digitaalista osaamista, digitaalista liiketoimintaa, tuottavuutta, tekoälyn hyödyntämistä sekä kyberturvallisuutta liiketoiminnan eri vaiheissa
kehitetään liiketoimintamalleja ja ansaintamalleja osana arvoverkostoja sekä yritysekosysteemejä
Hankkeiden tukitasot
Yritysten kehittämishankkeissa tukitaso voi olla kehittämistoimenpiteissä enintään 50 % ja investoinneissa yrityskoosta, tukialueesta ja hankkeen sisällöstä riippuen 10 %-35 % hyväksyttävistä kustannuksista.
ELY-keskus avaa Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus (EAKR) haun 26.2.2021-31.5.2021
Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta voidaan myöntää voittoa tavoittelemattomille julkisille ja yksityisille yhteisöille sekä säätiöille hankkeisiin, joiden tarkoituksena on yritysten toimintaympäristön tai yritystoiminnan kehittymisedellytysten parantaminen. Pandemia mahdollistaa monien muuttumattomiksi luultujen käytänteiden uudelleenarvioinnin ja koronakriisin aikana pakosta omaksuttujen uusien toimintatapojen jatkojalostamisen ja pysyvämmän hyödyntämisen yritysten liiketoiminnassa.
Rahoitusta suunnataan erityisesti TKI-toimintaa mahdollistaviin ja tukeviin hankkeisiin. Toimintaympäristön kehittämisavustuksen myöntämisen edellytyksenä on se, että pk-yritykset voivat hyödyntää hankkeessa syntyviä tuotoksia laajasti. ELY-keskus voi rahoittaa hanketta toimintaympäristön kehittämisavustuksella, kun hankkeessa toteutetaan alla mainittuja sisältöjä.
Mitä rahoitettavissa hankkeissa kehitetään?
kehitetään teolliseen digitalisaatioon, vihreään kasvuun, luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä kestävään teknologiaan ja kiertotalouteen liittyvää elinkeino- ja osaamislähtöisiä ratkaisuja, käytänteitä, toimintamalleja ja testialustoja
kehitetään yritysten digitalisaatiota ja tuotteiden, palveluprosessien ja palveluiden osaamista ja testialustoja erityisesti koronapandemiasta toipumisen näkökulmasta
kehitetään elinkaariajatteluun ja systeemiseen muutokseen liittyvää osaamista, liiketoimintaa ja testialustoja
Hankkeiden tukitasot
Yrityksen toimintaympäristön kehittämishankkeessa tukitaso voi olla enintään 80 % ja investointien osalta 45 %.
Hakemusten toimitustapa:
Käytössä on sähköinen haku. Toimintaympäristö kehittämisavustuksen sähköinen hakemuslomake aukeaa 8.3.2021 aluehallinnon asiointipalvelussa.
REACT-EU lisämäärärahojen myöntämisen ehtona on, että valtioneuvosto hyväksyy ohjelmamuutoksen. Lisäksi ehtona on, että eduskunta hyväksyy REACT-EU-rahoituksen vuoden 2021 lisätalousarvion ja valtioneuvosto tekee päätöksen varojen jakamisesta alueille.