Luomuun siirtyminen kiinnostaa Etelä-Savossa (Etelä-Savon ELY-keskus)
Mikkelissä vuoden alussa järjestetty luomuperuskurssi veti muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen ennätysmäärän osallistujia, 24 viljelijää. Osallistuneista tiloista neljä oli kotieläintiloja. Kurssille osallistuneella rantasalmelaisella Asmo Saastamoisella luomuun siirtyminen on harkinnassa. Kurssin annista häntä kiinnosti erityisesti luomumenetelmien käyttö tavanomaisessa viljelyssä.
Asmo Saastamoinen on osa-aikainen kasvinviljelytilan isäntä, joka käy viljelyn ohella myös palkkatyössä. Viljelyssä on parisenkymmentä hehtaaria peltoa, osa viljalla osa nurmella. Sato myydään lähialueen tiloille rehuksi. Asmo Saastamoinen tekee myös tilayhteistyötä naapuritilojen kanssa ja ostaa esimerkiksi urakointipalveluja, kuten suorakylvöä. Saastamoisella luomuun siirtyminen on vasta harkinnassa, mutta erityisesti häntä kiinnostaa luomumenetelmien käyttö tavanomaisessa viljelyssä.
-Pienemmät tilat voivat saada tuotteiden markkinointiin luomulla lisäarvoa ja luomu tarjoaa pienemmille tiloille enemmän mahdollisuuksia, Saastamoinen pohtii. Luomuviljelyssä kiinnostaa se, että voi vähentää tuotantokustannuksia, kun voi luopua kasvinsuojeluaineiden ja keinolannoitteiden käytöstä ja siirtyä viljelemään enemmän luonnon omilla ehdoilla.
Hirvensalmelainen Tanja Kyckling osallistui luomukurssille, koska heidän tilallaan aiotaan siirtyä luomutuotantoon. Tanja on pitänyt kurssia todella hyödyllisenä ja mukavana. Kycklingin tilan tuotantosuunta on kasvinviljely ja emolehmätuotanto. Tila aikoo siirtää luomutuotantoon pellot ja karjan. Sen vuoksi Tanja Kyckling osallistuu myöhemmin vielä kahteen kotieläinpäivään.
- Emme ole käyttäneet kasvinsuojeluaineita moneen vuoteen ja itsekin olen saanut ne opit, että viljellä voi myös ilman ruiskuttamista, Kyckling kertoo. Koska tilalla ei ole käytetty kasvinsuojeluaineita, on luomutuotantoon siirtyminen mahdollista kahden vuoden siirtymäajalla.
Kurssikaverukset Tanja Kyckling ja Asmo Saastamoinen
vaihtamassa tuoreita kuulumisia.
Luomuun liittyvät tuet ovat Tanja Kycklingistä haasteellisia.
- Monimutkaisia ovat, eihän sitä käy kieltäminen, mutta kun jaksaa olla aktiivinen ja ottaa asioista selvää niin kyllä ne siitä selkenee. Vaikeinta on ehkä hahmottaa sitä, että luomusertifointi ja luomutuki ovat kaksi eri asiaa ja että niitä valvotaan eri tahojen toimesta, Kyckling tuumii. Uuden oppimisen lisäksi kurssilla on mahdollisuus vaihtaa kokemuksia ja verkostoitua.
Luomusitoumus edellyttää kurssin käymisen
Luomusitoumuksen tekeminen edellyttää sitä, että sitoumuksen antajalla on käytynä viiden päivän luomukurssi. Kotieläintilat käyvät lisäksi vielä kaksi kotieläinkurssipäivää. Luomukurssilla saadaan rautaisannos tietoa luomutuotannosta ja luomutuotannon ehdoista.
Päivien aikana tutustutaan myös luonnonmukaisen tuotannon ehtoihin niin kasvituotannon kuin kotieläintuotannonkin osalta. Lisäksi perehdytään luonnonmukaisen tuotannon perusteisiin, luomutuotantoon siirtymiseen sekä kuullaan jo siirtyneiden viljelijöiden kokemuksia tuotannosta. Myös peltojen peruskunnostus ja maan rakenteen merkitys tulevat tutuiksi kurssin aikana. Luomutuotannon perusperiaatteisiin kuuluu muun muassa ravinteiden kierrätys ja kasvinvuorotus. Kurssilla perehdytään käytännön toimiin ja kotitehtävänä voi olla muun muassa oman tilan viljelykierron suunnittelu. Lisäksi saadaan vinkkejä kone- ja muokkaustekniikoihin, sekä rikkakasvien tautien hallintaan luomuviljelyssä. Lisäksi tutustutaan kasvikohtaisiin viljelytekniikoihin. Yleensä kurssilla on joku pitempään luomuviljelyä harjoittanut tuottaja kertomassa kokemuksistaan.
Mikkelin kurssilla kokemuksistaan luomuviljelyyn siirtymisestä oli kertomassa luomuviljelijä Auvo Ripatti. Kurssin opetuksesta vastasivat luomuun perehtyneet asiantuntijat Aila Asikainen, Juha-Antti Kotimäki, Tero Tolvanen ja Niina Saastamoinen ProAgriasta. Etelä-Savon ELY-keskuksen maaseutuasiantuntija Marja Pulkkinen valotti osallistujille luomusitoumuksen tekoa ja luomuvalvontajärjestelmään liittymistä
ELY-keskus rahoittaa ja valvoo luomutuotantoa
Kurssiin sisältyy myös päivä, jolloin käydään läpi Manner-Suomen maaseutuohjelmasta maksettavaa luomukorvausta sekä luomuvalvontajärjestelmää. ELY-keskuksen maaseutuasiantuntija Marja Pulkkinen kertoi uusille kurssilaisille luomusitoumuksen teosta sekä luomuvalvontajärjestelmään liittymisestä ja luomutarkastuksesta.
-Tilan järjestelmällinen asiakirjojen hallinta helpottaa tilan toimintaa sekä luomusertifiointi- että luomutukiasioiden osalta. Asioihin ja tukiin perehtyminen auttaa selventämään aluksi sekavalta tuntuvaa viidakkoa, Pulkkinen painottaa. Marja Pulkkisen mielestä laadukas arkirutiinien perustekeminen on hyödyllistä ja näkyy monessa asiassa.
Luomuperuskurssi on tiivis tietopaketti
Luomuperuskurssi on luomutuotantoon siirtyvän maatalousyrittäjän tiivis tietopaketti viiden päivän koulutuspakettina. ProAgria järjestää kursseja eri puolilla maata, ja kursseilla on todennäköisesti jatkossakin kysyntää, sillä luomutuotteiden markkinat kasvavat voimakkaasti. ProLuomun mukaan luomuelintarvikkeiden vähittäismyynti Suomessa kasvoi 6,7 prosenttia viime vuonna. Luomuelintarvikkeiden kysynnän arvioidaan kasvavan myös tulevina vuosina.
Teksti ja kuva: Anu Raatikainen, Etelä-Savon ELY-keskus