- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Uutiset 2020
Alueellista tietoa
Aiotko kunnostaa kotirantaasi? Lue vinkit ruoppaukseen, laiturin rakentamiseen ja vesikasvien niittoon (Pirkanmaa)
Kesällä katse hakeutuu veden äärelle, ja suunnitelmat oman kotirannan kunnostamiseen lähtevät lentoon. Muutama asia on kuitenkin hyvä huomioida ennen työhön ryhtymistä. Mm. ruoppauksesta ja koneellisesta vesikasvien niitosta tulee ilmoittaa ELY-keskukseen ja vesialueen omistajalle vähintään 30 päivää etukäteen.
Harkitsetko ruoppausta?
Tämän kesän osalta ajankohtaista ovat ruoppauksen suunnittelutyöt, sillä samentumisen ja muiden ruoppauksesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ruopata voi pääsääntöisesti vain 1.9.–30.4 välisenä aikana. Ruoppaus vaatii hyvää etukäteissuunnittelua, mutta ohjeita ja hyviä vinkkejä löytyy ymparisto.fi -verkkosivustolta.
Ruoppauksella tarkoitetaan maa-aineksen ja lietteen koneellista poistamista vesialueen pohjasta. Ruoppaustoimenpiteet tulee aina suunnitella ja toteuttaa huolellisesti, jotta mahdollisista ympäristöhaitoilta ja naapuririidoilta vältytään. Ruoppauksen toteuttaja on vastuussa hankkeen lainmukaisuudesta ja aiheuttamistaan haitallisista seurauksista. Ongelmien ja riitojen välttämiseksi on hyvä keskustella ja sopia hankkeesta lähinaapureiden ja vesialueen omistajan kanssa. Ruoppaus on helpointa tehdä silloin, kun vesi on mahdollisimman matalalla. Myös talvi on hyvää aikaa, jos jää on niin vahvaa, että se kantaa kaivinkoneen.
Tilavuudeltaan yli 500 m3 ruoppaukselle tulee aina hakea lupa aluehallintovirastolta (AVI). Lupahakemuksen käsittely ei käy kädenkäänteessä ja päätöksen saaminen voi kestää pitkään. Ruoppaushakemuksen tavoitteellinen käsittelyaika on 4–9 kuukautta. AVIn päätös on maksullinen ja sen hinta riippuu mm. ruopattavan massan määrästä.
Pienimmästäkin, massamäärältään enintään 500 m3 koneellisesta ruoppauksesta on tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloitusajankohtaa. Ilmoitus ELY-keskukselle tehdään sähköisellä ilmoituslomakkeella, joka löytyy ymparisto.fi-verkkosivulta.
ELY-keskus ilmoittaa vastaanottaneensa ruoppausta koskevan ilmoituksen ja antaa siihen vastauksen. ELY-keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa tarkempia ohjeita tai kehottaa ilmoittajaa hakemaan 30 vuorokauden kuluessa vesilain mukaista lupaa aluehallintovirastolta. Ilmoituksen käsittelystä ELY-keskuksessa ei peritä maksua.
Tietoa mm. ruoppauksesta, lupien hakemisesta ja ruoppausilmoituksista:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesistojen_kunnostus/Rantojen_kunnostus/Rannan_ruoppaus
Onko laiturin rakentaminen ajankohtaista?
Rannan omistajalla tai haltijalla on yksityistä tarvetta varten oikeus rakentaa laituri, joka voi ulottua toisenkin omistamalle vesialueelle. Laiturin voi rakentaa, vaikka ei olisikaan vesialueen omistaja tai osakas.
Laiturin paikka ja sen malli tulee valita huolella. Valintaan vaikuttavat mm. rannan muoto, veden korkeus ja laiturin käyttötarkoitus. Laituri tulisi rakentaa tontin edustalle niin, ettei laituri tai sen käyttäminen rajoita naapuritontin käyttöä. Laituri on syytä sijoittaa mahdollisimman kauas naapurin rajasta ja se pitää suunnata mahdollisimman haitattomasti. Ennen laiturin rakentamista asiasta on tärkeää neuvotella lähinaapureiden kanssa ja ottaa huomioon näiden esittämät mielipiteet, sillä laiturin rakentaja on vastuussa rakennelmiensa aiheuttamista haitoista.
Käytetäänkö laituria veneellä rantautumiseen vai auringonottoon?
Laiturin käyttötarkoitus määrittää laiturin mallin ja koon valintaa. Venelaituri vaatii aivan erilaista rakennetta kuin oleskelukäyttöön tuleva laituri. Tavallisen mökkilaiturin eli kevytrakenteisen pukkien tai paalujen päällä olevan laiturin ei tulisi olla 10 - 15 metriä pitempi eikä kahta metriä leveämpi. Laiturin tulee rakenteensa puolesta olla mahdollisimman avoin niin, että veden virtauksia ei oleellisesti rajoiteta.
Tuleeko laiturille hakea lupa?
Mikäli laiturin rakentaminen aiheuttaa haittaa vesialueen omistajalle, vesistölle tai naapurille tai se tehdään yleiseen käyttöön, laiturin rakentaminen edellyttää aluehallintoviranomaisen lupaa. Suurehkoihin laitureihin saatetaan tarvita myös kunnalta toimenpidelupa. Lupa saatetaan tarvita myös, jos laiturista aiheutuu haittoja, joita ei ole etukäteen pystytty sopimaan naapurien kanssa.
Lisätietoja laiturin rakentamisesta saa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, ELY-keskuksesta sekä www.ymparisto.fi-palvelusta.
Ajoita vesikasvien niitto oikein
Vesikasvit ovat keskeinen osa järviluontoa ja rantamaisemaa sekä tärkeä elinympäristö kaloille, linnuille ja muulle vesieliöstölle. Vesikasvit myös parantavat järven veden laatua ehkäisemällä rantojen eroosiota sekä pidättämällä maa alueelta tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta.
Järven rehevöitymisen vuoksi lisääntynyttä vesikasvillisuutta joudutaan kuitenkin usein niittämään tai muulla tavoin poistamaan vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksien ja maisema-arvojen parantamiseksi. Tiheimpiä kasvustoja harventamalla voidaan myös parantaa veden virtausta sekä kohentaa kalaston ja linnuston elinolosuhteita.
Vesikasvien niitto on tärkeää toteuttaa oikeana ajankohtana. Tehokkain niittoaika on heinä-elokuun vaihteessa. Jos niittokertoja on useampia, ensimmäinen niitto kannattaa tehdä juuri ennen kasvien kukkimista kesäkuun lopulla ja seuraavat niitot 3-4 viikon välein.
Vain pienimuotoiset (esim. viikate) niitot saa tehdä ilman lupaa. Koneellisesta niitosta on kuitenkin ilmoitettava 30 vuorokautta ennen työn toteuttamista vesialueen omistajalle ja alueelliselle ELY-keskukselle. Laajaan vesikasvien niittoon saatetaan tarvita aluehallintoviraston lupa. Laajoja niittoja suunniteltaessa tulee niittokohteelta tehdä perusteellinen kasvillisuuskartoitus. Jos niittoja aiotaan tehdä suojelualueilla, ne tulee suunnitella viranomaisten kanssa yhteistyössä. Kaikki niittojäte tulee kerätä pois vesistöstä.
Lue lisää vesikasvien niitosta ymparisto.fi -sivustolta:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesistojen_kunnostus/Rantojen_kunnostus/Vesikasvien_poisto
- Julkaisupäivä
- 17.6.2020