Rakennekalkkia peltoon ja vesistöt kuntoon (Pirkanmaa)

Sahalahden Pakkalassa 25.9. järjestetty Pellonpiennarpäivä keräsi useita maatalouden ympäristövaikutuksista kiinnostunutta tutustumaan peltojen rakennekalkitukseen. Tilaisuuden Hampaalan tilalla järjesti #RAKAVA-hanke, joka on osa ympäristöministeriön vesien- ja merenhoidon kärkihankeohjelmaa.

- Maataloutta on pidetty osaltaan syypäänä mm. vesistöjen rehevöitymiseen, ja nyt esiteltiin rakennekalkitusta yhtenä uutena vaihtoehtona rehevöitymisen hillitsemiseksi, kertoo erikoistutkija Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Rakennekalkitus on viljelytoimenpiteenä suunnattu erityisesti savimaille, joiden perusongelmia ovat maan tiiviys sekä vedenläpäisykyky. Rakennekalkki ei sisällä sulfaattia kuten kipsi, joten se soveltuu erityisesti Järvi-Suomen pelloille ja on turvallista käyttää happamoittamatta vesistöjä.

- Rakennekalkin teho perustuu saveksen ja kalkin reaktioihin, jonka johdosta maahan muodostuu hyvä mururakenne. Näin ollen pellon liettyminen vähenee huomattavasti, jolloin pintavalunnan mukaan fosforia ei valu vesistöihin entiseen tapaan, vaan fosfori jää kasvien hyödynnettäväksi, Bilaletdin jatkaa.

Rakennekalkki peltoon lannanlevittimellä

Tapahtumassa esiteltiin hankkeen monitahoista yhteistyötä, johon ovat kuuluneet mm. alueen viljelijät, Nordkalk, SYKE, Pirkanmaan ELY-keskus, ProAgria, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä paikallinen Pakkalanjärven vesiensuojeluyhdistys.

Esittelyjen jälkeen siirryttiin pellolle, jolle rakennekalkki levitettiin lannanlevittimellä. Levityksen jälkeen pelto tulee muokata maahan vielä esimerkiksi kultivaattorilla.

- Toivottavasti myös rakennekalkituksen käyttö saadaan jonkinlaisen korvauksen piiriin, jotta sen asema vakiintuisi.  Ruotsissa tätä on tuettu kansallisella tuella, ja joku tukimuoto olisi Suomessakin tarpeellinen, jotta tämä saataisiin laajasti käytetyksi vesiensuojelun toimenpiteeksi, painottaa Bilaletdin.

Rakennekalkin levitystä. Kuva: Ämer Bilaletdin.

Sää suosi Pellonpiennarpäivää. Kuva: Ämer Bilaletdin.

Lisätietoja:

• Erikoistutkija Ämer Bilaletdin, Pirkanmaan ELY-keskus, p. 0295 036 320, emir.bilaletdin(at)ely-keskus.fi