Pohjois-Karjalan bioindikaattoritutkimus käynnistyy

Pohjois-Karjalan ilmanlaatua on tutkittu koko maakunnan kattavalla bioindikaattoritutkimuksella vuosina 1998–1999 sekä 2010. Seurantatutkimuksen uusimista vuonna 2020 on valmisteltu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa.

Pohjois-Karjalan alueella ilman epäpuhtauksien päästöt syntyvät pääosin energiantuotannosta, teollisuudesta, kaivostoiminnasta ja liikenteestä. Pohjois-Karjalassa ympäristölupavelvollisia laitoksia on keskittynyt etenkin Joensuun ja Lieksan keskustaajamien tuntumaan, Kiteen Puhoksen teollisuusalueelle sekä Uimaharjuun. Bioindikaattoritutkimuksen toteuttamiseen vuonna 2020 osallistuvat ympäristöluvissa ilmanlaadunseurantaan velvoitetut laitokset, Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualue, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä kaikki Pohjois-Karjalan kunnat. Tutkimukselle on nimetty ohjausryhmä, jossa on edustajia ELY-keskuksesta, Luonnonvarakeskuksesta, kunnista sekä alueen teollisuuslaitoksista.

Indikaattoreina männyillä kasvavat runkojäkälät sekä sammalten alkuainepitoisuudet

Vuoden 2020 tutkimuksessa ilman epäpuhtauksien vaikutuksien ilmentäjinä eli indikaattoreina käytetään edeltäneiden tutkimusten tapaan männyillä kasvavia runkojäkäliä sekä sammalten alkuainepitoisuuksia. Runkojäkälien seuranta toteutetaan 300 havaintoalalla ja sammalten alkuainepitoisuudet määritetään 100 havaintoalalta. Havaintoalat ovat samoja kuin edeltäneissä tutkimuksissa käytetyt.

Mäntyjen runkojäkälät ovat hyviä ilmanlaadun bioindikaattoreita erityisesti pitkän aikavälin muutostrendien kuvaamiseen. Ne reagoivat hitaasti, mutta herkästi, ilman epäpuhtauksiin sekä ulkomuodollaan että lajiston koostumuksen ja runsauden muutoksilla. Sammalten kemiallisella analyysillä voidaan tutkia raskasmetallilaskeumaa, sillä tiheä sammalmatto pidättää lähes kaiken hiukkasten muodossa tulevan laskeuman. Koska sammalilla ei ole juuria, ottavat ne tarvitsemansa alkuaineet sadevedestä suoraan solukkoihinsa. Samalla sammaliin kertyy myös erilaisia ilman epäpuhtauksia. Sammalten pitoisuuksia tutkimalla voidaan saada suhteellinen kuva ilman epäpuhtauksien laskeumasta ja ilman laadusta.

Tutkimuksessa saatuja tuloksia vertaillaan päästölähteiden ja -määrien kehitykseen sekä aiemmin toteutettujen tutkimusten tuloksiin. Seurantaraportti tutkimusten tuloksista julkaistaan keväällä 2021.

Tutkimuksen toteuttaa kilpailutuksen voittanut Ramboll Finland Oy. Maastotyöt alkavat Nurmeksesta ja havaintoalat kartoitetaan syyskuun puolivälin ja lokakuun lopun välisenä aikana.

Lisätietoja:

Ympäristöasiantuntija Ninni Rissanen, puh. 0295 026 044, ninni.rissanen(at)ely-keskus.fi
Yksikön päällikkö Ari Heiskanen, puh. 0295 026 177, ari.heiskanen(at)ely-keskus.fi
Projektipäällikkö Janne Ruuth, puh. 040 755 4739, janne.ruuth(at)ramboll.fi