Ulkomailta apua työvoimapulaan? (Häme)

Kansainväliset rekrytoinnit nostetaan usein julkisuudessa yhdeksi keinoksi saada ammattitaitoista työvoimaa. Tällä tarkoitetaan siis tilannetta, missä yritys rekrytoi työntekijän ulkomailta suoraan töihin. Kolmansien maiden kansalaiset hakevat Suomesta työntekijän oleskelulupaa eli työlupaa. EU-valtion, Islannin, Liechtensteinin, Norjan tai Sveitsin kansalaisten ei tarvitse hakea erillisiä lupia työntekoon, mutta heillä on velvollisuus rekisteröidä oleskeluoikeutensa Suomeen.

Hämeen ELY-alueella kolmansista maista tulevien ihmisten työlupahakemukset käsitellään Pirkanmaan TE-toimiston työlupayksikössä. Työlupien käsittelyä työlupayksikössä ohjaavat ELY-aluekohtaiset työlupalinjaukset, jotka laaditaan ja joita ELY tarkistaa säännöllisesti yhteistyössä TE-toimiston sekä työnantaja-, työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. 

Hämeen ELY-alueen työlupalinjauksessa on sovittu, että työntekijöiden oleskelulupia voidaan Hämeeseen puoltaa ilman erikseen tehtävää työvoiman saatavuusselvitystä seuraaville ryhmille:   

1. sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset (asiantuntijat ja erityisasiantuntijat) 

2. maatalous-, metsä- ja puutarhatyöntekijät 

3. metallialan työntekijöistä koneistajat ja hitsaajat 

Pirkanmaan työlupayksikön kokoamien tilastojen mukaan Hämeeseen haettiin vuonna 2017 yhteensä 218 työntekijän oleskelulupaa, joista myönteisiä oli 154 ja loput kielteisiä. Valtakunnallisesti myönnettiin lupia 2245, kaikkiaan lupia haettiin valtakunnallisesti 2673.

Eniten lupia Hämeessä myönnettiin Asikkalaan (17), Lopelle (17) ja Hattulaan (11), toiseksi eniten Hämeenlinnaan (10)  ja Lahteen (10). Muihin kuntiin myönnettiin yksittäisiä lupia.

Ammateittain eniten Hämeessä myönnettiin lupia maatalous- metsä- ja puutarhatöihin, sekä maatalouden avustaviin töihin. Kaikkiaan 62% luvista myönnettiin alkutuotantoon. Mielenkiintoista on, etteivät työlupalinjauksessa tarveharkinnasta vapautetut koneistajat ja hitsaajat näy tilastoissa, vaikka työvoimapulaa on metallialalla rummutettu jo jonkin aikaa.

Muiden kuin kolmansista maista tulevien osalta tilastoinnissa on hankalaa selvittää, mihin töihin Suomessa luvan kanssa oleskeleva henkilö lopulta päätyy. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan eniten työtehtäviin rekisteröityy Viron, Romanian ja Puolan kansalaisia. 

 

Onko kansainvälisistä rekrytoinneista työvoimatarpeiden paikkaajaksi?

Viimeisimmästä Hämeen ammattibarometristä käy ilmi, että työvoimapulasta kärsivien ammattien lista sekä Kanta-Hämeessä että Päijät-Hämessä pitenee. Työvoimaa tarvitaan teollisuuden ja rakentamisen eri ammatteihin sekä sosiaali- ja terveysaloille. Laitossiivoojistakin alkaa olla pulaa.

Hämeeseen kohdistuvien työlupahakemusten määrä ei vielä näytä kovin valtavalta, eikä määrä ole kovin suuri valtakunnallisestikaan. Tammi-toukokuussa 2018 Hämeeseen oli annettu vasta 56 päätöstä, jossa mukana myös kielteiset. Arvio on, että hakemuksia tulee tänä vuonna vähemmän kuin vuonna 2017.

Työlupajärjestelmää on työnantajien taholta pidetty byrokraattisena ja jäykkänä. Totta onkin, että vielä jokin aika sitten päätöstä sai odottaa yli puolikin vuotta. Nyt hakemusjonot on ainakin Pirkanmaan työlupayksikössä saatu pudotettua muutamaan kuukauteen.

Prosessin pituudesta johtuen kolmansista maista Suomeen suuntaaviin kansainvälisiin rekrytointeihin lähteminen vaatinee myös yrityksiltä ennakointia. Työluvan saamisen jälkeen voi hyvin vielä mennä toiset pari kuukautta ennen kuin henkilö on Suomessa ja työn touhussa. Työvoiman tarve on käytännössä melkeinpä tiedettävä vähintään puoli vuotta etukäteen. Ehkä tästä syystä kv-rekrytointeja on hyödynnetty maataloudessa, missä työvoimatarpeen sesonki on suhteellisen helppo määritellä kesän-syksyn tietämille.  

Kokonaan tarveharkinnasta ei tulevaisuudessa todennäköisesti Hämeessäkään luovuta, vaikka sitä monesti esitetään. Tarveharkinta ei automaattisesti tarkoita kielteistä työlupapäätöstä, eikä tarveharkinnasta luopuminenkaan välttämättä lyhennä työlupaprosessia, työlupaa on kuitenkin aina haettava, oli harkintaa tai ei. Tarveharkinnasta vapautettuihin ammatteihinkaan ei automaattisesti saa myönteistä lupaa, sillä luvan saamiseen liittyy monia muitakin ehtoja.

Lisäksi tiettyihin asiantuntijatehtäviin ei tälläkään hetkellä tarvita oleskelulupaa. Näistä löytyy listaus Maahanmuuttoviraston nettisivuilta. 

Puoli vuotta on yritysmaailmassa pitkä aika ja moni varmasti harkitsee, löytyisikö apuja lähempää ja nopeammin. Varsinkin työhallinnon ja työnantajien yhdessä kouluttajien kanssa suunnittelemat ja toteuttamat rekrytointikoulutukset ovat olleet yrityksille tehokas ja joutuisa tapa saada työvoimaa, työnhakijoille ne ovat hyvä työllistymien väylä. Ja jos ulkomaalaisuus on edellytys, meillä asuu jo maassa hyvä joukko maahanmuuttajia, jotka mielellään ottavat työmahdollisuuksia vastaan.

 

Hämeen työlupalinjausta tarkistetaan syksyn kuluessa. Voimassa oleva linjaus löytyy

https://www.ely-keskus.fi/web/ely/tyovoiman-maahanmuutto

 

Lisätietoja:

Työvoimapalveluasiantuntija Anita Salonen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 097

Hämeen ammattibarometri  www.ammattibarometri.fi

Työntekijän oleskeluluvista lisätietoa Maahanmuuttoviraston sivuilta www.migri.fi