ELY-keskuksen kautta virtasi rahaa alueelle viime vuonna lähes 109 miljoonaa euroa (Kaakkois-Suomi) ​​

ELY-keskukset loivat vaikuttavuutta Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan erilaisin elinvoimaa tukevin hankkein viime vuonna yhteensä lähes 109:llä miljoonalla eurolla. Business Finland-rahoitusta kohdistettiin Etelä-Karjalaan 16,3 M €, josta energiatuen osuus 2,1 M €, ja Kymenlaaksoon 3,7 M €, josta energiatuen osuus 0,5 M €.  ​

Maaseutu

​Maaseutuohjelman yritysrahoitusta myönnettiin Kaakkois-Suomessa vuonna 2019 20 yritykselle yhteensä noin 0,9 M €. Pääosa tuesta myönnettiin yritysten investointeihin. Rahoituksella arvioidaan syntyvän n. 25 uutta työpaikkaa. Maaseutuohjelman kehittämishankkeisiin myönnettiin tukea yhteensä 7,9 M €. Näiden yritys- ja kehittämishanketukien lisäksi ELY-keskus teki päätökset alueen neljän Leader-ryhmän myöntämiin yritys- ja hanketukiin (noin 1,5 M €).​

Maa- ja puutarhatalouden aloitus- ja investointitukia myönnettiin vuonna 2019 avustuksina noin 5,7 M €. Avustuksen lisäksi ELY-keskus myönsi osalle hankkeita korkotukea yhteensä noin 9,4 M €:n lainapääomalle. Kaakkois-Suomen ELY-keskus maksoi luomuviljelijöille luomukorvausta vuonna 2019 yhteensä 3,5 M €. Luomuala on Kaakkois-Suomessa yli 20 000 hehtaaria eli 15% peltoalasta. Maaseutuohjelman ympäristösopimuksien avulla parannetaan maaseutuluonnon monimuotoisuutta sekä tuetaan alkuperäisrotujen kasvatusta. Näihin sopimuksiin perustuen ELY-keskus maksoi tukia viime vuonna 0,6 M €.​

Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi Kaakkois-Suomeen viime vuonna kasvihuonetukea 1,3 M €  sekä kalatalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin yhteensä 250 000 euroa.  ​

Työvoima ​

ELY-keskus ja TE-toimisto tuottavat yhdessä työ- ja elinkeinopalveluja asiakkaiden tarpeiden mukaan. Erilaisia työllisyys-, osaamis- ja yritystoimintapalveluja tuettiin Kaakkois-Suomessa vuonna 2019 yhteensä n.16,7 M eurolla. ​

EU-rahastot

Euroopan sosiaalirahaston ja aluekehitysrahaston rahoitusta myönnettiin Kaakkois-Suomeen kaikkiaan 5 M €.  ESR-rahoitusta myönnettiin 16 hankkeelle yhteensä 3,2 M €. Rahoitetuissa hankkeissa mm. reagoidaan muuttuvan työelämän tarpeisiin, ehkäistään syrjäytymistä ja parannetaan osallisuutta sekä kehitetään koulutusta. 1.10.2019 päättyneen ESR-hakujakson hakemukset on käsitelty sihteeristöissä ja päätökset tullaan tekemään kevään 2020 aikana. ​

Yrityksen kehittämisavustusta myönnettiin EAKR-varoista 26 yritykselle yhteensä 1,6 M €. Kehittämisavustuksilla edistettiin yritysten investointeja, tuotekehitystä ja kansainvälistymistä. Lisäksi EAKR-rahoitusta myönnettiin yhdelle yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeelle yhteensä noin 0,17 M €. Lisäksi kansallista rahoitusta yritysten kehittämispalveluihin myönnettiin 0,3 M €. Kehittämispalvelut ovat yrityksen analyysi-, konsultointi ja koulutuspalveluita.​

Liikenne​

Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueen perustienpitoon käytettiin vuonna 2019 yhteensä 29 M €, mikä oli peräti 13 M € edellisvuotta vähemmän. Iso muutos johtui siitä, että väyläverkon erillinen korjausvelkarahoitus päättyi vuonna 2018. Rahoituksesta tieverkon hoitoon ja käyttöön osoitettiin 16 M €, korjauksiin ja elinkaaren hallintaan 10 M € ja parantamisinvestointeihin sekä niiden suunnitteluun 3 M €. Parantamisinvestointeina valmistuivat Taavetin taajamajärjestely sekä jo vuonna 2018 käynnistyneet mt 375 Enäjärvi – Saittara ja mt 3543 Muhniemi - Ummeljoki. Elinkaaren hallinnan rahoituksella päällystettiin 107 km maanteitä ja korjattiin tai uusittiin 11 siltaa. Lisäksi valmistui Väyläviraston toteuttamana vt 12 Tillola – Keltti-hanke KymiRing-radan kohdalla. Valtion avustusta yksityisten teiden kunnossapitoon oli käytettävissä 2 M €. Myönteisiä avustuspäätöksiä tehtiin 7 yksityistielle, ja lisäksi erityiskohteena avustettiin kahta lossia. Alueen joukkoliikenteen ostoihin ja kuntien avustamiseen käytetiin 2 M €.​

Ympäristö​

Ympäristöasioissa suurin yksittäinen rahoituskohde ovat METSO-ohjelman kautta valtiolle ostettavat maa-alueet tai korvaukset alueiden rauhoittamisesta. ELY-keskus teki metsänomistajien hakemuksesta 52 suojelupäätöstä, joista metsänomistajille maksettiin korvauksia noin 3,4 M €. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia ja haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa on tuettu 122 000 eurolla. Pieni mutta tärkeä avustus on rakennusperintöavustukset (45 000 €). Niillä tuettiin alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostusta.